2008
Ko e hā Naʻá ku ʻĀ Hake ai ʻi he 3 Hengihengí?
Sānuali 2008


Ko e hā Naʻá ku ʻĀ Hake ai ʻi he 3 Hengihengí?

Naʻá ku ʻuluaki fakakaukau ko ha tau mai kiate au hoku uaifí ko ʻEvá. Ka ʻi heʻeku tafoki haké, naʻá ku lava ʻo fakatokangaʻi ʻoku kei matemohe pē ia. Pea ʻi heʻeku tangutu ki ʻolungá, naʻá ku maʻu ha ongo mālohi ʻoku fie maʻu ke u ʻalu ki he loki talanoá. Naʻá ku moulu hifo leva mei he mohengá ʻo lue atu ʻi he vahaʻa lokí. ʻI heʻeku vakaiʻi ʻa e fānaú ʻi honau ngaahi loki mohé ʻi heʻeku fakalaka atu aí, naʻá ku fakatokangaʻi naʻa nau matemohe mo kinautolu.

Ne u maʻu ha faʻahinga ongo māfana mo fakanonga ʻi he loki talanoá, mei he sitou malala naʻe kei uló, he naʻe kei moʻui ai ʻa e malala mei he efiafí. Naʻe tonu pē hono seti ʻo e fuá, pea naʻe hangē naʻe ngāue lelei pē ʻa e tofunangá. Naʻe ngali tukunga mālie ʻa e meʻa kotoa pē. Naʻa mo ʻemau kulií naʻe mohe pē taʻe te ne ʻilo ʻeku ʻi aí. ʻI tuʻá, naʻá ku fakatokangaʻi pē ha ngaahi ʻata ʻi he loto ʻataʻatā ne ʻufiʻufi ʻe he sinoú.

Pea ʻi heʻeku toe vakai takai ʻi he lokí, naʻá ku ʻohovale. Naʻe moʻoni pē ʻa e ongo naʻá ku maʻú. Ko e hā leva ʻoku ou tuʻu tokotaha ai ʻi he loki talanoá ʻi he 3 hengihengí? Naʻá ku kiʻi nofo ai ʻi ha ngaahi miniti siʻi pea faifai peá u pehē ke u foki ā ʻo mohe.

Naʻá ku fanongo ki ha pakihi ʻa ha “ukamea ʻi he taimi naʻá ku kamata lue ai ki he loki mohé. Naʻá ku tafoki vave hake ʻo fakatokangaʻi ʻa e kohu mo e malala kakahá ʻi heʻenau uloulo mei he tuʻa sitoú! Naʻe motu fakafokifā ha foʻi sikalu ʻi he fakamanava ʻo e sitoú pea kuo heke hifo ha konga ia ʻo e fakamanavá ki ha feituʻu kehe, ʻo ava leva ʻa e fakamanavá.

Naʻá ku ui leva ʻa ʻEva ke tokoni. Naʻá ku tui fakavavevave leva ha ongo kofunima matolu naʻá ku tauhi pē ʻo ofi ki he sitoú peá u kukuʻi fakafoki ʻa e hoko ʻi he fakamanava ʻo e sitoú. Hili hono fakahoko ʻo e ongo konga fakamanavá, naʻá ku tokoni kia ʻEva ʻi hono tapili ʻo e kohú mei he loki talanoá. Hili ia peá ma vakaiʻi leva ʻa e maumau ne hokó.

Ne ʻosi tutu ʻe he malalá ia mo e efuefú ha kiʻi konga ʻo e kāpetí. Kapau naʻe ʻikai ke u ʻi ai ʻi he taimi naʻe motu ai ʻa e foʻi sikalu ʻo e fakamanavá, naʻe mei vave hano kāpui ʻe he uló ʻa e loki talanoá. Kuo fakahaofi homau ʻapí mei haʻane mei ʻauha mo ha mei mole ʻemau moʻuí—fakafetaʻi ki he ueʻi leʻo siʻi mo mahino ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní.

ʻI heʻeku foki ki hoku mohengá, naʻá ku fakamālō koeʻuhí ko ha Tamai Hēvani ʻofa, ʻokú Ne tokaimaʻananga ʻa e meʻa kotoa pē, ʻi Heʻene fakatokanga kiate au fekauʻaki mo e kiʻi foʻi sikalu ukamea naʻe motu ʻi he pō momoko ʻo e faʻahitaʻu momoko ko iá.