Pyhät kirjoitukset
Alma 25


Luku 25

Lamanilaisten hyökkäykset leviävät. Nooan pappien jälkeläiset menehtyvät kuten Abinadi oli profetoinut. Monet lamanilaiset kääntyvät ja liittyvät Anti-Nefi-Lehin kansaan. He uskovat Kristukseen ja noudattavat Mooseksen lakia. Noin 90–77 eKr.

1 Ja katso, nyt tapahtui, että nuo lamanilaiset vihastuivat vielä enemmän, koska he olivat surmanneet veljiään; sen tähden he vannoivat kostoa nefiläisille; eivätkä he enää sillä kertaa yrittäneet tappaa Anti-Nefi-Lehin kansaa,

2 vaan he ottivat sotajoukkonsa ja menivät Sarahemlan maan rajoille ja hyökkäsivät niiden ihmisten kimppuun, jotka olivat Ammonihan maassa, ja hävittivät heidät.

3 Ja sen jälkeen heillä oli nefiläisiä vastaan monia taisteluja, joissa heitä ajettiin takaa ja surmattiin.

4 Ja surmattujen lamanilaisten joukossa olivat melkein kaikki Nooan pappien Amulonin ja hänen veljiensä jälkeläiset, ja he saivat surmansa nefiläisten kädestä;

5 ja loput, jotka olivat paenneet itäiseen erämaahan ja anastaneet vallan ja määräämisaseman lamanilaisten keskuudessa, pakottivat monet lamanilaiset menehtymään tulessa uskonsa tähden –

6 sillä kärsittyään paljon menetyksiä ja niin monia ahdinkoja monet heistä alkoivat havahtua muistamaan sanoja, joita Aaron ja hänen veljensä olivat saarnanneet heille heidän maassaan; sen tähden he lakkasivat uskomasta isiensä perimätietoihin ja alkoivat uskoa Herraan ja siihen, että hän antoi suuren voiman nefiläisille; ja niin monet heistä kääntyivät erämaassa.

7 Ja tapahtui, että ne johtajat, jotka olivat Amulonin lasten jäännöstä, otattivat heidät hengiltä, niin, kaikki ne, jotka uskoivat näihin asioihin.

8 Nyt nämä marttyyrikuolemat saivat aikaan sen, että monet heidän veljistään yltyivät vihaan; ja erämaassa alkoi olla kiistaa; ja lamanilaiset alkoivat vainota Amulonin ja hänen veljiensä jälkeläisiä ja alkoivat surmata heitä; ja he pakenivat itäiseen erämaahan.

9 Ja katso, lamanilaiset vainoavat heitä tänäkin päivänä. Näin toteutuivat Abinadin sanat, jotka hän sanoi niiden pappien jälkeläisistä, jotka pakottivat hänet kärsimään polttokuoleman.

10 Sillä hän sanoi heille: Se, mitä te teette minulle, on malli siitä, mikä on tuleva.

11 Ja nyt Abinadi oli ensimmäinen, joka kärsi polttokuoleman uskonsa tähden Jumalaan; nyt tätä hän tarkoitti, että monet kärsisivät polttokuoleman, niin kuin hän oli kärsinyt.

12 Ja hän sanoi Nooan papeille, että heidän jälkeläisensä otattaisivat monia hengiltä samalla tavalla kuin hänet otettiin, ja että heidät hajotettaisiin laajalle ja surmattaisiin, niin kuin villipedot ajavat paimenetonta lammasta ja surmaavat sen; ja nyt, katso, nämä sanat kävivät toteen, sillä lamanilaiset ajoivat heitä takaa, ja heitä vainottiin ja heitä surmattiin.

13 Ja tapahtui, että kun lamanilaiset näkivät, etteivät he pystyneet kukistamaan nefiläisiä, he palasivat takaisin omaan maahansa; ja monet heistä tulivat asumaan Ismaelin maahan ja Nefin maahan ja liittyivät Jumalan kansaan, joka oli Anti-Nefi-Lehin kansa.

14 Ja hekin hautasivat sota-aseensa, niin kuin heidän veljensä olivat tehneet, ja he alkoivat olla vanhurskas kansa; ja he vaelsivat Herran teitä ja pitivät tarkoin hänen käskynsä ja säädöksensä.

15 Niin, ja he noudattivat Mooseksen lakia, sillä oli välttämätöntä, että he noudattivat toistaiseksi Mooseksen lakia, sillä se ei ollut kokonaan täytetty. Mutta Mooseksen laista huolimatta he odottivat Kristuksen tulemista pitäen Mooseksen lakia hänen tulemisensa vertauskuvana ja uskoen, että heidän oli noudatettava noita ulkoisia menoja siihen asti, kun hänet ilmoitettaisiin heille.

16 Nyt he eivät luulleet pelastuksen tulevan Mooseksen lain kautta, vaan Mooseksen laki oli vahvistaakseen heidän uskoaan Kristukseen; ja niin he säilyttivät uskon kautta toivon iankaikkiseen pelastukseen, turvaten profetian henkeen, joka puhui noista tulevista asioista.

17 Ja nyt, katso, Ammon ja Aaron ja Omner ja Himni ja heidän veljensä riemuitsivat tavattomasti siitä menestyksestä, jota heillä oli ollut lamanilaisten keskuudessa, koska he näkivät, että Herra oli suonut heille heidän rukoustensa mukaisesti ja että hän oli myös antanut sanansa käydä heille toteen jokaista yksityiskohtaa myöten.

Tulosta