Alma 24
Alaviitteet

Hide Footnotes

Aihe

Luku 24

Lamanilaiset tulevat Jumalan kansan kimppuun. Antinefilehiläiset riemuitsevat Kristuksessa, ja enkelit käyvät heidän luonaan. He haluavat mieluummin kärsiä kuoleman kuin puolustautua. Lisää lamanilaisia kääntyy. Noin 90–77 eKr.

1 Ja tapahtui, että amalekilaiset ja amulonilaiset kiihottivat amalekilaisia ja amulonilaisia ja lamanilaisia, jotka olivat Amulonin maassa sekä Helamin maassa ja jotka olivat aJerusalemin maassa ja sanalla sanoen kaikkialla ympäröivässä maassa ja jotka eivät olleet kääntyneet eivätkä olleet ottaneet itselleen bAnti-Nefi-Lehin nimeä, vihaan veljiään vastaan.

2 Ja heidän vihansa kävi tavattoman ankaraksi heitä vastaan, jopa niin että he alkoivat kapinoida kuningastaan vastaan, niin etteivät tahtoneet pitää häntä kuninkaanansa; sen tähden he tarttuivat aseisiin Anti-Nefi-Lehin kansaa vastaan.

3 Nyt kuningas antoi kuninkuuden pojallensa, ja hän antoi hänelle nimeksi Anti-Nefi-Lehi.

4 Ja kuningas kuoli sinä samana vuonna kuin lamanilaiset alkoivat varustautua sotaan Jumalan kansaa vastaan.

5 Nyt, kun Ammon ja hänen veljensä ja kaikki ne, jotka olivat tulleet ylös hänen mukanaan, näkivät lamanilaisten varustelut veljiensä tuhoamiseksi, he tulivat Midianin maahan, ja siellä Ammon tapasi kaikki veljensä; ja sieltä he tulivat Ismaelin maahan voidakseen aneuvotella Lamonin sekä hänen veljensä Anti-Nefi-Lehin kanssa, mitä heidän pitäisi tehdä puolustautuakseen lamanilaisia vastaan.

6 Nyt kaikkien niiden ihmisten joukossa, jotka olivat kääntyneet Herraan, ei ollut yhtäkään sielua, joka olisi tarttunut aseisiin veljiään vastaan; ei, he eivät edes tahtoneet mitenkään varustautua sotaan; niin, ja heidän kuninkaansakin kielsi heitä, ettei heidän pitäisi.

7 Nyt, nämä ovat ne sanat, jotka hän sanoi kansalle asiasta: Minä kiitän Jumalaani, rakas kansani, että meidän suuri Jumalamme on hyvyydessä lähettänyt nämä veljemme nefiläiset luoksemme saarnaamaan meille ja saamaan meidät vakuuttuneiksi jumalattomien isiemme aperinteistä.

8 Ja katso, minä kiitän suurta Jumalaani siitä, että hän on antanut meille osan Hengestään pehmittämään sydämemme, niin että olemme ryhtyneet kanssakäymiseen näiden veljien, nefiläisten, kanssa.

9 Ja katso, minä kiitän myös Jumalaani siitä, että me ryhtymällä tähän kanssakäymiseen olemme tulleet vakuuttuneiksi asynneistämme ja niistä monista murhista, joita olemme tehneet.

10 Ja minä kiitän myös Jumalaani, niin, suurta Jumalaani siitä, että hän on suonut meidän tehdä parannuksen tästä ja myös että hän on antanut meille aanteeksi ne monet synnit ja murhat, joita me olemme tehneet, ja ottanut bsyyllisyyden pois sydämestämme Poikansa ansioiden kautta.

11 Ja nyt, katso, veljeni, koska tämä on ollut kaikki, mihin olemme pystyneet (koska olimme kadotetuimmat koko ihmissuvusta) tehdäksemme parannuksen kaikista synneistämme ja niistä monista murhista, joita olemme tehneet, ja saadaksemme Jumalan aottamaan ne pois meidän sydämestämme – sillä se oli kaikki, mihin pystyimme tehdäksemme riittävän parannuksen Jumalan edessä, jotta hän ottaisi pois tahramme –

12 nyt, rakkaimmat veljeni, koska Jumala on ottanut pois meidän tahramme ja miekkamme ovat tulleet kirkkaiksi, niin älkäämme enää tahratko miekkojamme veljiemme vereen.

13 Katso, minä sanon teille: Ei, pitäkäämme miekkamme niin, etteivät ne tahraannu veljiemme vereen, sillä jos me jälleen tahraisimme miekkamme, kenties niitä ei voida enää apestä kirkkaiksi suuren Jumalamme Pojan verellä, joka vuodatetaan meidän syntiemme sovitukseksi.

14 Ja suuri Jumala on armahtanut meitä ja ilmaissut nämä asiat meille, jotta emme hukkuisi; niin, ja hän on ilmaissut nämä asiat meille etukäteen, koska hän rakastaa meidän asielujamme, samoin kuin hän rakastaa meidän lapsiamme; sen tähden hän tulee armossaan luoksemme enkeliensä välityksellä, jotta bpelastussuunnitelma ilmaistaisiin meille, samoin kuin tuleville sukupolville.

15 Oi kuinka armollinen onkaan meidän Jumalamme! Ja nyt, katso, koska olemme tehneet kaikkemme, jotta tahramme otettaisiin meistä pois, ja meidän miekkamme on tehty kirkkaiksi, kätkekäämme ne, jotta ne pysyisivät kirkkaina todistukseksi Jumalallemme viimeisenä päivänä eli sinä päivänä, jolloin meidät viedään seisomaan hänen eteensä tuomittaviksi, että me emme ole tahranneet miekkojamme veljiemme veressä sen jälkeen, kun hän julisti meille sanansa ja on siten tehnyt meidät puhtaiksi.

16 Ja nyt, veljeni, jos veljemme yrittävät hävittää meidät, katso, me kätkemme miekkamme, aivan niin, hautaamme ne syvälle maahan, jotta ne pysyisivät kirkkaina todistukseksi viimeisenä päivänä siitä, ettemme ole koskaan niitä käyttäneet; ja jos veljemme hävittävät meidät, katso, me amenemme Jumalamme luokse ja pelastumme.

17 Ja nyt tapahtui, että kun kuningas oli päättänyt nämä sanat ja kaikki kansa oli kokoontunut yhteen, he ottivat miekkansa ja kaikki aseet, joita käytettiin ihmisveren vuodattamiseen, ja he ahautasivat ne syvälle maahan.

18 Ja he tekivät tämän, koska se oli heidän näkemyksensä mukaan todistus Jumalalle ja myös ihmisille, etteivät he enää akoskaan käyttäisi aseita ihmisveren vuodattamiseen; ja tämän he tekivät vakuuttaen ja tehden bliiton Jumalan kanssa, että he mieluummin cantaisivat oman henkensä kuin vuodattaisivat veljiensä verta, ja mieluummin antaisivat veljelle kuin ottaisivat häneltä pois, ja mieluummin tekisivät runsaasti työtä käsillään kuin kuluttaisivat elinaikansa joutilaisuudessa.

19 Ja näin me näemme, että kun nämä lamanilaiset johdatettiin uskomaan ja tuntemaan totuus, he olivat avahvoja ja olivat valmiit mieluummin kärsimään vaikka kuoleman kuin tekemään syntiä; ja näin me näemme, että he hautasivat rauhanaseensa, eli he hautasivat sota-aseensa rauhan puolesta.

20 Ja tapahtui, että heidän veljensä lamanilaiset varustautuivat sotaan ja tulivat ylös Nefin maahan tarkoituksenaan tuhota kuningas ja asettaa toinen hänen sijaansa sekä hävittää Anti-Nefi-Lehin kansa maasta.

21 Nyt, kun ihmiset näkivät, että he olivat tulossa heidän kimppuunsa, he menivät kohtaamaan heitä ja aheittäytyivät maahan pitkälleen heidän eteensä ja alkoivat huutaa avuksi Herran nimeä; ja niin he olivat tässä asennossa, kun lamanilaiset alkoivat hyökätä heidän kimppuunsa ja alkoivat surmata heitä miekalla.

22 Ja näin he mitään vastarintaa kohtaamatta surmasivat heistä tuhat viisi; ja me tiedämme, että he ovat siunattuja, sillä he ovat menneet asumaan Jumalansa luokse.

23 Nyt, kun lamanilaiset näkivät, etteivät heidän veljensä paenneet miekkaa eivätkä väistyneet sivuun oikealle eivätkä vasemmalle, vaan että he makasivat maassa ja amenehtyivät ja ylistivät Jumalaa vieläpä menehtyessäänkin miekan alla –

24 nyt, kun lamanilaiset näkivät tämän, he alakkasivat surmaamasta heitä; ja oli monia, joiden sydän oli bpaisunut heidän rinnassaan niiden heidän veljiensä tähden, jotka olivat kaatuneet miekan alla, sillä he katuivat sitä, mitä olivat tehneet.

25 Ja tapahtui, että he heittivät sota-aseensa maahan eivätkä enää tahtoneet ottaa niitä, sillä murhat, joita he olivat tehneet, viilsivät heitä; ja he heittäytyivät maahan samoin kuin veljensä luottaen niiden armeliaisuuteen, joiden käsivarsi oli kohotettuna surmaamaan heidät.

26 Ja tapahtui, että Jumalan kansaan liittyi sinä päivänä useampi kuin oli niiden määrä, jotka oli surmattu; ja ne, jotka oli surmattu, olivat vanhurskaita ihmisiä; sen tähden meillä ei ole mitään syytä epäillä heidän apelastumistaan.

27 Eikä heidän joukossaan surmattu yhtäkään jumalatonta; mutta enemmän kuin tuhat johdatettiin tuntemaan totuus; näin me näemme, että Herra toimii monin atavoin kansansa pelastukseksi.

28 Nyt suurin osa niistä lamanilaisista, jotka surmasivat niin monia veljiään, oli amalekilaisia ja amulonilaisia, joista suurin osa oli anehorilaisten bjoukkoa.

29 Nyt, niiden joukossa, jotka liittyivät Herran kansaan, ei ollut ayhtäkään amalekilaista tai amulonilaista tai sellaista, joka oli Nehorin joukkoa, vaan he olivat Lamanin ja Lemuelin todellisia jälkeläisiä.

30 Ja näin me voimme selvästi tietää, että kun jokin kansa on kerran ollut Jumalan Hengen avalaisema ja on saanut suurta btietoa asioista, jotka kuuluvat vanhurskauteen, ja sen jälkeen clangennut syntiin ja rikkomukseen, heistä tulee vielä dpaatuneempia, ja näin heidän tilansa tulee pahemmaksi, kuin jos he eivät olisi koskaan tienneet näitä asioita.