2009
Ko e Leʻo ʻo e Tauhisipi Leleí
ʻEpeleli 2009


Ko e Leʻo ʻo e Tauhisipi Leleí

Ko e konga lahi ʻo e taʻu ʻe 70 ʻo ʻeku moʻuí, ne u hoko ai ko ha taha faama monumanu ʻi Monitana, pea ʻoku mahuʻinga kiate au e talanoa fakatātā ki he tauhisipi leleí ʻoku hā ʻi he Sione 10:1–18, he ne u moʻui ʻaki ia. Naʻe kaunga lahi ʻa e ngaahi meʻa ko ʻeni ne u aʻusiá ki heʻeku moʻui ʻaki e talanoa fakatātaá ni.

ʻI he kuonga ʻo e Tohi Tapú, naʻe ui ʻe he tauhisipi takitaha ʻene tākanga monumanú mei he ngaahi tākanga tokolahi ko ia ne fakatahaʻi ʻi ha lotoʻā ke nau nofo ʻi ai he taimi poʻulí (vakai, v. 3–4). Ko e founga tatau pē ʻi ha taimi te u hiki ai ʻeku fanga sipí, te u ui pē pea nau muimui ʻiate au.

ʻI he ngaahi taʻu kuo hilí, ne puke ai hoku kaungāʻapi longomoʻui taʻu 96 ko ʻĀlisí ʻi he taimi fāʻele ia ʻo e fanga sipí, he naʻá ne faama sipi foki mo ia, ko ia ne u talaange te u tokoni ange heni he taimi poʻulí. ʻI heʻeku hū atu ki he fale naʻe fāʻele ai e fanga sipi ʻa ʻĀlisí ʻi he fuofua pō ne u “leʻo” aí, ne ʻosi tākoto fiemālie ʻene fanga sipi ʻe meimei toko 100 ʻo teuteu mohe. Ka ʻi heʻeku hū atú pē, naʻa nau ongoʻi naʻe ʻi ai ha tokotaha naʻe ʻikai ke nau maheni ʻi honau lotolotongá. Naʻa nau ilifia ʻo nau fakapotanga pē ʻi ha tuliki ʻe taha ke nau malu ai (vakai, v. 5).

Ne hokohoko peheni ʻi ha ngaahi pō lahi. Neongo ʻeku hū fakalongolongo atú, naʻe kei ilifia pē ʻa e fanga sipí ʻo hola meiate au. ʻI heʻeku ala ki he fanga kiʻi lami toki fāʻeleʻí mo e fanga sipi fefiné ne u lea fakafiemālie pē kiate kinautolu. ʻI he pō hono nimá, naʻe ʻikai te nau toe hola ʻi heʻeku ʻalu holo ʻi honau lotolotongá. Kuo fakaʻau ke nau ʻiloʻi hoku leʻó pea nau falala kiate au.

Ne u talaange kimui ai kia ʻĀlisi te u fafanga ʻene fanga kiʻi lami paea ʻe toko hongofulu mā ua nai pe lahi ange aí, ʻaki ʻenau ngaahi foʻi hina huhú. (Ko e lami paeá ʻa e lami ko ē kuo mate ʻenau faʻeé pe ʻikai feʻunga e huʻakau ʻokú ne maʻú.) Ne u faʻifaʻitaki e leʻo ʻo ʻĀlisí ʻo ui ki heʻene fanga lamí, “Mou ō mai, Pāpā! Mou ō mai, Pāpā!” Ne u ʻamanaki ʻe feleleʻi mai e fanga kiʻi lamí heʻenau fiekaiá ʻo hangē ko ʻenau fai kia ʻĀlisí. Ka ne halaʻatā ke sio hake ha lami ia ʻe taha. Ne hū mai leva ʻa ʻĀlisi ki tuʻa he matapā hono peitó ʻo ui. ʻI heʻenau fanongo ki hono leʻó, naʻa nau lele fiefia mai ki ai ke inu ʻenau huʻakaú.

Ne ma mālieʻia ai mo ʻĀlisi ʻo fai ʻema kiʻi fakatotolo. Naʻe tuʻu ʻa ʻĀlisi heʻeku lotoʻā sipí ʻo faʻifaʻitaki ʻeku uí: “Lami, lami, haʻu! Lami, lami, haʻu!” ka naʻe ʻikai pē ha taha ia ʻe ngaue mai. Ka ʻi he taimi ne u ui ai ʻeku fanga sipí ʻaki e ngaahi lea tatau peé, ko e meʻa vave moʻoni ʻenau takatakaiʻi aú. Neongo naʻe tatau ʻa e ngaahi lea ne ma ngāue ʻaki ki hono ui ʻo e fanga sipí, kae tupu mei he ʻikai ke nau maheni mo homa leʻó, ko ia naʻe ʻikai ai ke nau tokanga mai. Naʻe fakaongoongo pē ʻa e fanga sipí ki honau tauhi totonú (vakai, v. 4).

ʻOku fakafaikehekeheʻi ʻe he Sione 10 ʻa e tauhisipí mei ha taha ʻokú ne tokangaʻi pē ʻa e fanga sipí. Ko e tauhisipí, ʻa ia ʻoku ʻaʻana e fanga sipí, ʻokú ne ʻofeina mo tokanga ke nau malu. Ka ʻoku kehe ia mei he tokotaha ʻokú ne tokangaʻi pē kinautolu, ʻa ia ko e “unga ngāue” pē pea ʻoku “ʻikai ʻofa” ia ki he fanga sipí. (v. 13). ʻOku akoʻi foki ʻe he talanoa fakatātaá ʻe hola ʻa e unga ngāué kae liʻaki ʻene fanga sipí (vakai, v. 12), ka ko e tauhisipi leleí te ne foaki ʻene moʻuí maʻa ʻene fanga sipí (vakai, v. 11). ʻOku moʻoni ʻaupito ʻeni fekauʻaki mo hotau Tauhisipi Leleí—ʻa hotau Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí—ʻa ia naʻá Ne loto fiemālie ke foaki ʻEne moʻuí koeʻuhí ko kitautolu (vakai, v. 15, 17–18).

Kiate au ʻoku fakamoʻoniʻi mai ʻe he ngaahi meʻá ni ʻa e taha ʻo e ngaahi pōpoaki mahuʻinga taha ʻo e talanoa fakatātaá: ʻi heʻetau feinga ke tau ʻiloʻi fakatāutaha ʻa hotau Tauhisipi Leleí pea ʻiloʻi ʻa Hono leʻó, ʻe taʻofi ai haʻatau maʻuhala ʻo muimui ʻi he tokotaha unga ngāué. ʻI heʻetau tokanga moʻoni ki he leʻo ʻo hotau Tauhisipi Leleí—ʻo ʻikai ki ha toe taha kehé—ʻe tataki atu ai kitautolu ki he malu taʻengatá.

Ko e ʻEikí ʻa Hoku Tauhí, tā ʻe Simon Dewey, ʻi he angalelei ʻa e of Altus Fine Art, ʻAmelikani Fooki, ʻIutā