Käydäkö treffeillä vai eikö käydä?
Kirjoittaja asuu Nevadassa Yhdysvalloissa.
Kuvitus Ben Simonsen
Koulussamme monilla on poikaystävä tai tyttöystävä. Ensimmäisenä koulupäivänäni kahdeksannella luokalla tapasin Paul-nimisen pojan. Tulimme hyvin toimeen keskenämme. Paul oli hyvä ystävä.
Seuraavana päivänä koulun jälkeen hän pyysi minua treffeille. Sanoin hänelle, etten voinut lähteä, ja hän kysyi miksi. Kerroin hänelle, että olen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsen ja ettei meidän pitäisi käydä treffeillä ennen kuin olemme 16-vuotiaita. Paul kysyi syytä, ja minä tajusin, etten itse asiassa tiennyt.
Kun sinä iltana menin kotiin, pohdin Paulin kysymystä. Tutkin sivustoa lds.org ja luin pyhiä kirjoituksia. Löysin seuraavat presidentti Gordon B. Hinckleyn (1910–2008) sanat: ”Herra on tehnyt meidät toisillemme puoleensavetäviksi suurenmoista tarkoitusta varten. Mutta tästä vetovoimasta tulee ruutitynnyri, ellei sitä pidetä hallinnassa. – – Juuri tästä syystä kirkko neuvoo, ettei treffeillä käymistä pidä aloittaa liian nuorena.”1
Katsoin myös Nuorten voimaksi -kirjasta. Siinä sanotaan, että treffeillä ”voi oppia ja harjoitella sosiaalisia taitoja, luoda ystävyyssuhteita, pitää hauskaa tervehenkisellä tavalla ja lopulta löytää iankaikkisen kumppanin”2.
Seuraavana päivänä näytin Paulille Nuorten voimaksi -kirjasta. Muut näkivät Paulin lukevan sitä, ja kirkkoon kuuluvat ystäväni auttoivat minua vastaamaan luokkatoverieni kysymyksiin. Olin nyt iloinen siitä, että minulla oli vastaus Paulin kysymykseen.
Nuorten voimaksi -kirjasessa sanotaan, että treffeillä käyminen alle 16-vuotiaana ja vakavien suhteiden muodostaminen nuoruudessamme voi johtaa moraalittomuuteen ja rajoittaa tapaamiemme ihmisten määrää. Äitini sanoo minulle myös, ettei meidän pitäisi käydä treffeillä ennen kuin olemme 16-vuotiaita, koska se voi häiritä opintoja sekä tilaisuuksia, jotka voivat olla erittäin tärkeitä menestykselle tulevaisuudessa. Olen nähnyt ystävieni lannistuvan, koska heidän suhteensa on kariutunut hyvin tunteellisella tavalla 13-vuotiaana.
Olin iloinen siitä, että kykenin saamaan itse selville, miksi meidän ei pitäisi käydä treffeillä ennen kuin olemme 16-vuotiaita, ja antamaan sitten Paulille vastauksen loukkaamatta hänen tunteitaan. Olen saanut hienon ystävän, ja toivon, että olemme ystäviä pitkän aikaa. Olen kiitollinen siitä, että Herra on antanut meille ystäviä ja tilaisuuden käydä treffeillä sopivassa iässä, niin että voimme kaikki jonakin päivänä löytää uskollisen iankaikkisen kumppanin.