2011
Ko ha Taumuʻa Maʻongoʻonga Ange
Sepitema 2011


Konga Makehe kau ki he Fatongia ki he ʻOtuá

Ko ha Taumuʻa Maʻongoʻonga Ange

Ko e founga fakaʻofoʻofa hono fakaafeʻi ʻo e kakai kehé ki he Siasí ke tokoni ʻi hono fakakakato hotau fatongia fakataulaʻeiki ke fakaafeʻi “ʻa e kakai kotoa pē ke nau haʻu kia Kalaisí” (T&F 20:59).

Naʻe fakakaukau homau siteikí, ʻa e Siteiki Seni Kulisitipolo Venesuelá, ke fokotuʻutuʻu ha feʻauhi tau ʻakapulu maʻá e toʻu tupu ʻo e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné. Naʻe ʻikai ke taha pē taumuʻa ʻo e ʻekitivitī ko ʻení, ka naʻe kau ai hono langa hake ʻo e feohi fakakaungāmeʻá mo hono fakamālohia ʻo e ngaahi kōlomu kehekehe ʻo e lakanga fakataulaʻeikí.

Naʻe pehē ʻe he kau takí ko e kau talavou pē ʻo e uooti pe kolo takitaha naʻe ngofua ke nau kaú pea ke nau poupouʻi e kau mēmipa foʻou mo māmālohí ke nau kau mai koeʻuhí ke kakato ʻenau ngaahi timí ʻi he toʻu takitaha. ʻI homau uōtí, ʻa e Uooti Tailipá, ko e tīkoni pē ʻe ua, akonaki ʻe toko taha, mo ha kau taulaʻeiki tokosiʻi.

Ko Hono Faʻufaʻu ʻo ha Timí

Naʻe kau ʻeku tamasiʻi ko Hōsei Felenisisikoú, ʻa ia naʻa mau ui pē ko “Siʻí,” mo hono kaumeʻa lelei ko ʻOsikā ʻAlesanituloó, ʻi he kōlomu ʻo e kau tīkoní. Naʻe ʻosi mahino pē ʻoku ʻikai ha tamaiki feʻunga ke kau ʻi he feʻauhi ʻakapulú. Ko ia naʻa nau ngāue mo e kau faifekaú pea mo e kau taki fakauōtí ke kumi mai e toʻu tupu naʻe māmālohi peé. Naʻa nau fakamoleki ha taimi he uike kotoa pē ke kumi mai e kau talavou ko ʻení, poupouʻi kinautolu pea mo maʻu ʻenau falalá. Tupu mei he ngāue ʻa e ongo tamaiki taʻu 12 ko ʻení, naʻe lava ai ke nau maʻu mai ha niʻihi feʻunga ke faʻu ha timi. Ko e taha ʻo e ngaahi mana naʻe hoko heʻena ngaahi ngāué ko e toe tokolahi ange ʻa e toʻu tupu naʻe mālohi ʻi homau uōtí!

Naʻa nau uta honau ngaahi kaungāmeʻa foʻoú lolotonga e uiké pea nau ako vaʻinga ʻi he malaʻe vaʻinga fakakoló. Ko e ngāue lahi ʻeni pea naʻa nau helaʻia maʻu pē. Naʻe siʻi hano akoʻi kinautolu pe fakahā ange e founga vaʻingá, ka naʻe ʻikai tuku ai e ako vaʻinga ʻa e kau talavoú. Naʻa nau fiefia pē ʻi he meʻa naʻa nau faí.

Ko e Kamata ʻo e Feʻauhí

Naʻe faifai pea hokosia ʻa e ʻuluaki ʻaho ʻo e feʻauhí. Naʻe aʻu mai ʻemau timi lototoʻa ʻo e kau tīkoní ki he senitā fakasiteikí. Naʻe ʻikai ha kakai tokolahi ke pasipasiʻi kinautolu, pe ʻi ai haʻanau faiako pe tokoniʻi kinautolu pe hanau teunga ʻo hangē ko e ngaahi timi kehé. Ka naʻa nau vaʻinga fie vaʻinga, uouangataha, mo feʻofoʻofani.

Naʻa nau ʻulungia mamahi he ʻuluaki taú. Ka naʻe ʻikai ke nau loto foʻi ai, pea naʻe kamata ke fakalotolahiʻi kinautolu ʻe he siteikí kotoa, ʻo nau pehē ko e kau faʻifaʻitakiʻanga lelei e fānau tangata mei he Uooti Tailipá.

Ko Siʻi naʻe leʻo koló. Naʻá ne maluʻi fefeka e koló pea naʻe ʻilonga ʻi hono ongo nimá ʻene taliʻi e ngaahi foʻi pulú. Naʻá ne talamai kiate au ʻi ʻapi he pō ko iá naʻe mamahi ʻaupito hono ongo nimá pea naʻá ne fie maʻu ha kofunima. Naʻá ma toʻo mai ʻema kiʻi paʻanga naʻe tānakí ke fakatau mai ʻaki hano kofunima. Ka naʻe mamafa ange e kofunima ia ʻi he falekoloá ʻi he paʻanga naʻá ma maʻú, ko ia naʻá ma fakatau mai pē ha kofunima tupenu ki he tō ngoué. Naʻá ne tali ia mo e loto houngaʻia.

ʻOku ʻikai te u ʻilo pe ko e hā e meʻa naʻá ne kei fakaʻaiʻai ʻene timí ke kei hoko atu ʻenau vaʻingá. Ko kinautolu naʻe muimuitaha ʻi he fakahokohokó, ka naʻa nau kei vaʻinga pē.

Faifai pea aʻu ki he ngaahi takai fakaʻosí. Tupu mei he tokosiʻi e kau tīkoni he siteikí, naʻe lava ke kau ai e kulupu loto toʻá ni ʻi he fainoló, ka naʻa nau vaʻinga kinautolu mo e timi maheni vaʻinga pea ko ʻenau faiakó ko ha tangata vaʻinga lelei. Naʻá ne fakamoleki ha taimi lahi ke ngāue mo ʻene timí. Ko e timi fika ʻuluakí kinautolu; naʻa nau teunga taha pea hā mei heʻenau vaʻingá hono akoʻi kinautolú. Mahalo naʻe falala pē e faiakó te nau mālohi he naʻe ʻikai ke fuʻu lelei e timi ʻeku tamasiʻí.

Ne toki foki mai hoku husepānití mei haʻane folau, peá ne fakakaukau ke tokoni ki he kau tīkoní. Naʻá ne fakalotolahiʻi kinautolu, akoʻi kiate kinautolu e ngaahi tefitoʻi meʻa mahuʻinga ke faí, pea naʻe fakaʻohovale ʻenau ikuná. Ko ia naʻe lava leva ke nau fetaulaki mo e timi ʻe taha ʻa e siteikí. Naʻe toe ikuna pē ʻemau kau talavoú!

Naʻe pasipasi ʻa e tokotaha kotoa pē ʻi he ʻosi ʻa e taú. Naʻe faingataʻa ke tui e kakaí naʻe lava ke mālohi e timi ʻa e kau talavou ko iá ʻi he kalasi ʻa e kau tīkoní pea fika tolu ʻi he siteikí fakakātoa ʻo e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné.

Ko Hono Fakakakato ʻEnau Ngaahi Taumuʻá

Naʻe akoʻi kimautolu ʻe he meʻa ko ʻeni naʻe hokó fekauʻaki mo e ngaahi tefitoʻi moʻoni pea mo e ngaahi moʻoni taʻengata ko ia ʻe tokoni kiate kitautolu ʻi he moʻui ní. Naʻe hoko e kau talavou ʻo e siteikí ko e faʻifaʻitakiʻanga ʻo e ʻofá, fakamālohiá, kātaki fuoloá, loto vēkeveké, mo e laumālie ʻo e ngāue fakataha ko ha foʻi timí. Naʻa nau fakaʻaliʻali ʻa e taumuʻa moʻoni ʻo e ʻekitivitií. Naʻa nau faʻu ha ngaahi haʻi ʻo e anga fakakaumeʻá mo e niʻihi kehé.

Tā fakatātaaʻi ʻe Bjorn Thorkelson