2009
Jokainen nainen tarvitsee Apuyhdistystä
Marraskuu 2009


Jokainen nainen tarvitsee Apuyhdistystä

Haluamme teidän siunaavan elämäänne ja kotianne Apuyhdistyksen vaikutuksella ja voimalla.

Kuva
Silvia H. Allred

Mikä ilo onkaan olla yhdessä koolla ympäri maailman Siionin sisarina. Olen kiitollinen tästä tilaisuudesta lausua teille todistukseni Vapahtajasta ja ilmaista teille rakkauteni.

Puhun tänään siitä, miksi jokainen nainen tarvitsee elämässään Apuyhdistystä.

Pian sen jälkeen kun profeetta Joseph Smith järjesti ja perusti kirkon, hän järjesti myös naisten Apuyhdistyksen. Hän sanoi: ”Kirkkoa ei ole täydellisesti järjestetty, ennen kuin naiset on järjestetty samalla tavalla.”1 Apuyhdistys on oleellinen osa kirkkoa, ja me johtokuntana toivomme voivamme auttaa teitä ymmärtämään, miksi se on oleellinen elämässänne.

Johtokuntamme hartain toive on auttaa jokaista kirkon naista valmistautumaan saamaan temppelisiunaukset, pitämään kunniassa tekemänsä liitot ja sitoutumaan Siionin asialle. Apuyhdistys innoittaa ja opettaa naisia auttaen heitä kasvattamaan uskoaan ja henkilökohtaista vanhurskauttaan, vahvistamaan perhettään ja etsimään ja auttamaan avun tarpeessa olevia.

Puhuen meidän ajastamme presidentti Spencer W. Kimball sanoi: ”Suuri osa siitä kasvusta, jota kirkossa tapahtuu viimeisinä aikoina, tapahtuu siitä syystä, että kirkkoon tulee suurin joukoin maailmasta hyviä naisia – –. Tätä tapahtuu siinä määrin, että kirkon naisten elämästä heijastuu sellaista vanhurskautta ja selkeyttä ja niin vaikuttavalla tavalla, että heitä pidetään selvästi muista erottuvina ja erilaisina – myönteisellä tavalla – kuin maailmassa elävät naiset.

Niiden maailmassa olevien tosi sankarittarien joukossa, jotka tulevat kirkkoon, on naisia, jotka ovat mieluummin vanhurskaita kuin itsekkäitä. Näissä tosi sankarittarissa on todellista nöyryyttä, minkä ansiosta he pitävät vilpittömyyttä ja sisäistä eheyttä suuremmassa arvossa kuin huomattavaa asemaa. – –

Niinpä kirkon naiset ovat viimeisinä päivinä esimerkkinsä ansiosta merkittävä voima sekä kirkon lukumääräisessä että hengellisessä kasvussa.”2

Uskon, että nämä profeetalliset sanat ovat täyttymässä. Maailmassa kaikkien kansojen keskuudessa olevat hyvät naiset ottavat suurin joukoin vastaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumin. Te olette niitä tosi sankarittaria, joista hän puhui. Olemme tavanneet teitä tuhatmäärin matkustaessamme eri puolilla maailmaa. Olemme nähneet teidän hyvät tekonne, olemme kuulleet vilpittömän todistuksenne, olemme tunteneet henkenne. Olemme nähneet kasvoiltanne kuvastuvan evankeliumin valon. Esimerkkinne ja hyvä vaikutuksenne ovat sekä ainutlaatuisia että merkittäviä.

Mutta tiedämme myös, että on monia kirkon naisia, jotka eivät nauti täysin kirkon ja Apuyhdistyksen aktiivisuuden tuomista siunauksista. Esitämme kutsun teille, jotka jo osallistutte Apuyhdistykseen. Pyydämme teitä menemään niiden naisten luo, jotka eivät ole seurakunnissanne mukana Apuyhdistyksen työssä, ja opettamaan heille rakkaudella, mitä Apuyhdistys tekee heidän hyväkseen. Todistakaa heille, että Apuyhdistys rikastuttaa heidän kotiaan ja henkilökohtaista elämäänsä. Tarjotkaa ystävyytenne ja sisaruutenne. Huolehtikaa heistä ja vahvistakaa heitä. Auttakaa meitä muuttamaan yhteiskunnan perheitä hajottava kehityssuunta. Auttakaa sisarianne kääntymään Herran ja Hänen lapsilleen valmistamansa onnensuunnitelman puoleen. He saavat opastusta, lohtua, rauhaa, ymmärtämystä ja innoitusta. He tulevat tietämään, että taivaallinen Isä rakastaa heitä ja pitää heistä huolen ylenpalttisesti.

Mitä Apuyhdistys antaa naisille, jotka ottavat vastaan aktiivisuuden lahjan tässä järjestössä? Millä tavoin Apuyhdistys siunaa perheitä ja koteja?

Äitini oli uusi käännynnäinen, kun hänet kutsuttiin Apuyhdistyksen johtajaksi pienessä seurakunnassamme San Salvadorissa. Hän kertoi seurakunnanjohtajalle olevansa kokematon, valmistautumaton ja vajavainen. Hän oli kolmissakymmenissä, hänellä oli hyvin vähän muodollista koulutusta ja hänen koko elämänsä oli ollut omistettu aviomiehen ja seitsemän lapsen hoivaamiselle. Mutta seurakunnanjohtaja joka tapauksessa kutsui hänet.

Näin äitini nousevan tilanteen tasalle. Palvellessaan hän oppi johtajataitoja ja sai uusia kykyjä, kuten opettaminen, puhuminen muiden edessä sekä kokousten, toimintojen ja palveluprojektien suunnitteleminen ja järjestäminen. Hän vaikutti seurakunnan sisariin. Hän palveli heitä ja opetti heitä palvelemaan toinen toistaan. Sisaret rakastivat ja kunnioittivat häntä. Hän auttoi muita naisia löytämään, käyttämään ja kehittämään lahjoja ja kykyjä. Hän auttoi heitä rakentamaan valtakuntaa ja vahvoja, hengellisiä perheitä. Hän pysyi uskollisena solmimilleen temppeliliitoille. Kun hän kuoli, hän oli rauhassa Luojansa kanssa.

Eräs sisar, joka palveli hänen neuvonantajanaan Apuyhdistyksessä, kirjoitti vuosia myöhemmin minulle kirjeen: ”Äitisi oli se henkilö, joka opetti minulle, miten tulla sellaiseksi kuin nyt olen. Opin häneltä Kristuksen kaltaista rakkautta, ystävällisyyttä, rehellisyyttä ja vastuullisuutta tehtävissämme. Hän oli opastajani ja esimerkkini. Olen nyt kahdeksankymmenen, mutta olen pysynyt uskollisena Vapahtajalle ja Hänen evankeliumilleen. Olen palvellut lähetystyössä, ja Herra on siunannut minua suuresti.”3 Olen todistanut monien naisten elämässä eri puolilla maailmaa samaa ihmettä. He ottavat vastaan evankeliumin, ja Apuyhdistys auttaa heitä vahvistamaan uskoa ja kasvamaan hengellisesti antamalla heille tilaisuuksia johtaa ja opettaa. Kun he palvelevat, heidän elämänsä saa uuden ulottuvuuden. Kun he edistyvät hengellisesti, heidän yhteenkuuluvuuden tunteensa, identiteettinsä ja itsetuntonsa vahvistuvat. He ymmärtävät, että evankeliumin suunnitelman perimmäinen tarkoitus on antaa meille tilaisuus yltää parhaaseemme.

Apuyhdistyksen sisarten työ auttaa meitä rakentamaan valtakuntaa ja vahvistamaan Siionin koteja. Mikään muu kirkon järjestö ei kykene tekemään Apuyhdistyksen palvelutyötä. Tuhannet perheet vastaanottavat palvelua, jota antavat rakastavat kotikäyntiopettajat, jotka tarjoavat lohduttavan käden, kuulevan korvan ja rohkaisun sanan.

Tyttäreni Norma kertoo seuraavasti siitä, kuinka Apuyhdistys on siunannut hänen elämäänsä: ”Kun Darren ja minä olimme vastanaineita ja odotimme ensimmäistä lastamme, asuimme pienessä yliopistokaupungissa. Olimme molemmat kokopäiväisiä opiskelijoita, ja tulomme olivat hyvin pienet. Meitä lähin seurakunta oli noin 30 mailin [50 km] päässä sijaitsevassa kaupungissa, ja ainoa kulkuvälineemme oli vanha auto, joka oli suurimman osan aikaa epäkunnossa. Kun seurakunnan sisaret saivat tietää tilanteestamme, he kokoontuivat viipymättä yhteen ja järjestivät niin, että joku heistä antoi meille aina kyydin sunnuntaisin kirkkoon ja takaisin ja myös muihin kirkon toimintoihin. Jotkut sisarista asuivat muissa kaupungeissa ja poikkesivat 20–30 mailia [30–50 km] normaalireitiltään vain meitä hakemaan. Monilla sisarilla oli lisäksi tapana kutsua meidät kotiinsa perhepäivälliselle kirkon jälkeen. Yksikään ei koskaan saanut meitä tuntemaan, että olimme heille taakka. Muistan aina sen todellisen välittämisen ja Kristuksen kaltaisen rakkauden, jota Apuyhdistyksen sisaret osoittivat meille tuona lyhyenä mutta haastavana aikana elämässämme.”4

Mieheni on piispa, ja hän sanoo, ettei pystyisi millään hoitamaan työtään ilman Apuyhdistyksen johtajan apua. Apuyhdistyksen johtajat kaikkialla maailmassa työskentelevät käsi kädessä piispojensa ja seurakunnanjohtajiensa kanssa järjestääkseen sisaret pyhään tehtävään etsiä ja auttaa avun tarpeessa olevia. Nämä uskolliset Apuyhdistyksen johtajat tarvitsevat teidän tukeanne ja auliita käsiänne. Osallistumisenne Apuyhdistyksen sunnuntaikokouksiin siunaa teitä, mutta osallistumisenne Apuyhdistyksen työhön siunaa koko kirkkoa.

Olittepa nuoria tai vanhoja, naimattomia tai naimisissa, leskiä tai perheellisiä, haluamme teidän siunaavan elämäänne ja kotianne Apuyhdistyksen vaikutuksella ja voimalla. On todella tarpeen koota kirkon naiset viemään työtä eteenpäin. Kutsumme teidät palvelemaan voimakkaalla, hyvää aikaansaavalla vaikutuksellanne perheidemme, kirkkomme ja asuinyhteisöjemme vahvistamiseksi. Te olette erittäin tarpeellinen rakkauden, totuuden ja vanhurskauden voima tässä maailmassa. Tarvitsemme teitä hoivaamaan perheitä, ystäviä ja naapureita. Teidän kauttanne ilmaistaan Jumalan täydellistä rakkautta jokaista Hänen lastaan kohtaan.

Johtokuntamme saa usein kirjeitä sisarilta, joiden elämää Apuyhdistys on siunannut. Monissa niistä luetellaan, mitä Apuyhdistys on tehnyt heidän ja heidän perheidensä hyväksi. Luettelo voisi kuulostaa vaikkapa tällaiselta:

  • Apuyhdistys saa minut vakuuttuneeksi siitä, että taivaallinen Isä rakastaa minua, koska olen Hänen tyttärensä.

  • Se muistuttaa minua siitä, että taivaallinen Isä on siunannut minua kyvyillä ja lahjoilla.

  • Opin, että temppeliliitot ovat välttämättömiä minulle ja perheelleni.

  • Opin saamaan iloa äitiydestä.

  • Apuyhdistyksen oppiaiheet ja toiminnat auttavat minua oppimaan taitoja, joita tarvitsen ollakseni hyvä äiti.

  • Käsitän vastuuni vaikuttaa pysyvästi nousevaan polveen.

  • Apuyhdistys auttaa minua olemaan parempi vaimo, kunnioittamaan ja arvostamaan miestäni.

  • Minua kannustetaan tavoittelemaan oppimista ja henkilökohtaista kehitystä.

  • Opin ja harjoitan kokouksissa ja toiminnoissa omavaraisuuden perusperiaatteita.

  • Koen palvelun iloa kotikäyntiopetuksen ja laupeudentyön välityksellä.

  • Löydän lahjoja, joita en tiennyt itselläni olevankaan.

  • Apuyhdistyksessä saan tilaisuuksia käyttää kykyjäni.

  • Opin, että voin kohottaa ja rohkaista muita.

  • Opin, että meillä jokaisella on jotakin annettavaa: rakkautta, ystävällisyyttä, hymyjä, myötätuntoa ja muuta.

  • Opin aitoa huolenpitoa muita kohtaan.

  • Opin olemaan parempi lähimmäinen ja kohtelemaan muita ystävällisesti.

  • Opin neuvokkuutta ja määrätietoisuutta.

  • Tiedän, että kaikki Isäni siunaukset ovat minun, jos pysyn uskollisena ja vilpittömänä liitoilleni.

Luettelo jatkuu aina vain, ja olen varma, että useimmilla teistä on jotakin, mitä haluaisitte lisätä tähän luetteloon. Apuyhdistys on elintärkeä jokaisen kodin ja perheen hyvinvoinnille. Jokaisen miehen ja isän tulisi kannustaa aktiivisuuteen Apuyhdistyksessä. Jokaisen naisen pitäisi tulla kuulemaan niistä mahdollisuuksista, joita Apuyhdistyksellä on tarjota. Jokaisella vanhurskaalla naisella on merkittävä osa Jumalan suunnitelmassa ja Hänen valtakuntansa rakentamisessa. Apuyhdistys tarvitsee teitä, ja te tarvitsette Apuyhdistystä.

Todistan teille, että Apuyhdistys järjestettiin jumalallisesti auttamaan pappeutta pelastuksen työssä. Tiedän, että taivaallinen Isä elää. Hän tuntee teidät ja minut ja rakastaa meitä. Jeesus on Kristus, Vapahtajamme ja Lunastajamme. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

VIITTEET

  1. Joseph Smith lainattuna julkaisussa Sarah M. Kimball, ”Auto-biography”, Woman’s Exponent, 1. syyskuuta 1883, s. 51; ks. myös Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 471.

  2. Ks. Spencer W. Kimball, ”Vanhurskaiden naisten tehtävä”, Valkeus, toukokuu 1980, s. 173.

  3. Henkilökohtainen kirjeenvaihto.

  4. Henkilökohtainen kirjeenvaihto.