2005
Nyt on aika valmistautua
Toukokuu 2005


Nyt on aika valmistautua

Nyt on aika valmistautua kohtaamaan Jumala. Huomenna saattaa olla liian myöhäistä.

Rakkaat veljeni ja sisareni, viime yleiskonferenssimme jälkeen oma rakkaani – rakas vaimoni 59 vuoden ajalta – on kuollut. Kun olin kotona siinä mielessä harvinaisena lauantaipäivänä, ettei minulla ollut kirkon tehtäviä, olimme tehneet yhdessä kotitöitä. Vaimoni oli pessyt pyykkiä. Minä olin auttanut pyykin kantamisessa, viikkaamisessa ja paikoilleen laittamisessa. Sitten istuessamme sohvalla käsi kädessä televisio-ohjelmasta nauttien kallisarvoinen Dantzelini siirtyi rauhallisesti ikuisuuteen. Hänen poismenonsa tapahtui äkillisesti ja täysin odottamatta. Ainoastaan neljä päivää aiemmin lääkärimme lausunto rutiinitarkastuksessa oli osoittanut, että hänen laboratoriokokeidensa tulokset olivat hyvät. Tuloksettomien elvytysyritysteni jälkeen minut valtasi järkytys ja suru. Lähin ystäväni, 10 lapsemme enkelin kaltainen äiti, 56 lapsenlapsemme isoäiti, oli otettu pois luotamme.

Dantzel ei ollut pelkästään rakastettu ja rakastava kumppani. Hän oli opettaja: suurenmoisella esimerkillään hän opetti uskoa, hyveellisyyttä, kuuliaisuutta ja armeliaisuutta. Hän opetti minua kuuntelemaan ja rakastamaan. Hänen ansiostaan tunnen kaikki ne siunaukset, jotka voivat tulla aviomiehen, isän ja isoisän osaksi.

Tunnen syvää kiitollisuutta rakkailta ystäviltä eri puolilta maailmaa saamistamme ylenpalttisista rakkaudenosoituksista. Olemme saaneet lukemattomia kirjeitä, puheluita, kortteja ja muita viestejä. Kaikissa tervehdyksissä ilmaistiin rakkautta osoittavaa ihailua häntä kohtaan ja myötätuntoa meille, jotka jäimme hänen jälkeensä. Viestejä tuli niin runsain mitoin, ettemme valitettavasti kyenneet vastaamaan niihin kaikkiin erikseen. Saanen kiittää teitä kaikkia suurenmoisesta ystävällisyydestänne meitä kohtaan. Paljon, paljon kiitoksia. Teidän osanoton ilmauksenne ovat suuresti lohduttaneet perhettämme tänä syvän surun aikana. Me todellakin rakastamme rakasta Dantzelia! Me kaipaamme häntä!

Voimme oppia hänen äkillisestä poismenostaan hyvin tärkeän opetuksen: nyt on aika valmistautua kohtaamaan Jumala. Huomenna saattaa olla liian myöhäistä. Kautta aikojen profeetat ovat julistaneet näin: ”Tämä elämä on ihmisille aika valmistautua kohtaamaan Jumala – –. [Älkää lykätkö] parannuksenne päivää.”1

Tarve valmistautua nyt

Silti monet lykkäävät.2 Profeetta varoittaa meitä: ”Te ette voi sanoa – – : Minä tahdon tehdä parannuksen, minä tahdon palata Jumalani luokse. Ei, te ette voi sanoa näin, koska sillä samalla hengellä, jonka vallassa ruumiinne on sillä hetkellä, kun te lähdette tästä elämästä, sillä samalla hengellä on voima pitää teidän ruumistanne vallassaan tuossa iankaikkisessa maailmassa.”3 Toinen profeetta lisää: ”Se, joka on saastainen, on yhä saastainen; ja se, joka on vanhurskas, on yhä vanhurskas.”4

On suurenmoista tietää, että ”jokainen älyn periaate, jonka me saavutamme tässä elämässä, nousee meidän kanssamme ylösnousemuksessa”.5 Profeetta Joseph Smithiltä me opimme myös, että ”Jumala on varannut ajan – –, jolloin Hän saattaa selestiseen lepoonsa kaikki alamaisensa, jotka ovat totelleet Hänen ääntään ja pitäneet Hänen käskynsä. Tämä lepo6 on sellaista täydellisyyttä ja kirkkautta, että ihmisen on tarpeen valmistautua, ennen kuin hän sen valtakunnan lakien mukaan voi päästä sisään ja saada osakseen sen siunaukset. – – Jumala on antanut ihmissuvulle tiettyjä lakeja, jotka, jos niitä noudatetaan, riittävät valmistamaan sitä tähän lepoon pääsemiseen.”7 Sisar Nelson oli valmistautunut tällä tavalla!

Tuo loistava päämäärä tuntuu hyvin kaukaiselta, jos ihminen on maailman vaikeuksien ja synkeyden lannistama. Muistan, kun eräs ystäväni huudahti huonona päivänä: ”Miksi minä edes synnyin?” Jumalan suunnitelma antaa vastauksen hänen kysymykseensä. Tulimme tähän elämään saadaksemme fyysisen ruumiin. Saatamme rakastua ja solmia avioliiton. Saatamme saada lapsia ja kokea kuolevaisen elämän koettelemuksia. (Suonette anteeksi sen, että mainitsen lapset ja koettelemukset samaan hengenvetoon. Uskon, että molemmat ovat osa kasvukokemustamme.) Kirkko palautettiin – maailma luotiin – jotta nuo perheet voitaisiin sinetöidä pyhissä temppeleissä. Muuten koko maa hävitettäisiin.8

Me tulimme tutkittaviksi, koeteltaviksi ja tekemään valintoja.9 Päätöksemme määräävät kohtalomme. Me olemme ”vapaita valitsemaan vapauden ja iankaikkisen elämän – – suuren Välimiehen kautta, tai valitsemaan orjuuden ja kuoleman.”10 Ne, jotka valitsevat Herran tien, joutuvat todennäköisesti kestämään vainoa.11 Mutta heidän palkkansa on varma. Ne, jotka osoittautuvat uskollisiksi, ”perivät Jumalan valtakunnan, – – ja heidän ilonsa on täysi ikuisesti”.12 Sisar Nelson on ansainnut tuon palkinnon. Kuinka suuren lohdun se antaakaan minulle ja perheellemme!

Vastoinkäymiset ja koettelemukset tulevat yhtä lailla rikkaiden kuin köyhienkin osaksi. Vuosia sitten minua pyydettiin suorittamaan leikkaus eräälle hyvin varakkaalle miehelle. Leikkauksessa otettu näytepala vahvisti, että hänellä oli pitkälle edennyt syöpä, joka oli levinnyt kaikkialle hänen kehoonsa. Kun kerroin tämän tiedon, hänen välitön reaktionsa oli turvata omaisuuteensa. Hän menisi minne tahansa ja tekisi mitä tahansa hoitaakseen sairautensa. Hän luuli voivansa ostaa terveytensä takaisin. Mutta hän kuoli pian. Joku kysyi: ”Kuinka paljon rahaa häneltä jäi?” Vastaus oli tietenkin: ”Kaikki.”

Hän oli antanut etusijan sille, mikä on maailmasta. Hänen menestyksensä tikkaat olivat nojanneet väärää seinää vasten. Ajattelen häntä, kun luen tätä pyhien kirjoitusten kohtaa: ”Katso, teidän koetusaikanne on ohitse; te olette lykänneet pelastuksenne päivää, kunnes on – – liian myöhäistä.”13

Sisar Nelson, täysin päinvastoin, valmistautui koko elämänsä ajan sitä hetkeä varten, jolloin hän palaisi Jumalan luo. Hän eli kunkin päivän niin kuin se olisi ollut hänen viimeisensä. Hän iloitsi jokaisesta hetkestä ja tunsi, että aika maan päällä on kallisarvoista.

Jotkut ihmiset elävät aivan kuin tilinteon päivää ei tulisi. Toiset tuhlaavat nykyhetkensä invalidisoivaan tulevaisuudenpelkoon tai menneisyyden virheiden aiheuttamaan lamaannuttavaan ahdistukseen. Meistä jokainen voi ottaa vaarin runoilijan sanoista, jotka on ikuistettu aurinkokelloon:

Taulussa sauvan tumma varjo makaa,

se tulevan ja menneen ajan jakaa.

Edessään syntymätön hetki nukkuu,

et sille mitään voi, se hämyyn hukkuu,

ja takana sen paluuttoman rajan

on hetki iäksi menettämäsi ajan.

Vain yhden hetken saatat itse käyttää:

NYT jota osoittimen varjo näyttää.14

Kuinka me valmistaudumme?

Nyt on aika. Mutta kuinka me valmistaudumme? Aloittakaa parannuksesta! Pyhät kirjoitukset julistavat: ”Jos olet koetusaikanasi pyrkinyt tekemään sitä, mikä on jumalatonta, sinut havaitaan epäpuhtaaksi Jumalan tuomioistuimen edessä, eikä mikään epäpuhdas voi asua Jumalan luona.”15 Hän antoi tämän selkeän mittapuun: ”Ellette te pysy minun laissani, te ette voi saavuttaa tätä kirkkautta.”16

Nyt on aika osoittaa kunnioittavaa arvostusta fyysistä ruumista kohtaan. Se palvelee hengen majana kautta koko ikuisuuden. Hengen tahdon on määrä hallita fyysisiä himoja. Meidän pitää kieltää itseltämme kaikki jumalattomuus.17 Meidän pitää ”hylätä kaikki paha ja pysyä kaikessa hyvässä [ja] – – elää jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta”.18

Maailmassa tapahtuvien monien pelottavien katastrofien tähden jotkut epäilevät Jumalan olemassaoloa. Mutta itse asiassa Hän yrittää auttaa meitä. Hän ilmoitti nämä sanat: ”Miten monesti olenkaan kutsunut teitä palvelijoideni suulla ja enkelien palveluksella ja omalla äänelläni ja ukkosten – – ja myrskyjen – – ja maanjäristysten – – ja suurien raemyrskyjen ja nälänhätien ja kaikenlaisten ruttotautien äänellä – – ja olisin pelastanut teidät ikuisella pelastuksella, mutta te ette tahtoneet!”19

Hän haluaa meille iankaikkista elämää. Me olemme oikeutettuja siihen olemalla kuuliaiset temppelin liitoille ja toimituksille – meitä itseämme, perhettämme ja esivanhempiamme varten. Me emme voi päästä täydellisyyteen ilman heitä.20 Me emme voi toivoa tietämme Jumalan kasvojen eteen. Meidän pitää noudattaa lakeja, joihin nuo siunaukset perustuvat.21

Jumalan suunnitelma on oikeudenmukainen. Jopa ne, ”jotka ovat kuolleet vailla tietoa tästä evankeliumista mutta jotka olisivat ottaneet sen vastaan, jos heidän olisi sallittu jäädä, ovat Jumalan selestisen valtakunnan perillisiä”.22 Hänen suunnitelmansa on myös armollinen. Hän tuomitsee ”kaikki ihmiset heidän tekojensa mukaan, heidän sydämensä halun mukaan”.23

Nyt on aika merkitä nimemme Jumalan kansan joukkoon. Teemme tämän maksamalla kymmenykset. Hän kantaa kansaltaan kymmenykset siunatakseen sitä.24 Sisar Nelson opetti tuon opin perheellemme kerta toisensa jälkeen.25

Nyt on aika liittää päämäärämme Jumalan päämääriin. Hänen työnsä ja kirkkautensa – ”ihmisen kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän toteuttaminen”26 – voi tulla meidänkin päämääräksemme. Vapahtaja sanoi temppeliavioliitosta: ”Jos mies ottaa vaimon minun sanani kautta, joka on minun lakini, ja uuden ja ikuisen liiton kautta – – [he perivät] valtaistuimia, valtakuntia, ruhtinaskuntia ja valtoja, herruuksia, – – ja he kulkevat – – korotukseensa ja kirkkauteensa kaikessa.”27 Meidän pitää noudattaa Herran esimerkkiä, rakastaa kuten Hän rakasti, rukoilla kuten Hän rukoili ja kestää loppuun asti kuten Hän kesti.28

Kuoleman merkitys Jumalan iankaikkisessa suunnitelmassa

Kuolema on väistämätön osa iankaikkista olemassaoloamme. Kukaan ei tiedä, milloin se tulee, mutta se on välttämätön Jumalan suurelle onnensuunnitelmalle.29 Herran sovituksen ansiosta lopulta tapahtuva ylösnousemus on tosiasia ja iankaikkinen elämä on mahdollisuus koko ihmiskunnalle.30 Tuo mahdollisuus tulee todeksi, kun me noudatamme Jumalan lakia. Hän sanoi: ”Ellette te pidä minun käskyjäni, – – te ette missään tapauksessa pääse taivaan valtakuntaan.”31 Jonakin päivänä Herra tuomitsee meidät,32 ja me menemme omaan huoneeseemme, joka on valmistettu Isämme taivaallisessa kodissa.33 Selestinen kirkkaus odottaa niitä, jotka ovat olleet uskollisia Jumalan lempeille käskyille.34

Veljet ja sisaret, me elämme kuollaksemme ja me kuolemme elääksemme – toisessa valtakunnassa. Jos me olemme valmistautuneet hyvin, kuolema ei tuo tullessaan pelkoa. Iankaikkisesta näkökulmasta katsottuna kuolema on ennenaikainen vain niille, jotka eivät ole valmistautuneet kohtaamaan Jumalaa.

Nyt on aika valmistautua. Sitten kun kuolema tulee, me voimme kulkea kohti selestistä kirkkautta, jonka taivaallinen Isä on valmistanut uskollisille lapsilleen. Sillä välin jälkeen jääville sureville läheisille – kuten perheelleni ja minulle – luja usko Kristukseen, täydellinen toivon kirkkaus, rakkaus Jumalaa ja kaikkia ihmisiä kohtaan sekä harras halu palvella heitä lieventävät kuoleman pistimen vaikutusta.35 Tuo usko, tuo toivo, tuo rakkaus tekevät meidät kelvollisiksi pääsemään Jumalan pyhien kasvojen eteen ja iankaikkisten kumppaniemme ja perheidemme kanssa asumaan Hänen luonaan ikuisesti. Tästä todistan Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

Viitteet

  1. Alma 34:32–33; ks. myös Alma 13:27.

  2. Pyhät kirjoitukset kehottavat meitä kaikkia olemaan enää paaduttamatta sydäntämme, ”sillä katso, nyt on teidän pelastuksenne aika ja päivä; – – sen tähden, jos te teette parannuksen – –, suuri lunastussuunnitelma toteutuu heti teidän kohdallanne” (Alma 34:31).

  3. Alma 34:34, kursivointi lisätty.

  4. Morm. 9:14; ks. myös 2. Nefi 9:15–16; OL 88:27–32, 34–35; 130:2.

  5. OL 130:18.

  6. Englanninkielisen Uuden testamentin sana rest on käännetty kreikan feminiinisubstantiivista katapausis, joka merkitsee ’taivaallinen autuus, jossa Jumala asuu’. Siten sana rest ilmaisee myös kirkkautta.

  7. Profeetta Joseph Smithin opetuksia, toim. Joseph Fielding Smith, 1985, s. 54.

  8. Ks. OL 2:1–3; 138:48; JS–H 39.

  9. Ks. 2. Nefi 9:27; OL 98:12; Abr. 3:24–26.

  10. 2. Nefi 2:27.

  11. Ks. 2. Tim. 3:12.

  12. 2. Nefi 9:18.

  13. Hel. 13:38.

  14. Henry Van Dyke, ”The Sun-Dial at Wells College”, julkaisussa The Poems of Henry Van Dyke, 1911, s. 345. Aurinkokello ja runo näytteillä Wells Collegessa Aurorassa New Yorkissa.

  15. 1. Nefi 10:21.

  16. OL 132:21; ks. myös OL 88:36–39.

  17. Ks. Moroni 10:32; ks. myös 2. Nefi 2:21; Morm. 9:28.

  18. OL 98:11.

  19. OL 43:25.

  20. Ks. OL 128:15, 18.

  21. Ks. OL 130:20–21.

  22. OL 137:7.

  23. OL 137:9.

  24. Ks. Mal. 3:10; 3. Nefi 24:10. Kymmenykset valmistavat ihmisiä myös tulevaa koston ja palamisen päivää varten (ks. OL 85:3).

  25. Ks. Spencer J. Condie, Russell M. Nelson: Father, Surgeon, Apostle, 2003, s. 104.

  26. Moos. 1:39; ks. myös Moos. 6:59; JST, Gen. 6:62.

  27. OL 132:19; ks. myös OL 75:5; 101:65.

  28. Ks. 2. Nefi 33:4; 3. Nefi 15:9; 27:21–22; OL 14:7.

  29. Ks. Alma 42:8–9.

  30. Ks. 1. Kor. 15:50–54; 1. Joh. 5:11, 20; Alma 12:25; Morm. 9:13; OL 46:14; 76:40–42, 50–59; 133:62.

  31. 3. Nefi 12:20.

  32. Ks. 1. Nefi 10:20; 2. Nefi 9:41–46; Alma 12:27.

  33. Ks. Joh. 14:2; OL 98:18.

  34. Ks. OL 78:7; 131:1–3.

  35. Ks. 2. Nefi 31:20; Moosia 16:7–8; Moroni 7:38–48.