2002
Te auraroraa i te parau a te Varua Maitai
Novema 2002


Te auraroraa i te parau a te Varua Maitai

[Te] mau muhumuhuraa i roto ia tatou, no ô mai ïa i te hoê puna moʻa, e ia pee anaʻehia, e tauturu te reira ia tatou ia maiti i te mea maitai, na te reira e paruru ia tatou i te mau mana riʻariʻa e te mau mea taʻero.

Ua faaamuhia vau e na metua here i roto i te hoê fare i reira te mau mea faufaa i haapiihiaʼi e i faaohipahiaʼi no te faaineine i te eʻa no toʻu tomoraa i roto i te Ekalesia e i te fariiraa i te mau parau tumu o te Evanelia. Ua bapetizohia vau i te avaʻe atete 1959 i muri noa mai i te ahuru ma ivaraa o toʻu matahiti. A feruri ai au i te mau ohipa i tupu hou toʻu faafariu-raa-hia mai, haamanaʻo nei au i te hoê iteraa taaê o toʻu tamarii raa.

Piri mai i te fare o taʻu e noho ra i toʻu tamariiraa o te hoê ïa fare rahi. Ua patuhia te reira i niʻa i te hoê fenua nehenehe tei haatihia e te hoê aua raau hoê metera e vaʻu ahuru ma toru i te teitei. Te haamanaʻo nei au i toʻu faaoʻaoraa na roto i te mau apoo iti o te mau pona raau tei marua. E au paʻi e te hiʻo ra vau na roto i te hoê hiʻo rahi i roto i te hoê ao taaê. E mea atuatu maitaihia te matie, te aua tiare, e te hoê uru raau iti maa hotu tano maitai ei vahi faafaaearaa faahiahia roa. Tera râ, e morohi vitiviti roa te oaoa no te uri e faaati-noa-ra i te aua e e hae mai hoʻi oia ia ite oia i te taata e piri atu i te aua. Noaʼtu e ua opanihia teie uri taehae i roto i te aua, na toʼna noa uhu e faariʻariʻa iaʻu ia piri mai oia i te aua rahi e e faatea iaʻu ma te manaʻonaʻo i te mau mea e tupu i muri mai.

O Lyons te iʻoa o miti e taʼna vahine, o te noho ra i roto i teie fare, e na orometua haapii tamarii raua. E mea ê roa to raua huru mai te mea ra e, aita raua e au i te taata e e tano mau teie fare no raua. Faahou a, aita to miti Lyons e rima atau, e faaohipa oia i te hoê tarau auri e itehiaʼtu i te hopea o toʼna pereue. I roto i toʻu feruriraa tamarii, e riro o miti Lyons i te aʻu iaʻu, ma te tarau i toʻu tua ahu i taua tarau auri ra.

Te haamanaʻo nei au i te hoê poʻipoʻi no te avaʻe atete hoê ahuru e aore râ, hoê ahuru ma hoê toʻu matahiti i reira, i muri mai i te hoê pô mataʻi puai, aroha maira toʻu mau hoa iaʻu a faaruʻe ai au i toʻu fare. Mai te mea ra e, e huru mahutahuta to ratou no te hoê ohipa i tupu e parau maira, « Ua faaroo oe i te mataʻi i napo ra ? »

I toʻu parau-raaʼtu e ua faaroo vau, faaite maira ratou i te mea o ta ratou i ite : ua vavahi te mataʻi i te tahi tufaa o te aua o Lyons ma. No toʻu taa ore i te tumu rahi o teie mahutahuta, ui atura vau ia ratou ia tatara mai i te auraa.

Pahono maira ratou ma te oaoa rahi roaʼtu : « E tae tatou i te tumu apara ! »

Ma te mata ara ui atura vau : « Tei hea ïa o miti Lyons ma ? »

« Aita miti Lyons e taʼna vahine i te fare, ua tere raua e farerei i te mau etii. »

« E teihea te uri ? » Te ui noa ra vau.

« Ua afaʻihia e ratou i te vahi haapaʻoraa animala », o te pahonoraa ïa.

E mea papu roa e ua imi huʻahuʻa maite toʻu nei mau hoa. No reira, tiʻaturi atura vau i ta ratou mau parau, haere vave atura matou i te mau tumu apara. Pauma atura matou e pafaʻi vitiviti i te mau apara, ma te faaʻî i to matou mau pute e te mau vahi vata o to matou mau ahu. Tupaʻipaʻi rahi to toʻu mafatu e toʻu atoa varua i te riʻariʻa ia haere noa mai te uri e aore râ, o miti Lyons, e aore râ, toopiti atoa ra e haru ia matou. Pou maira matou ma te horo ia moʻe atu matou i te vahi atea, e ia topa te hau, amu ihora i te mau apara.

E avaʻe atete teie, aita â te mau apara i para maitai. E mea huru avaava rii, tera râ, aita te reira i tapeʻa i to matou hiaai i te amu i te mau apara pî e ma te haavî ia matou iho aita vau e nehenehe ia tataraʼtu i te reira. I muri mai i to matou amuraa e rave rahi apara, ua opua vau i te aati i roto i te mau apara toe e taora atu ai i roto i te uru raau i pihaʻi mai. Haamataʼtura te oaoa o ta matou i ite a amu ai matou i te mau apara i te mahuta. Te tumu oia ïa ua faahaʻuti te mau vaiharo [jus] o te maa hotu pî i amuhia e to te vairaa maa e ua ite au i te mauiui i roto i toʻu vairaa maa e ua hinaaro vau i te pihaʻe. Ua parahi noa vau ma te tatarahapa i te mea o taʻu i rave, ua rahi aʻe râ te mauiui o te mau apara pî i amuhia.

Ia hope râ te mauiui rahi ra toʻu ïa iteraa e e mea hape mau te mea o taʻu i rave.

I te opuaraa toʻu mau hoa i te tomo i roto i te aua, aita vau i au maitai, area râ, aita te puai i roaa iaʻu ia pahono ‹aita› e aita vau i tauʻa i toʻu feruriraa. I teie nei, i muri i te raveraa i taua ohipa ra, ua î roa vau i te tatarahapa. Ua oto vau, i te mea aita vau i tauʻa i te muhumuhu tei faaara iaʻu i te hape o te mau ohipa o taʻu i rave.

E nehenehe te mau arai o te pae tino e te mau puai o rapae e tapeʻa ia tatou ia ore e taahi i niʻa i te mau eʻa hape ; tera râ, te vai atoa ra te hoê iteraa i roto ia tatou, o te nehenehe ia tatarahia mai te reo iti haʻihaʻi1, mai te mea e ite e e haapaʻohia e tauturu te reira ia tatou ia faaatea ê i te faahemaraa.

Tau matahiti i muri mai, ua putapu te mau parau mărû a te peresideni Boyd K. Packer i roto iaʻu a haapii ai oia e : « Eita e nehenehe ta tatou e faatea i te hoê eʻa hape mai te mea eita e roaa ia tatou i te faatere i te hoê faaararaa. » Ua haamanaʻo vau i te ohipa i tupu i taua mahana e te vai atu â ; te aehuehu e te haaputapuraa o tei tae mai a mataʻitaʻi ai tatou i te mau hopea o te mau ohipa o ta tatou i rave.

Ua tatara te Peropheta Moromona i to tatou hiʻoraa i te tumu o taua mau aehuehuraa ra na roto i teie mau parau : « Ua horoʻa-noa-hia mai te Varua o te Mesia i te mau taata atoa ra ia ite ratou i te maitai e te ino2. »

Te opuaraa oia ïa ia roaa ia tatou paatoa teie horoʻa no te arataʻiraa e ua paturuhia e Te Evanelia ia au i ta Ionae i papaʻi no niʻa i te Faaora, « O [Oia] te Maramarama mau. o te haamaramarama mai i te taata atoa i toʼna haereʻa mai i te ao nei3. »

Teie mau muhumuhuraa i roto ia tatou, no ô mai ïa i te hoê puna moʻa, e ia pee anaʻehia, e tauturu te reira ia tatou ia maiti i te mea maitai, na te reira e paruru ia tatou i te mau mana riʻariʻa e te mau mea taʻero.

Tau hebedoma i muri mai i te tupuraa o taua ohipa no te mau apara, ua opua vau i te farerei i toʻu mau hoa i roto i te uru raau piri mai i te fare, no te imi i te tahi atu mau hauti na matou. A haafatata atu ai au ia ratou, te amuimui ra ratou. Te ite ra vau i te auauahi i te peeraa i te area e ua taa iaʻu te hauʻa o te avaava. Ua tii hoê o ratou i te avaava, e te puhipuhi nei ratou. Ua ani mai iaʻu ia amui ia ratou, tera râ, ua patoʻi au. Ua onoono mai ratou ma te parau e, te tumu o teie nei patoʻiraa, e tapaʻo ïa no te paruparu. Riro atura ta ratou mau parau hauti ei mea maamaa, amuihia i te mau parau-tiʻa ore. Tera râ, aita noaʻe taua mau parau ra i taui i toʻu manaʻo. Aita hoʻi au i paari i roto i te iteraa o te Evanelia i faahoʻihia mai e aita atoa vau i ite i te Parau Paari, tera râ, ua otohe au na roto i te manaʻo ia ore au ia amui ia ratou.

I toʻu hoʻiraa i te fare ma te feruri i te faaotiraa o taʻu i rave, ua mauruuru roa vau. Noaʼtu paʻi e, aita taʻu mau opuaraa no taua mahana ra i manuïa e imi ïa vau i te tahi atu â opuaraa no te faaapi i toʻu taime noaʼtu e aita toʻu mau hoa, e ua ite au i te tumu o te oaoa mau e te puai i te maitiraa i te opuaraa maitai, noaʼtu eaha te huru o te mau mea e tae mai.

Ua faaite te heheuraa i fariihia e Iosepha Semita i te faufaa e amuihia i te haapaʻoraa na roto i te faaohiparaa i te arataʻi i roto i teie mau irava o te papaʻiraa moʻa : « E na te Varua e horoʻaʼtu i te maramarama i te mau taata atoa o te tae mai i roto i te ao nei ; e na te Varua e haamaramarama mai i te mau taata atoa i roto i te ao paatoa, o te haapaʻo mai i te reo o te Varua4. »

Aita teie mau irava e horoʻa noa mai i te hoê faaiteraa papu e e nehenehe tatou paatoa e au ia haere i te puna o te arataʻiraa hanahana, e haapapu atoa mai râ te reira ia titau tatou ia faaroo e aore râ, ia haapaʻo e ia pahono i te mau muhumuhuraa o ta tatou e farii. E auraa rahi to teie fafauraa i muri nei iaʻu : « E o ratou atoa o te haapaʻo mai i te reo no te Varua ra e haere mai ïa i te Atua, oia o te Metua5. »

Ua parauhia teie mau muhumuhuraa e manaʻo tera râ, ua faaauhia ei Maramarama no te Mesia, eita te reira e tauturu noa ia tatou ia manaʻo eaha te mea tiʻa e e aha te mea hape, mai te mea e peehiaʼtu te reira, e arataʻi ïa ia tatou i te puna o te maramarama o te tae mai mai te aro mai o te Metua e o te Tamaiti6.

Ua fafau te Faaora i Taʼna mau pĭpĭ : « Ua hinaaro outou iaʻu ra, e haapaʻo i taʻu parau. Naʻu hoʻi e ani atu i te Metua ra, e naʼna e horoʻa mai i te tahi Faaaʻo ia outou, ia parahi mau oia e a muri noaʼtu i ô outou nei. O te Varua parau mau ra7. » E ua tatara Oia i te auraa o taua horoʻaraa ra : « Na te Faaaʻo râ, na te Varua Maitai8. » E nehenehe te hoê e farii i te mau faaiteraa a te Varua Maitai area te horoʻa-raa ra, e fariihia ïa te reira na roto i te tuuraa o te rima i muri mai i te bapetizoraa9.

Ua haapii mai au i te tumu i papaʻihiaʼi no Taʼna mau pîpî no te Paeʻau Apatoa o te Ao nei, « E ani atura ratou i to ratou hinaaro rahi ; e te hinaaro ra ratou ia roaa te Varua Maitai ia ratou10. »

O Oia te veʻa o te parau mau.

E ia hiʻo anaʻe au i muri i toʻu oraraa ua papu iaʻu e taʻu mau opuaraa e rave rahi – vetahi e mea iti i taua taime ra e vetahi o taʻu i fato na, ma te ite i to ratou faufaa – i turaʻi iaʻu i te hoê faito teitei ia ore au e faaroo i te parau a te Varua Maitai11.

Mai te mea aita teie horoʻa hanahana eita ïa tatou e maramarama i te tumu o te ora e aore râ, i te raveʻa rahi a te Metua Mure Ore12. Inaha, « aita hoʻi e taata tei ite i taʼna mau haereʻa, maori râ, ia heheuhia mai ïa iaʼna ra13. »

Ma te tiʻaturi i te parau araro e te faaohiparaa i te ite e ore te reira e ravaʻi, « E ore roa atoa e nehenehe i te taata nei ia faaite mai i taua mau mea ra, no te mea e hiʻohia e e itehia hoʻi na roto anaʻe i te mana o te Varua Moʻa, o ta te Atua e horoʻaʼtu ia ratou o te here Iaʼna, e o te tamâ ia ratou iho i mua Iaʼna14. »

Aita taʻu e mau parau e au no te faaite i toʻu mau manaʻo no niʻa i te Maramarama o te Mesia e te horoʻa a te Varua Maitai. Ua riro te reira ei « lamepa no toʻu nei haereʻa, e ei maramarama no toʻu nei eʻa15. »

A feruri na i te aniraa a te Faaora i te Metua no niʻa i te Tino Ahuru Ma Piti i te fenua no Bounetifula, ma te faahiti i teie nei mau parau :

« E te Metua, te haamaitai nei au ia oe o oe i horoʻa mai i te Varua Maitai i teie tau taata i maitihia e Au ra. E no to ratou faaroo Iaʻu i maitihiaʼi ratou e au no roto mai i to teie nei ao.

« E te Metua, te pure atu nei Au ia oe na, ia horoʻa mai i te Varua Maitai ia ratou te faaroo i ta ratou ra mau parau16. »

I roto i teie ao fifi e te arepurepu e ite tatou i te haapapuraa e te oaoa o te hau o te feruriraa na roto i te tiʻaturiraa i te mau parau a te mau Peropheta e na roto i te auhoaraa o te Faaao. E mea na reira tatou i te iteraa e o Iesu te Tamaiti a te Atua, te Faaora o to te ao17. »

Te faaite nei au i toʻu iteraa papu no teie nei mau parau mau na roto i te iʻoa o Iesu Mesia, amene.

Te mau nota

  1. A hiʻo George Q. Cannon, Gospel Truth, maitihia e Jerreld L. Newquist (1987), 250.

  2. Moroni 7:16.

  3. Ioane 1:9.

  4. PH&PF 84:46.

  5. PH&PF 84:47.

  6. A hiʻo Joseph F. Smith, Gospel Doctrine, 5raa o te neneʻiraa (1939), 60.

  7. Ioane 14:15-17.

  8. Ioane 14:6.

  9. A hiʻo Joseph Fielding Smith, Answers to Gospel Questions, haaputuhia e Joseph Fielding Smith Jr., 5 buka (1957-66), 2:154 ; a hiʻo atoa Te mau Ohipa 2:38 ; 8:12-17 ; 19:1-6.

  10. 3 Nephi 19:9.

  11. A hiʻo Mosia 3:19 ; Moroni 7:13.

  12. A hiʻo Alama 34:9.

  13. Iakoba 4:8.

  14. PH&PF 76:116.

  15. Salamo 119:105 ; a hiʻo atoa Answers to Gospel Questions, 2:149-51.

  16. 3 Nephi 19:20-21.

  17. A hiʻo 1 Korinetia 12:3 ; Joseph Smith, Teachings of the Prophet Joseph Smith, maitihia e Joseph Fielding Smith (1976), 243.