Konifelenisi Lahi
Ko e Fakamoʻoni ʻo Sīsuú
Konifelenisi lahi ʻo ʻEpeleli 2024


Ko e Fakamoʻoni ʻo Sīsuú

Ko ʻeku fakaafé ke ke ngāue ʻi he taimí ni ke maʻu ho tuʻunga ko ha tokotaha ʻoku loto-toʻa ʻi he fakamoʻoni ʻo Sīsuú.

Naʻe maʻu ʻe Siosefa Sāmita mo Sitenei Likitoni ʻi he 1832 ha meʻa-hā-mai fakaofo fekauʻaki mo e ikuʻanga taʻengata ʻo e fānau ʻa e ʻOtuá. Naʻe fakamatala ʻa e fakahaá ni ki ha ngaahi puleʻanga fakalangi ʻe tolu. Naʻe meʻa ʻa Palesiteni Tāleni H. ʻOakesi fekauʻaki mo e “ngaahi puleʻanga ʻo e nāunau” ko ʻení ʻi ʻOkatopa taʻu kuo ʻosí,1 ʻo pehē ʻoku tuʻunga “ʻi he ikuna mo e nāunau ʻo e Lamí,”2 ʻa e huhuʻi ʻa e taha kotoa ki he taha ʻo e ngaahi puleʻanga ko ʻení tuku kehe pē ha niʻihi tokosiʻi, “ʻo fakatatau mo e ngaahi holi kuo hāsino mei heʻenau ngaahi filí.”3 ʻOku fakatupu ʻe he palani ʻa e ʻOtuá ki he huhuʻí ha faingamālie fakalūkufua maʻa ʻEne fānaú kotoa, ʻo tatau ai pē pe ko e fē ʻa e kuonga mo e feituʻu naʻa nau nofo ai ʻi he māmaní.

Neongo ko e nāunau ʻo e siʻi taha ʻi he ngaahi puleʻanga ʻe tolú, ʻa e fakatilesitialé, “ʻoku mahulu ange ʻi he meʻa kotoa ʻoku faʻa mahinó,”4 ko e ʻamanaki ʻa ʻetau Tamaí ke tau fili ʻa e—pea, tuʻunga ʻi he ʻaloʻofa Hono ʻAló, te tau taau ai mo e—māʻolunga taha mo e nāunauʻia taha ʻo e ngaahi puleʻanga ko ʻení, ʻa e fakasilesitialé, ʻa ia te tau lava ʻo maʻu ai ʻa e moʻui taʻengatá ko e “kau [ʻea-hoko] fakataha mo Kalaisi.”5 Kuo ʻosi tapou mai ʻa Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni ke tau “fakakaukau fakasilesitiale,” ʻo ʻai ʻa e puleʻanga fakasilesitialé ko ʻetau taumuʻa taʻengata pea tau “fakakaukauʻi lelei pe ʻe ʻave [kitautolu] ki fē ʻi he maama kahaʻú, ʻe [heʻetau] ngaahi fili ʻi māmaní.”6

Ko kinautolu ʻi he puleʻanga fakasilesitialé ko “kinautolu ia naʻa nau maʻu ha fakamoʻoni ʻo Sīsuú, … ko e kau tangata angatonu ʻa ia kuo fakahaohaoaʻi ʻia Sīsū ko e fakalaloa ʻo e fuakava foʻoú.”7 Ko kinautolu ʻe nofo ʻi he puleʻanga fika uá, pe fakatelesitialé, ʻoku fakamatalaʻi ko ha kakai lelei, kau ai mo ha “kakai anga-fakaʻeiʻeiki ʻo e māmaní, ʻa ia naʻe fakakuihi ʻe he olopoto ʻo e tangatá.” Ko honau tefitoʻi vaivaiʻangá ʻoku “ʻikai ke nau toʻa ʻi he fakamoʻoni ʻo Sīsuú.”8 ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ko kinautolu ʻi he puleʻanga fakatilesitiale ʻoku māʻulalo angé ko kinautolu ia “naʻe ʻikai te nau tali ʻa e ongoongoleleí, pe ko e fakamoʻoni ʻo Sīsuú.”9

Fakatokangaʻi ange ko e ʻulungaanga makehe kiate kinautolu ʻi he puleʻangá takitaha ko e founga ʻo ʻenau fekauʻaki mo e “fakamoʻoni ʻo Sīsuú,” ʻo kamata mei he (1) līʻoa kakató ki he (2) ʻikai loto-toʻá ki he (3) mātuʻaki fakasītuʻaʻí. ʻOku makatuʻunga ʻa e kahaʻu taʻengata ʻo e tokotaha takitaha ʻi heʻene fakafōtunga [ki he fakamoʻoni ʻo Sīsuú].

I.

Ko e hā ʻa e fakamoʻoni ʻo Sīsuú?

Ko e fakamoʻoni ia ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ko e ʻAlo fakalangi Ia ʻo e ʻOtuá, ko e Mīsaiá mo e Huhuʻí. Ko e fakamoʻoni ia ʻa Sione naʻe ʻi he kamataʻangá ʻa Sīsū mo e ʻOtuá, ko e Tupuʻanga Ia ʻo e langí mo e māmaní, pea “naʻe ʻiate ia ʻa e ongoongoleleí, pea ko e ongoongoleleí ʻa e moʻuí, pea ko e moʻuí ʻa e maama ʻa e kakaí.”10 Ko e “fakamoʻoni ko ia ʻa e kau ʻAposetoló mo e kau Palōfitá, … naʻe pekia, pea telio, pea toe tuʻu ʻi he ʻaho hono tolú, ʻo hāʻele hake ki he langí.”11 Ko e ʻiloʻi ia “ʻoku ʻikai ke ʻi ai mo ha toe huafa kehe kuo foaki ʻa ia ʻe maʻu ai ʻa e fakamoʻuí.”12 Ko e “fakamoʻoni, fakamuimui taha [ia],” naʻe fai ʻe he Palōfita ko Siosefa Sāmitá, “ʻokú ne moʻui! … Ko ia ʻa e ʻAlo Pē Taha naʻe Fakatupu ʻo e Tamaí—pea ʻoku fakatupu pea naʻe fakatupu ʻe ia, pea ʻiate ia, pea meiate ia, ʻa e ngaahi māmá, pea ko hono kakai ʻo iá ko e ngaahi foha mo e ngaahi ʻofefine kuo fakatupu ki he ʻOtuá.”13

II.

ʻIkai ngata pē ʻi he fakamoʻoni ko ʻení, ka ʻoku ʻi ai ʻa e foʻi fehuʻi, Ko e hā ʻa e meʻa ʻoku tau fai ki aí?

ʻOku “maʻu” ʻe kinautolu ʻo e puleʻanga fakasilestialé ʻa hono kakato ʻo e fakamoʻoni ʻo Sīsuú ʻaki ʻenau papitaiso, maʻu ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní, mo ikuna ʻi he tuí.14 ʻOku puleʻi ʻe he ngaahi tefitoʻi moʻoni mo e ngaahi moʻoni ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ʻa e ngaahi meʻa ʻoku nau fakamuʻomuʻá mo ʻenau ngaahi filí. ʻOku hāsino ʻa e fakamoʻoni ʻo Sīsuú ʻi honau ʻulungāngá pea mo e meʻa ʻoku nau hoko ki aí. Ko honau fakaʻaiʻaí ʻa e manavaʻofá, “ʻa e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí.”15 Ko ʻenau taumuʻá ʻa hono tulifua ʻa e “fuofua ʻo hono lahi ʻo e fonu ʻo Kalaisí.”16

Ko kinautolu ko ia te nau ʻi he puleʻanga fakatelesitialé ʻoku nau tali foki ʻa e fakamoʻoni ʻo Sīsuú, ka ʻoku fakafaikehekeheʻi kinautolu ʻaki ʻa e meʻa ʻoku ʻikai ke nau fai ʻaki iá. ʻOku fokotuʻu mai ʻe he ʻikai ke loto-toʻa ʻi he fakamoʻoni ʻo e Fakamoʻuí ha tuʻunga ʻo e taʻe-mahuʻingaʻia pe fakafiefiemālie—ʻo “māmāfana” pē17—ʻo fehangahangai ia mo e kakai ʻo ʻĀmoní ʻi he Tohi ʻa Molomoná, ʻa ia naʻe “ongoongoa ʻi heʻenau loto-māfana ki he ʻOtuá.”18

Ko e kakai ʻo e puleʻanga fakatilesitialé ko kinautolu ia ʻoku nau fakasītuʻaʻi ʻa e fakamoʻoni ʻo Sīsuú fakataha mo ʻEne ongoongoleleí, ko ʻEne ngaahi fuakavá, mo ʻEne kau palōfitá. ʻOku fakamatalaʻi kinautolu ʻe ʻApinetai ʻo pehē “kuo nau ʻaʻeva ʻo fakatatau ki honau lotó mo ʻenau ngaahi holi fakakakanó; ʻo ʻikai ui ki he ʻEikí lolotonga ʻa e mafao atu hono toʻukupu ʻo e ʻaloʻofá kiate kinautolú; he naʻe mafao atu ʻa e toʻukupu ʻo e ʻaloʻofá kiate kinautolu, ka naʻe ʻikai te nau tali ia.”19

III.

ʻOku ʻuhinga ki he hā ke loto-toʻa ʻi he fakamoʻoni ʻo Sīsuú?

ʻOku lahi ha ngaahi meʻa ʻe lava ke fakakaukau ki ai ʻi hono tali ʻo e fehuʻi ko ʻení. Te u lave atu ki hanau niʻihi. Ko e loto-toʻa ʻi he fakamoʻoni ʻo Sīsuú ʻoku kau moʻoni ai hono tanumaki mo fakamālohia ʻa e fakamoʻoni ko iá. ʻOku ʻikai fakaliʻeliʻaki ʻe he kau ākonga moʻoní ʻa e fanga kiʻi meʻa iiki ʻoku nau pukepuke mo fakamālohia ʻenau fakamoʻoni ʻo Sīsuú, hangē ko e lotú, ako ʻo e folofolá, tauhi ʻo e Sāpaté, maʻu ʻo e sākalamēnití, fakatomalá, ngāue fakaetauhí mo e moihū ʻi he fale ʻo e ʻEikí. ʻOku fakamanatu mai ʻe Palesiteni Nalesoni ʻe “holofa vave ʻaupito ha fakamoʻoni ʻoku ʻikai fafanga fakaʻaho ‘ʻaki ʻa e folofola lelei ʻa e ʻOtuá’ [Molonai 6:4]. Ko ia ai, … ʻoku tau fiemaʻu ke fai ha moihū fakaʻaho ki he ʻEikí mo ako ʻEne ongoongoleleí.” Naʻá ne toe tānaki mai: “ʻOku ou kole atu ke tuku ke lāngilangiʻia ʻa e ʻOtuá ʻi hoʻo moʻuí. Tuku hao taimi lahi ange ki he ʻEikí. ʻI hoʻo fai iá, fakatokangaʻi ʻa e meʻa ʻoku hoko ki ho ivi fakalaumālie leleí.”20

ʻOku toe fokotuʻu mai foki ʻe he loto-toʻá ke te loto-tauʻatāina ʻo fakahā ki he kakaí ʻete fakamoʻoní. ʻOku tau fakapapauʻi ʻi he papitaisó ʻa ʻetau loto-fiemālie ke “tuʻu ko e kau fakamoʻoni ʻo e ʻOtuá ʻi he taimi kotoa pē pea ʻi he meʻa kotoa pē, pea ʻi he feituʻu kotoa pē te [tau] ʻi ai, ʻo aʻu ki he maté.”21 ʻOku tautautefito ki he faʻahitaʻu Toetuʻu ko ʻení, ʻa ʻetau fakahaaʻi fiefia, tauʻatāina, mo ʻikai toe momou ai ʻetau fakamoʻoni ki he Kalaisi kuo toetuʻu ʻo moʻuí.

Ko ha konga ʻe taha ʻo e loto-toʻa ʻi he fakamoʻoni ʻo Sīsuú ko e tokanga ki Heʻene kau talafekaú. ʻOku ʻikai fakamālohiʻi kitautolu ʻe he ʻOtuá ki ha hala lelei ange, ʻa e hala ʻo e fuakavá, ka ʻokú Ne fakahinohinoʻi ʻEne kau palōfitá ke nau fakamahino kakato kiate kitautolu ʻa e ngaahi nunuʻa ʻo ʻetau ngaahi filí. Pea ʻoku ʻikai ko e kāingalotu pē ʻo Hono Siasí. ʻOkú Ne kōlenga mai, ʻo fakafou ʻi Heʻene kau palōfitá mo e kau ʻaposetoló, ki māmani kotoa ke nau tokanga ki he moʻoni te ne fakatauʻatāinaʻi kinautolú,22 siʻaki ʻa e fefaʻuhi taʻeʻaongá, pea ʻomi ʻa e fiefia ʻoku tuʻuloá kiate kinautolu.

Ko e loto-toʻa ʻi he fakamoʻoni ʻo Sīsuú ʻoku ʻuhinga ia ke fakalotolahiʻi ʻa e niʻihi kehé, ʻi he lea mo e ngāue, ke nau loto-toʻa mo kinautolu, tautautefito ki he niʻihi ʻi homou fāmili tonú. Naʻe ʻi ai ha lea ʻe taha ʻa ʻEletā Niila A. Mekisuele fekauʻaki mo e “kāingalotu ʻanga-fakaʻeiʻeiki’ [ʻo e Siasí] ʻoku nau fakamuʻomuʻa-nima pē kae ʻikai fakaloloto honau tuʻunga fakaākongá pea ʻoku nau ngāue fakaai pē kae ʻikai ʻfemoʻuekina fakamātoatóʼ [Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 76:75; 58:27].”23 ʻI he ʻiloʻi ʻe ʻEletā Mekisuele ʻoku tauʻatāina ke fili ʻa e taha kotoá, naʻá ne tautapa ai ʻo pehē: “Ka ko e meʻapangó, he ko e taimi ʻoku fili ai ha niʻihi ke nau fakavaʻivaʻingá, ʻoku ʻikai ke nau fili maʻanautolu pē, kae maʻá e toʻu tangata hokó mo e toʻu tangata hoko mai aí. ʻE lava ʻe he fanga kiʻi ʻulungaanga fakaʻuliʻulilātai ʻa e ngaahi mātuʻá ʻo fakatupu ha fakahehema lahi ʻi heʻenau fānaú! Mahalo naʻe hāsino ʻa e moʻui mateakí ʻi he ngaahi toʻu tangata kimuʻa ʻa ha fāmili, ka ko ha niʻihi ʻi he toʻu tangata lolotongá ʻoku hā ai ʻa e ʻulungaanga fakaʻuliʻulilātaí. Ko e fakamamahí, he ʻe lava ke fili ʻe ha niʻihi ʻi he toʻu tangata hokó ʻa e moveuveú, ʻi he fakaʻau ke tō mai ʻa e ʻauʻauhá.”24

Naʻe fai ʻe ʻEletā Sione H. Kolipoki ha talanoa ki ha fāmili kei talavou naʻe nofo ʻi ha kiʻi kolo ʻi Hauaiʻi ʻi he konga kimuʻa ʻo e 1900 tupú. Ko e taʻu ʻaki ʻeni ʻe ua nai ʻenau kau ki he Siasí pea puke ha taha ʻo hona ʻofefiné ʻi ha mahaki naʻe ʻikai lava ke ʻiloʻi hono tupuʻangá pea naʻe fakatokoto ia ʻi falemahaki. Naʻe teuteu ʻe he tamaí mo hono fohá ʻa e sākalamēnití ʻi he Sāpate hokó, hangē ko ʻena faʻa fai ʻi he meimei uike kotoa, ka ʻi he tūʻulutui ʻa e tamai kei talavou ko ʻení ke tāpuakiʻi ʻa e maá, naʻe fakafokifā hono fakatokangaʻi hake ʻe he palesiteni fakakoló ʻa e tokotaha ʻoku ʻi he tēpile sākalamēnití, ʻo ne puna hake ʻo kaila atu, “Taʻofi. ʻOku ʻikai totonu ke ke ala ki he sākalamēnití. Naʻe maʻu ho ʻofefiné ha mahaki ʻoku ʻikai ʻiloa. Mavahe leva kae teuteuʻi ʻe ha taha kehe ha mā foʻou ki he sākalamēnití. ʻOku ʻikai totonu ke ke ʻi heni mo kimautolu. ʻAlu.” Naʻe sio mataʻi puputuʻu atu ʻa e tamaí ʻi heʻene ʻohovalé ki he palesiteni fakakoló pea ki he haʻofangá, ʻi heʻene ongoʻi ʻa e loto-hohaʻa lahi mo e fakamāʻia mei he taha kotoá, naʻá ne kamo ki siʻono fāmilí, pea nau siʻi moulu fakalongolongo taha taha atu ki tuʻa mei he falelotú.

Naʻe ʻikai ha foʻi lea ʻe maheʻa, ʻi he siʻi luelue loto-mamahi ʻa e fāmilí he halá ki honau kiʻi ʻapí. Naʻa nau tangutu haʻohaʻo ai, pea pehē ange ʻe he tamaí, “Kātaki ʻo fakalongolongo kae ʻoua kuó u mateuteu ke lea.” Naʻe fifili ʻa e foha kei siʻí ni pe ko e hā ha meʻa te nau fai ke sāuni ʻaki ʻa e ongoʻi mā ne nau tofanga aí: te nau tāmateʻi nai ʻa e fanga puaka ʻa e palesiteni fakakoló, pe tutu hono falé, pe kau ki ha siasi ʻe taha? Naʻe ʻosi atu ha miniti ʻe nima, hongofulu, hongofulu mā nima, uofulu mā nima ʻenau nofo fakalongolongó.

Naʻe kamata ke fakamolū hifo e ongo nima ʻa e tamaí naʻe kukú, peá ne fakatē-loʻimata. Naʻe kamata ke tangi ʻa e siʻi faʻeé, pea ʻikai fuoloa kuo tangi fakalongolongo mo e siʻi fānaú kotoa. Naʻe tafoki hake ʻa e tamaí ki siʻono uaifí ʻo pehē ange, “ʻOku ou ʻofa atu kiate koe,” peá ne toe fai ʻa e lea tatau ki siʻena fānaú takitaha. “ʻOku ou ʻofa ʻiate kimoutolu kātoa pea ʻoku ou fiemaʻu ke tau fakataha ko ha fāmili, ʻo taʻengata. Pea ko e founga pē ʻe lava ai iá ko haʻatau hoko kotoa ko ha kau mēmipa lelei ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní pea silaʻi ʻe he lakanga fakataulaʻeiki māʻoniʻoní ʻi he temipalé. ʻOku ʻikai ko e siasi ʻeni ia ʻo e palesiteni fakakoló. Ko e Siasi ia ʻo Sīsū Kalaisi. He ʻikai ke tau fakangofua ha tangata pe ko ha loto-mamahi pe fakamāʻia pe hīkisia ke ne taʻofi kitautolu mei heʻetau fakataha ʻo taʻengatá. Ko e Sāpate kahaʻú te tau foki ki he lotú. Te tau nofo ʻiate kitautolu pē kae ʻoua kuo ʻilo ʻa e siʻi fokoutua homa ʻofefiné, ka kuo pau ke tau foki.”

Naʻa nau foki ki he lotú, naʻe ake mo hona ʻofefiné, pea naʻe silaʻi ʻa e fāmilí ʻi he Temipale Laʻie Hauaiʻí ʻi he taimi naʻe ʻosi ai hono langá. Ko e ʻaho ní, ʻoku ui ʻe ha laumālie ʻe 100 tupu ʻa ʻenau tamaí, kui tangatá, mo ʻenau kui tangata hono uá ko monūʻia, he naʻá ne tokanga taha ki he ngaahi meʻa ʻoku taʻengatá.25

Ko ha tafaʻaki fakaʻosi ʻe taha ʻo e loto-toʻa ʻi he fakamoʻoni ʻo Sīsuú te u lave ki aí, ko ʻetau tulifua fakafoʻituitui ki he māʻoniʻoni fakatāutahá. Ko Sīsū ʻa hotau Huhuʻi mahuʻingá,26 pea ʻokú Ne kōlenga mai, “Fakatomala, ʻa kimoutolu ʻa e ngaahi ngataʻanga kotoa pē ʻo e māmaní, pea haʻu kiate au ʻo papitaiso ʻi hoku hingoá, koeʻuhí ke fakamāʻoniʻoniʻi ʻa kimoutolu ʻi he maʻu ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní, koeʻuhí ke mou tuʻu taʻe-ha-mele ʻi hoku ʻaó ʻi he ʻaho fakaʻosí.”27

ʻOku fakamatalaʻi ʻe he palōfita ko Molomoná ha kulupu ʻo e Kāingalotú naʻa nau vilitaki ʻi he founga ko ʻení neongo ʻa ʻenau “kātakiʻi ʻa e ngaahi fuʻu faingataʻa lahí”:28

“Ka neongo ia naʻa nau faʻa ʻaukai mo lotu, pea nau fakaʻau ʻo mālohi ange ai pē ʻi honau loto-fakatōkilaló, mo tuʻu mālohi ai pē ʻi he tui kia Kalaisí, ʻo aʻu ki hono fakafonu honau laumālié ʻaki ʻa e fiefia mo e fiemālie, ʻio, ʻo aʻu ki hono fakahaohaoaʻi mo fakamāʻoniʻoniʻi honau lotó, ʻa ia ko ha fakamāʻoniʻoniʻi ʻoku hoko tupu mei heʻenau fakavaivaiʻi ʻa honau lotó ki he ʻOtuá.”29 Ko e fuʻu liliu lahi ʻeni ʻo e lotó—ʻa e fakavaivaiʻi hotau lotó ki he ʻOtuá mo fanauʻi foʻou fakalaumālie ʻi he ʻaloʻofa ʻa e Fakamoʻuí—ʻoku tau kumiá.30

Ko ʻeku fakaafé ke ke ngāue he taimí ni ke maʻu ho tuʻunga ko ha tokotaha ʻoku loto-toʻa ʻi he fakamoʻoni ʻo Sīsuú. Koeʻuhí ʻe ala fiemaʻu ʻa e fakatomalá, “ʻoua naʻa mou toloi ʻa e ʻaho ʻo hoʻomou fakatomalá,”31 telia naʻa hoko “ha houa ʻoku ʻikai te mou ʻamanaki ki ai ʻe ʻosi atu ai ʻa e faʻahitaʻu māfaná, pea ʻosi mo e utu-taʻú, pea teʻeki ai ke fakamoʻui homou laumālié.”32 Faivelenga ʻi hono tauhi homou ngaahi fuakava mo e ʻOtuá. ʻOua ʻe “ʻita [ʻi he] fefeka ʻo e folofolá.”33 “Manatu ke tauhi maʻu ʻa e huafa [ʻo Kalaisí] ʻo tohi maʻu ai pē ʻi homou lotó, … ke mou [lava ʻo] fanongo pea ʻiloʻi ʻa e leʻo ʻo ia ʻe ui ʻaki ʻa kimoutolú, kae ʻumaʻā foki, mo e huafa ʻa ia ʻe ui ʻaki ʻa kimoutolú.”34 Pea fakaʻosí, “tuku ke fakapapauʻi ʻeni ʻi homou lotó, te mou fai ʻa e ngaahi meʻa ʻoku akoʻi mo fekau [ʻe Sīsū] kiate kimoutolú.”35

ʻOku fiemaʻu ʻe heʻetau Tamaí ʻa ʻEne fānau kotoa te nau lavá ke nau fiefia ʻi he moʻui taʻengatá fakataha mo Ia ʻi Hono puleʻanga fakasilesitialé. Naʻe mamahi, pekia, pea toetuʻu ʻa Sīsū ke lava ʻo hoko ʻa e meʻa ko iá. Kuó Ne “hāʻele hake … ki he langí, peá ne ʻafio hifo ʻi he nima toʻomataʻu ʻo e ʻOtuá, ke ʻekea mei he Tamaí ʻa ʻene ngaahi totonu ki he ʻaloʻofá ʻa ia ʻokú ne maʻu ki he fānau ʻa e tangatá.”36 ʻOku ou lotua ke tāpuekina kotoa kitautolu ʻaki ha fakamoʻoni vela māfana ki he ʻEiki ko Sīsū Kalaisí, ke tau fiefia mo loto-toʻa ʻi he fakamoʻoni ko iá, pea mo fiefia maʻu ai pē ʻi he ngaahi fua ʻo ʻEne ʻaloʻofá ʻi heʻetau moʻuí. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.