Konifelenisi Lahi
Ngaahi Ivi ʻo ha Mālohi Fūfūnaki
Konifelenisi lahi ʻo ʻEpeleli 2024


Ngaahi Ivi ʻo ha Mālohi Fūfūnaki

ʻOku fanongo ʻa e ʻOtuá ki he lotu kotoa pē ʻoku tau faí, pea ʻokú Ne tali takitaha kinautolu ʻo fakatatau mo e founga kuó Ne fokotuʻutuʻu maʻa hotau fakahaohaoaʻí.

ʻE kāinga, kuó u ako ha lēsoni fakamamahi talu mei he taimi fakamuimui naʻá ku tuʻu atu mei he tuʻunga malangá ni ʻi ʻOkatopa ʻo e 2022. Ko e lēsoni ko iá ʻoku peheni: kapau he ʻikai ke ke fakahoko ha lea lelei, ʻe lava ke taʻofi koe ʻi he ngaahi konifelenisi lahi ka hokó. ʻOku mou vakai mai pē ʻoku vahe au ke u ʻuluaki lea ʻi he ʻuluaki fakatahaʻanga ʻo e ʻaho ní. Ko e meʻa ʻoku ʻikai ke mou lava ʻo sio ki aí, ʻoku fokotuʻu au ʻi ʻolunga ʻi ha matapā ʻi he falikí pea ʻoku ʻikai mālohi hono polotá. Kapau he ʻikai lelei ʻeku lea ko ʻení, he ʻikai ke u toe vakai kiate kimoutolu ʻi ha toe ngaahi konifelenisi mei heni.

ʻI he laumālie ʻo e himi mo e kuaea fakaʻofoʻofá ni, kuó u ako ha ngaahi lēsoni ʻe niʻihi kimuí ni mai, ʻa ia ʻoku ou fie vahevahe mo kimoutolu ʻi he ʻahó ni ʻi he tokoni ʻa e ʻEikí. Te ne ʻai ʻeni ke hoko ko ha lea fakataautaha moʻoni.

Ko e meʻa ʻoku ongo fakataautaha mo fakamamahi taha ʻi he ngaahi aʻusia fakamuimuitaha kotoa ko ʻení, ko e mālōlō ʻa siʻoku uaifi ʻofeina ko Petí. Naʻá ne hoko ko e fefine maʻongoʻonga taha kuó u ʻiló—ko ha uaifi mo ha faʻē lelei, makehe mei heʻene angamaʻá, lelei ʻi he fakafōtungá, mo hono tuʻunga fakalaumālié. Naʻá ne fai ha lea naʻe ui ko e “Ko Hono Fakahoko ʻa e Taumuʻa Naʻe Fakatupu Ai Koé.” ʻOku hangē kiate au naʻá ne fakahoko ʻa e taumuʻa naʻe fakatupu ai ʻo lelei ange ia ʻi ha meʻa ʻe lava ke mafakakaukaua ʻe ha taha. Ko ha ʻofefine moʻoni ia ʻo e ʻOtuá, ko ha fefine faʻifaʻitakiʻanga ʻo Kalaisi. Ko e tangata monūʻia taha au ke feohi mo ia ʻi ha taʻu ʻe 60 ʻo ʻeku moʻuí. Kapau te u moʻui taau, ʻoku ʻuhinga ʻema silá te u lava ʻo nofo mo ia ʻi he taʻengatá.

Naʻe kamata ha aʻusia ʻe taha hili ha houa ʻe 48 mei hono tanu hoku uaifí. ʻI he taimi ko iá, naʻe leleakiʻi au ki falemahaki mo ha faingataʻaʻia fakafaitoʻo. ʻI he ʻuluaki uike ʻe fā ʻo ha nofo [falemahaki] uike ʻe ono, naʻá ku toutou fefokifokiʻaki mei he feituʻu maʻá e kau faingataʻaʻia lahí, pea naʻe toutou fakaake au mei heʻeku pongiá.

Kuo mole mei heʻeku manatú ʻa e meimei kotoa ʻo ʻeku ngaahi aʻusia ʻi hefalemahakí lolotonga ʻa e vahaʻataimi ʻuluaki ko iá. Ko e meʻa ʻoku ʻikai molé ko ʻeku manatu ki haʻaku misi ki ha fononga mavahe mei he falemahakí ki ʻitāniti. He ʻikai ke u lava ʻo fakahaaʻi kakato ʻa e aʻusia ko iá ʻi heni, ka te u lava ʻo fakamatala ki ha konga ʻo e meʻa naʻá ku maʻú ko ha naʻinaʻi ke u foki ki heʻeku ngāue [fakalotú] mo ha loto-vilitaki lahi ange, fakatapui lahi ange, tokanga ange ki he Fakamoʻuí, mo ha tui lahi ange ki Heʻene folofolá.

Naʻá ku ongoʻi hangē haʻaku maʻu ha tatau fakataautaha ʻo ha fakahā naʻe fai ki he Toko Hongofulu Mā Uá ʻi he meimei taʻu ʻe 200 kuohilí:

“Te ke fakamoʻoniʻi ʻa hoku hingoá, … pea ke ke ʻoatu ʻa ʻeku leá ki he ngaahi ngataʻanga ʻo e māmaní. …

… [ʻI he] pongipongi ki he pongipongi; … tuku ke ʻalu atu ʻa ho leʻo fakatokangá mei he ʻaho ki he ʻaho; pea ʻo ka hokosia ʻa e poó, ʻoua ʻe tuku ke mohe ʻa e kakai ʻo e māmaní, koeʻuhi ko hoʻo leá. …

“Tuʻu Hake [,] … toʻo hake ho kolosí, [pea] muimui ʻiate au.”1

Siʻoku kāinga ʻofeina, talu mei he aʻusia ko iá, mo ʻeku fāifeinga fakamātoato ange ke toʻo hake hoku kolosí, mo ha loto-fakapapau ange ke kumi ha meʻa te u lava ʻo hiki hake ai ha leʻo fakaeʻaposetolo ʻo e fakalotolahí mo e fakatokangá fakatouʻosi ʻi he taimi kotoa pē.

ʻOku ʻomi ai au ki ha foʻi moʻoni hono tolu naʻe hoko ʻi he ngaahi māhina ko ia ʻo e tengihia ʻi he molé, mahamahakí, mo e faingataʻaʻiá. Naʻe hoko ia ko ha fakafoʻou ʻo e fakamoʻoni mo e houngaʻia taʻengata koeʻuhí ko e lotu fakamātoato ʻa e Siasí ni—ʻa hoʻomou ngaahi lotú—ʻa ia kuó u lavemonū aí. Te u houngaʻia ʻo taʻengata koeʻuhí ko e kole tāumaʻu ʻa ha kakai ʻe lauiafe, hangē ko e uitou naʻe tautapa taʻe-tūkuá,2 ʻo toutou lotua ha tokoni fakalangi maʻakú. Naʻá ku maʻu ha ngaahi tāpuaki ʻo e lakanga fakataulaʻeikí, pea naʻá ku vakai ki he ʻaukai hoku toʻu ako ʻi he ako māʻolungá maʻakú, kae pehē ki ha ngaahi uooti kehekehe ʻi he Siasí. Pea ʻoku pau pē naʻe kau hoku hingoá ʻi he lisi lotu ʻo e meimei temipale kotoa pē ʻo e Siasí.

ʻI heʻeku houngaʻia moʻoni ʻi he ngaahi meʻá ni kotoá, ʻoku ou lea fakataha ai mo G. K. Sesitātoni, ʻa ia naʻá ne pehē “ko e fakamāloó ko e maʻongoʻonga taha ia ʻo e fakakaukaú; pea … ko e loto-houngaʻiá ko ha fiefia ia ʻoku fakatupulaki ʻe he ongoʻi ʻaʻapa.”3 Mei heʻeku “fiefia ʻoku fakatupulaki ʻe he ongoʻi ʻaʻapá,” ʻoku ou fakamālō ai kiate kimoutolu kotoa mo fakamālō ki heʻeku Tamai ʻi Hēvaní, ʻa ia naʻá Ne ongona hoʻomou ngaahi lotú mo faitāpuekina siʻeku moʻuí.

ʻE kāinga, ʻoku ou fakamoʻoni ʻoku fanongo ʻa e ʻOtuá ki he lotu kotoa pē ʻoku tau faí, pea ʻokú Ne tali takitaha kinautolu ʻo fakatatau mo e founga kuó Ne fokotuʻutuʻu maʻa hotau fakahaohaoaʻí. ʻOku ou ʻiloʻi ʻi he meimei taimi tatau, naʻe lotua ʻe ha tokolahi ke fakafoki mai ʻeku moʻui leleí, pea mo ha tokolahi tatau—kau ai au—naʻe lotua ke fakafoki mai ʻa e moʻui lelei ʻa hoku uaifí. ʻOku ou fakamoʻoni naʻe ongona mo tali fakatouʻosi ʻa e ongo lotu ko iá ʻe ha Tamai Hēvani manavaʻofa fakalangi, neongo naʻe ʻikai tali ʻa e ngaahi lotu maʻa Petí ʻi he founga naʻá ku koleá. ʻOku ʻi ai ha ngaahi ʻuhinga ia ko e ʻOtuá pē taha ʻokú Ne ʻafioʻi ʻa e ʻuhinga ʻoku kehe ai hono tali ʻo e ngaahi lotú mei heʻetau ʻamanakí—ka ʻoku ou palōmesi atu ʻoku ongona kinautolu, pea ʻoku tali kinautolu ʻo fakatatau ki Heʻene ʻofa taʻe-tūkuá mo e taimi-tēpile fakalangí.

Kapau “ʻe ʻikai te [tau] kole taʻetotonu,”4 ʻoku ʻikai ha fakangatangata ia ki he taimi, feituʻu, pe ko e meʻa ʻoku totonu ke tau lotuá. Fakatatau ki he ngaahi fakahaá, ʻoku totonu ke tau “lotu maʻu ai pē.”5 Naʻe pehē ʻe ʻAmuleki, ʻoku fiemaʻu ke tau lotua, “ʻanautolu ʻoku ʻiate [kitautolú],”6 ʻi he tui ko e “lotu fakamātoato ʻa e tangata māʻoniʻoní ʻoku ʻaonga lahi.”7 ʻOku totonu ke leʻo lahi ʻetau ngaahi lotú ʻi he taimi ʻoku tau maʻu ai ʻa e totonu fakafoʻituitui ke fai iá.8 Kapau ʻoku ʻikai lava ia, ʻoku totonu leva ke fakahoko fakalongolongo ia ʻi hotau lotó.9 ʻOku tau hiva ke hoko ʻetau ngaahi lotú ko ha “[ngaahi ivi ʻo ha mālohi fūfūnaki],”10 ke fakahoko maʻu pē, ʻo fakatatau mo e sīpinga ʻa e Fakamoʻuí Tonu, ʻo fakataumuʻa ki he ʻOtua ko e Tamai Taʻengatá ʻi he huafa ʻo Hono ʻAlo Pē Taha Naʻe Fakatupú.11

Siʻoku ngaahi kaungāmeʻa ʻofeina, ko ʻetau ngaahi lotú ʻa e ngaahi houa fungani tahá,12 ʻa ʻetau “holi fakamātoato tahá,”13 ʻa e founga faingofua mo haohaoa taha ʻo e moihuú.14 ʻOku totonu ke tau lotu fakafoʻituitui, ʻi hotau ngaahi fāmilí, pea ʻi ha faʻahinga haʻofanga pē.15 ʻOku fiemaʻu ke tau fakaʻaongaʻi ʻa e lotú ko ha pā maluʻi mei he filí,16 pea kapau ʻe ʻi ai ha taimi ʻoku ʻikai ke tau ongoʻi ai ke lotu, ʻe lava ke tau fakapapauʻi ko e momou ke lotú ʻoku ʻikai mei he ʻOtuá ia, ʻa ia ʻokú Ne hōifua ke fetuʻutaki mo ʻEne fānaú ʻi ha faʻahinga taimi pē pea ʻi he taimi kotoa pē. Ko e moʻoni, ʻoku haʻu fakahangatonu mei he filí ha ngaahi feinga ʻe niʻihi ke taʻofi kitautolu mei heʻetau lotú.17 Pea ʻi he taimi ʻoku ʻikai ke tau ʻilo ai ʻa e founga pe ko e meʻa ke tau lotuá, ʻoku totonu ke tau kamata, pea hokohoko atu, kae ʻoua kuo tataki kitautolu ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní ki he lotu ʻoku totonu ke tau fakahokó.18 Mahalo ko e founga ʻeni kuo pau ke tau fakahoko ʻi he taimi ʻoku tau lotua ai hotau ngaahi filí mo kinautolu ʻoku faikovi mai kiate kitautolú.19

Ko hono aofangatukú, te tau lava ʻo vakai ki he sīpinga ʻa e Fakamoʻuí, ʻa ia naʻe lotu maʻu peé. Ka kuo fakatupu fakakaukau maʻu pē kiate au ʻa e ongoʻi ʻe Sīsū ʻa e fiemaʻu ke lotú. ʻIkai naʻá Ne haohaoa? Ko e hā nai ha meʻa naʻe fiemaʻu ke Ne lotua? Sai, kuó u ʻiloʻi ʻeni naʻá Ne fiemaʻu fakataha mo kitautolu, ke “mamata [ki he Tamaí], mo tui ki Heʻene kosipelí, [pea falala ki Heʻene ʻaloʻofá].”20 Naʻá Ne toutou mavahe mei he kakaí ke Ne toko taha pē, kimuʻa peá Ne hū ki he langí ʻi Heʻene ngaahi lotú.21 Naʻá Ne lotu ʻi he taimi ʻe niʻihi, fakataha mo ha niʻihi ʻo Hono kaungā-fonongá. Peá ne tautapa leva ki he langí koeʻuhí ko ha ngaahi haʻofanga kakai naʻa nau kāpui ha tafatafa moʻunga. Taimi ʻe niʻihi naʻe maamangia Hono valá ʻi Heʻene lotú.22 Pea taimi ʻe niʻihi naʻe ulo hono fofongá.23 Naʻá Ne tuʻu ʻi he ngaahi taimi ʻe niʻihi ke lotu, pea tūʻulutui ʻi ha ngaahi taimi, pea ʻi ha taimi ʻe taha naʻá Ne fakatōmapeʻe ai ʻo lotu.24

ʻOku fakamatalaʻi ʻe Luke ʻa e mamahi ʻa Sīsū ʻi Heʻene fua ʻetau ngaahi angahalá ko e fiemaʻu ke Ne “lotu fakamātoato” ange.25 ʻOku founga fēfē ha lotu fakamātoato ange ʻa ha taha naʻe haohaoa? ʻOku tau pehē naʻe fakamātoato ʻa ʻEne ngaahi lotú kotoa, ka ʻi hono fakahoko ʻEne feilaulau fakaleleí pea ʻi he mamahi ʻoku ʻaonga ki he tokotaha kotoa peé, naʻá Ne ongoʻi ai ke lotu ʻo tautapa lahi ange, pea tupu mei he mafatukituki ʻo ʻEne feilaulaú naʻá Ne tautaʻa toto leva mei he ava kotoa ʻo Hono kilí.

ʻI he puipuituʻa ko ia ʻo hono ikunaʻi ʻe Kalaisi ʻa e maté mo ʻEne meʻaʻofa naʻe toki foaki mai kiate au ʻo ha ngaahi uike pe māhina siʻi ʻi he moʻui fakamatelié, ʻoku ou fai ai ha fakamoʻoni molumalu ki hono moʻoni ʻo e moʻui taʻengatá pea mo e mahuʻinga ke tau fakamātoato ʻi heʻetau palani ki aí.

ʻOku ou fakamoʻoni ko e taimi ʻe hāʻele mai ai ʻa Kalaisí, ʻoku fiemaʻu ke Ne ʻafioʻi kitautolu—ʻo ʻikai ko ha kau mēmipa pē ʻoku hiki ʻi ha lekooti papitaiso ka ko ha kau ākonga ʻoku līʻoa kakato, tui faivelenga mo tauhi fuakava. Ko ha meʻa mātuʻaki mahuʻinga ʻeni kiate kitautolu kotoa, telia naʻa tau fanongo mo fakaʻiseʻisa: “Naʻe ʻikai ʻaupito te u ʻiloa ʻa kimoutolu,”26 pe hangē ko e liliu ʻe Siosefa Sāmita ʻa e kupuʻi lea ko iá, “Naʻe ʻikai ʻaupito ke mou ʻiloʻi au.”27

Meʻamālié, he ʻoku tau maʻu ha tokoni ki he ngāué ni—ko ha ngaahi tokoni lahi. ʻOku fiemaʻu ke tau tui ʻoku ʻi ai ha kau ʻāngelo mo ha ngaahi mana pea mo e ngaahi talaʻofa ʻo e lakanga fakataulaʻeiki māʻoniʻoní. ʻOku fiemaʻu ke tau tui ki he meʻafoaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní, ko e ivi tākiekina ʻo e ngaahi fāmili mo e kaungāmeʻa leleí, pea mo e mālohi ʻo e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí. ʻOku fiemaʻu ke tau tui ki he fakahaá mo e kau palōfitá, kau tangata kikité, mo e kau maʻu fakahaá pea mo Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni. ʻOku fiemaʻu ke tau tui ʻi he faʻa lotu mo e tautapa mo e angatonu fakafoʻituitui, te tau lava moʻoni ʻo ʻalu hake ki he “Moʻunga ko Saioné, … ki he kolo ʻo e ʻOtua moʻuí, ko e potu fakalangí, ko e feituʻu māʻoniʻoni tahá.”28

Kāinga, ʻi heʻetau fakatomala mei heʻetau ngaahi angahalá pea haʻu loto-toʻa ki he “ʻafioʻanga ʻo e ʻaloʻofá,”29 ʻo tekaki kiate Ia ʻetau ngaahi kole tāumaʻu fakamātoató, te tau maʻu ha ʻaloʻofa, manavaʻofa, mo ha fakamolemole ʻi he toʻukupu ʻofa ʻo ʻetau Tamai Taʻengatá pea mo Hono ʻAlo talangofua mo haohaoá. Hili iá, te tau vakai fakataha mo Siope pea mo e kau māʻoniʻoni kotoa kuo fakahaohaoaʻí ki ha māmani ʻoku “lahi hake fau”30 ke mahino kiate kitautolu. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.