2009
Ko e Natula Fakasilesitiale ʻo e Moʻui Fakafalala Kiate Kita Peé
Māʻasi 2009


Talafungani ʻo e Ongoongoleleí

Ko e Natula Fakasilesitiale ʻo e Moʻui Fakafalala Kiate Kita Peé

ʻĪmisi
President Marion G. Romney

ʻOku ou ʻofa ʻi he ngaahi tefitoʻi moʻoni mahinongofua ʻo e ongoongoleleí ʻo hangē ko hono akonaki ʻaki ʻe he kau palōfita māʻoniʻoní, pea he ʻikai pē te u fiu he lea ʻaki iá. Talu pē mei he kamataʻanga ʻo taimí mo hono faleʻi ʻa e tangatá ke ngāue pē maʻana peá ne moʻui fakafalala kiate ia pē. ʻOku faingofua ke mahino ʻa e ʻuhinga naʻe fakamamafaʻi lahi ai ʻe he ʻEikí ʻa e tefitoʻi moʻoni ko ʻení ʻi he taimi ko ia ʻe mahino ai kiate kitautolu ʻene fekauʻaki vāofi ʻaupito mo e tauʻatāiná.

Naʻe lea ʻa ʻEletā ʻAlipate E. Poueni kau ki he kaveingá ni, “ʻOku ʻikai fiemālie ʻa e … Siasí ʻi ha faʻahinga founga ʻoku moʻui fakafalala ʻaupito pē ʻa e kakai ʻoku nau lava pē ke ngāué, peá ne kei vivili pē ko e ngāue mo e taumuʻa moʻoni ʻo e foakí ke tokoniʻi ʻa e kakaí ke nau [aʻusia] ha tuʻunga ʻe lava ke nau ngāue ai pē maʻanautolu pea nau tauʻatāina ai.1

Kuo fokotuʻu ʻe ha niʻihi fakafoʻituitui ha ngaahi polokalama lahi ko e fakataumuʻa pē ke tokoniʻi ʻa kinautolu ʻoku faingataʻaʻiá. Ka ʻoku faʻufaʻu e ngaahi polokalama lahi peheni mo e taumuʻa ʻoku sio nounou pē ke “tokoniʻi e kakaí,” kae ʻikai ko e “tokoniʻi e kakaí ke nau tokoniʻi pē kinautolu.” Kuo pau ke fakataumuʻa maʻu pē ʻetau ngaahi ngāué ke moʻui fakafalala ʻa e kakai sino mālohi mo moʻui leleí kiate kinautolu pē.

Fanga Tala Lohiakiʻingofua

Ne u kosiʻi e fakamatala ko ʻení mei he Reader’s Digest kimuʻa atu. ʻOku pehē ai:

“ʻI homa kolo kaungāʻapi anga-fakakaumeʻa hoko mai ko Seni ʻŌkositiné, ʻoku fiekaia ai ha fanga tala tahi tokolahi lolotonga ko iá ʻoku lahi e meʻakaí. ʻOku kei lelei pē ʻa e toutaí ai, ka ʻoku ʻikai poto e fanga talá he toutaí. Kuo lauisenituli ʻenau fakafalala pē ki he ngaahi vaka toutai uloulaʻavaí ke laku ange e fanga kiʻi ika naʻe toe ʻi he ngaahi kupengá. Ko ʻeni kuo hiki mei ai e ngaahi vaká ia. …

“Kuo faʻufaʻu ʻe he kau toutai uloulaʻavaí ha Siteiti Uelofea maʻá e … fanga tala tahí. Ne ʻikai pē tokanga e fanga manupuna lalahí ia ke ako ke toutai maʻanautolu pē pea ʻikai ʻaupito pē ke nau akoʻi ʻenau fānaú ke toutai. Ka nau taki atu ʻenau fānaú ki he ngaahi kupenga uloulaʻavaí.

“Ko e taimi ní, ʻoku mate fiekaia ʻe fanga tala tahí, ʻa e fanga manupuna lelei mo tauʻatāina ko ia ʻoku nau meimei hoko ko e fakaʻilonga ʻo e tauʻatāiná, koeʻuhi pē ko ʻenau tō ʻi he tauhele ko ia ke ‘maʻu ha meʻa taʻengāueʻí’! Naʻa nau feilaulauʻi ʻenau tauʻatāiná ke maʻu ha meʻakai taʻengāueʻi.

“ʻOku tokolahi foki mo ha kakai pehē. ʻOku nau pehē ʻoku ʻikai hano kovi hono tokoniʻi kinautolu ʻaki ʻa e uelofea mei he ngaahi tukuhau kuo tānaki ʻe he Puleʻanga ʻo e ʻIunaiteti Siteití.’ Ka ko e hā ʻe hoko ʻi he taimi ʻe ʻikai toe ʻi ai ha koloa ʻa e Puleʻangá? Fēfē ʻetau fānau ʻi he ngaahi toʻu tangata hoko maí?

“ʻOua naʻa tau hoko ko ha fanga tala lohiakiʻingofua. Kuo pau … ke tau fakatolonga hotau ngaahi talēniti ke moʻui fakafalala kiate kitautolu peé, hotau poto ʻi hono ngaohi pē ʻo ha ngaahi meʻa maʻatautolú, mo hotau anga fakapotopotó mo ʻetau ʻofa moʻoni ʻi he tauʻatāiná.2

Kuo fakaʻau ʻo anga maheni ʻaki ʻe hotau sosaietí ʻa e mānumanú mo e maʻu mai ʻo e ngaahi monūʻia taʻe ngāueʻí, ʻo aʻu ʻeni ki he kakai tuʻumālie ʻoku ʻi ai ʻenau paʻanga ke fakatupu ʻaki haʻanau koloa lahi angé ʻoku nau toe ʻamanaki atu pē ke maʻu haʻanau tupu mei he puleʻangá. ʻOku faʻa fai e ngaahi filí ʻo makatuʻunga ʻi he ngaahi meʻa ʻoku palōmesi ʻa e kau kanititeití ke fai maʻanautolu ʻe filí ʻaki e paʻanga ʻa e puleʻangá. Kapau ʻe tali ʻe māmani kātoa ʻa e founga ko ʻení pea fakahoko ia ʻi ha faʻahinga sosaieti pē, ʻe hoko leva hono kakaí ko ha kau pōpula.

ʻOku ʻikai totonu ke tau hoko ko ha kakai ke tauhi ʻe he puleʻangá neongo ʻoku ʻi ai ʻetau totonu fakalao ki ai. ʻE fie maʻu hano feilaulauʻi lahi ʻetau fakaʻapaʻapaʻi kitautolú pea mo ʻetau tauʻatāina fakapolitikale, fakatuʻasino mo fakalaumālié.

ʻOku faingataʻa ʻaupito ke fakamavahevaheʻi ʻi he ngaahi fonua ʻe niʻihi ʻa e ngaahi monūʻia naʻe ngāueʻí mo ia naʻe ʻikai ngāueʻí. Neongo ia, ʻoku tatau ʻa e foʻi tefitoʻi moʻoni ko ʻení ʻi he ngaahi fonua kotoa pē. ʻOku totonu ke tau feinga ke tau moʻui fakafalala pē kiate kitautolu pea ʻoua ʻe fakafalala ki he kakai kehé ke nau tauhi kitautolu.

ʻOku ʻikai ko e ngaahi puleʻangá pē ʻoku halaia ʻi he meʻá ni. ʻOku mau manvasiʻi ʻoku ʻi ai ha ngaahi mātuʻa ʻoku nau ngaohi ʻenau fānaú ke hoko ko ha “fanga tala lohiakiʻingofua” ʻaki hono fakahōhōʻia honau lotó mo foaki tavale pē ʻenau ngaahi maʻuʻanga moʻuí kiate kinautolu. Ko hono moʻoní, ʻe lava pē ke fakatupu ʻauha ange ʻa e ngaahi meʻa ʻoku fai ʻe he mātuʻá ʻi he tafaʻaki ko ʻení ʻi ha toe faʻahinga polokalama ʻa e puleʻangá.

ʻE lava pē ke halaia e kau pīsopé mo e kau taki lakanga fakataulaʻeikí ʻi haʻanau ʻai ke hoko e kāingalotu ʻo honau uōtí ko ha “fanga tala lohiakiʻingofua.” ʻOku fakafalala e kāingalotu ʻe niʻihi ki heʻenau kau pīsopé ʻi he ngaahi fie maʻu fakapaʻanga pe fakaelotó. Ko e meʻakai pe paʻanga ʻoku maʻu taʻengāueʻí ʻe kei paʻanga pe meʻakai taʻengāueʻi pē ia ʻo tatau ai pē pe ko e maʻú mei fē. ʻOku totonu ke fakataumuʻa e meʻa kotoa pē ʻoku fai ʻe hotau Siasí mo e fāmilí ke moʻui fakafalala ʻetau fānaú mo e kāingalotú kiate kinautolu pē. He ʻikai ke tau lava maʻu pē ʻo puleʻi e ngaahi polokalama ʻa e puleʻangá, ka te tau lava ʻo mapuleʻi hotau ngaahi ʻapí mo e kāingalotú. Kapau te tau akoʻi pea moʻui ʻaki e ngaahi tefitoʻi moʻoni ko ʻení, ko e meʻa lahi ia ʻe lava ke tau fai ke fakafepakiʻi ʻaki ʻa e ngaahi nunuʻa kovi ʻe hoko ʻi he ngaahi polokalama ʻa e puleʻangá ʻi ha fonua pē.

ʻOku tau ʻiloʻi ʻoku ʻi ai pē ha niʻihi he ʻikai lava ke nau moʻui fakafalala kiate kinautolu pē koeʻuhi ko ha ngaahi ʻuhinga ʻoku ʻikai te nau pule ki ai. Naʻe fakakaukau ʻa Palesiteni Henelī D. Moili ki he kakai ko ʻení ʻi heʻene pehē:

“ʻOku ʻikai taʻofi ʻe he tefitoʻi moʻoni maʻongoʻonga ko ʻení ʻa e tokoni ʻoku totonu ke fai ki he kakai faingataʻaʻiá pe masivá. ʻOku tokangaʻi ʻa kinautolu ʻoku ʻikai pē ke nau malava ha meʻá, ʻa e toulekeleká mo e mahamahakí ʻi he founga ʻofa kotoa pē, ka ʻoku fakahinohinoʻi ʻa e tokotaha kotoa pē ʻoku sino moʻui lelei mo lava ʻo ngāué ke ne fai ʻa e lahi taha te ne lavá ke ʻoua naʻa moʻui fakafalala ki ha niʻihi kehe kapau ʻe lava; ke ne lau ʻa e ngaahi faingataʻá ko ha meʻa ʻe fakataimi pē; ke ne fakatahaʻi ʻa ʻene tui te ne lava ʻo ngāué mo haʻane ala ʻo ngāue. …

“ʻOku mau tui ʻoku tātātaha pē [ʻene hoko ʻa ha ngaahi meʻa] he ʻikai lava ai ʻe he kau tangata tui mālohi, loto-toʻa, loto vilitaki, pea ʻi honau lotó ʻa e ʻofa ki he tauʻatāiná, mo laukau ʻaki ʻa ʻenau ngaahi lavameʻá, ʻo ikunaʻi ʻa e ngaahi faingataʻa ʻoku tau fetaulaki mo iá.”3

Moʻui Fakafalala Kiate Kita Pē ʻi he Ngaahi Meʻa Fakalaumālié

ʻOku ou fie lea he taimí ni kau ki ha foʻi moʻoni mahuʻinga: ʻoku ʻikai ko e ngataʻangá ʻa e moʻui fakafalala kiate kita peé, ka ko ha founga ke aʻusia ai ha taumuʻa. ʻE lava ke moʻui fakafalala kakato ha taha kiate ia pē kae ʻikai te ne maʻu ʻe ia ʻa e ngaahi ʻulungāanga lelei kotoa pē. ʻE lava pē ke tuʻumālie ha taha ʻo ʻikai te ne kole ha faʻahinga meʻa mei ha taha kehe, ka kapau ʻe ʻikai ha taumuʻa fakalaumālie ʻo e tauʻatāina ko ʻení, ʻe lava ke ne fakaʻauha hono laumālié.

Ko e polokalama uelofea ʻa e Siasí ʻoku fakalaumālie ia. ʻI he taimi ne fakahā ai ʻa e polokalamá ʻi he 1936, naʻe fai ʻe Palesiteni Tēvita O. Makei ʻa e lea fakapotopoto ko ʻení:

“ʻOku totonu ke lahi taha ʻetau tokangá ki he fakalakalaka ʻa hotau natula fakalaumālié. Ko e lavameʻa maʻongoʻonga taha ʻo e lotó ʻa e lavameʻa fakalaumālié, ʻa e anga faka-ʻOtua ʻoku ʻi he tangatá; ʻa e meʻafoaki māʻolunga taha ʻokú ne ngaohi ia ke ne hoko ko e tuʻi ʻo e ngaahi meʻa kotoa pē kuo fakatupú.Ko hono ʻiloʻi ia ʻa hono ikunaʻi hoto lotó pea mo e fetuʻutaki mo e ʻOtuá. Ko e anga fakalaumālié ʻataʻatā pē ʻokú ne foaki ki ha taha ʻa e lelei taha ʻi he moʻuí.

“ʻOku mahuʻinga ke foaki ha vala ki he kakai ʻoku ʻikai ke nau maʻu ha vala feʻungá, ke foaki ha meʻatokoni feʻunga kiate kinautolu ʻoku ʻikai feʻunga ʻenau meʻatokoní, ke ʻi ai ha faʻahinga ngāue maʻanautolu ʻoku fekuki taʻetuku mo e taʻemaʻu ngāué, ka ʻi he hili ʻa e ngaahi meʻá ni kotoa, ko e ngaahi tāpuaki maʻongoʻonga taha ʻoku maʻu mei he [polokalama uelofea] ʻa e Siasí, ʻoku fakalaumālie. ʻI heʻene hā ki tuʻá, hangē ʻoku fakataumuʻa ʻa e ngāue kotoa pē ʻoku faí ki he tafaʻaki fakatuʻasinó: ʻa hono fakaleleiʻi ʻo e ngaahi kofú mo e ngaahi sutí, faʻo kapa ʻo e fuaʻiʻakaú mo e vesitapoló, tānaki ʻo e meʻakaí, fili ʻo e ngaahi konga kelekele lelei ke nofoʻi—hangē ʻoku fakatuʻasino ʻataʻatā pē kinautolú, ka ko hono ueʻi ke fakahoko mo fakamāʻoniʻoniʻi e ngaahi ngāue kotoa ko ʻení, ʻoku fakalaumālie ia.4

ʻOku talamai ʻe he Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 29:34–35 ʻoku ʻikai ha meʻa ia ko ha fekau fakamatelie, ka ʻoku fakalaumālie ʻa e fekau kotoa pē. ʻOkú ne toe talamai foki ʻoku fie maʻu “ke fili [ʻe he tangatá] maʻana.” He ʻikai lava ʻe he tangatá ʻo fili maʻana kapau ʻoku ʻikai te ne moʻui fakafalala kiate ia pē. ʻOku tau ʻiloʻi heni ko ha ongo meʻa mahuʻinga ʻa e tauʻatāiná mo e moʻui fakafalala kiate kita peé ki heʻetau tupulaki fakalaumālié. ʻI ha taimi pē ʻoku tau ʻi ha tuʻunga fakatuʻutāmaki ai ʻetau moʻui fakafala kiate kitautolu peé, ʻe ʻi he tuʻunga fakatuʻutāmaki ai pē ki heʻetau tauʻatāiná. Kapau ʻe fakaʻau ke lahi ange ʻetau moʻui fakafalalá, te tau sio ʻoku holo he taimi pē ko iá ʻa ʻetau tauʻatāina ke fai ha ngāué.

Ko ia kuo ʻosi totonu ke tau ʻiloʻi ʻoku fie maʻu ia ke tau ʻuluaki moʻui fakafalala kiate kitautolu pē kimuʻa pea tau toki tauʻatāina kakato ke fai ha meʻa. Neongo iá, kuo tau ʻosi ʻiloʻi foki ʻoku ʻikai fakalaumālie ʻa e moʻui fakafalala ia kiate kitautolu peé kae ʻoua leva kuo tau fai ʻaki e tauʻatāina ko iá ʻa e ngaahi fili ʻoku totonú. Ko e hā leva ʻoku totonu ke tau fai ʻi he taimi kuo tau moʻui fakafalala ai pē kiate kitautolú kae lava ke tau tupulaki fakalaumālie?

Ko e kī ke hoko ai ʻo fakalaumālie ʻa ʻetau moʻui fakafalala pē kiate kitautolú ko hono fakaʻaongaʻi ʻo e tauʻatāina ke tauhi e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá. ʻOku mahino ʻaupito ʻa e fekau ʻoku ʻomi ʻi he folofolá ko e fatongia ia ʻo kinautolu ʻoku maʻú, ke foaki kiate kinautolu ʻoku faingataʻaʻiá.

Ko Hono Hiki Hake ʻo e Niʻihi Kehé

Naʻe pehē ʻe Sēkope ʻi heʻene lea ki he kakai ʻo Nīfaí:

“Fakakaukau ki homou kāingá ʻo hangē pē ko kimoutolú, pea angalelei ki he kakai kotoa pē pea foaki fie foaki mei hoʻomou koloá, koeʻuhi ke nau koloaʻia ʻo hangē pē ko kimoutolú.

“Ka ʻi he teʻeki ai ke mou kumi ki he ngaahi koloá, mou kumi ki he puleʻanga ʻo e ʻOtuá.

“Pea ʻo ka hili ʻa hoʻomou maʻu ha ʻamanaki lelei ʻia Kalaisí te mou maʻu ʻa e ngaahi koloa, ʻo kapau te mou kumi ki ai; pea te mou kumi ki ai koeʻuhi ko hoʻomou fie fai ha lelei—ke fakakofuʻi ʻa e telefuá, pea fafangaʻi ʻa e fiekaiá, pea fakatauʻatāinaʻi ʻa e pōpulá, pea foaki ʻa e fiemālie ki he kau mahaki mo mamahí” (Sēkope 2:17–19).

Naʻe folofola ʻa e ʻEikí ʻi hotau kuongá ni ʻi he taimi ne māhina ʻe 10 ai pē ʻa e Siasí:

“Kapau ʻoku mou ʻofa kiate au, te mou tauhi kiate au mo tauhi ʻeku ngaahi fekau kotoa pē.

“Pea vakai, ke mou manatuʻi ʻa e masivá, pea fakatapui mei hoʻomou ngaahi koloá ko honau tauhi” (T&F 42:29–30).

Naʻe toe folofola ʻa e ʻEikí fekauʻaki mo ʻeni he māhina tatau pē. ʻOku mahino mai pē naʻe kiʻi taʻetokanga e kāingalotú. Naʻe ʻikai ke fai mo nau ngaue.

“Vakai ʻoku ou pehē kiate kimoutolu, kuo pau ke mou ʻaʻahi ki he masivá pea mo e faingataʻaʻiá pea tokoni ki honau fakafiemālieʻí” (T&F 44:6).

Hangē maʻu pē kiate au ʻoku ngali valé ke hanga maʻu pē ʻe he ʻEikí ʻo fekauʻi kitautolu ke fai ʻa e ngaahi meʻa ko ia te tau lelei aí. Naʻe folofola e ʻEikí, “Ko ia ʻoku kalofaki ʻene moʻuí, ʻe mole ia ʻiate ia; ka ko ia ʻoku mole ʻene moʻuí koeʻuhi ko au, ʻe maʻu ʻe ia ia” (Mātiu 10:39). ʻOku mole ʻetau moʻuí ʻi heʻetau tokoniʻi mo hiki hake ʻa e niʻihi kehé. ʻI heʻetau fai iá ʻoku tau maʻu ai ʻa e fiefia ko ia ʻoku moʻoni mo tolongá. ʻOku ʻikai ko e tokoní ko ha meʻa ʻoku tau fakahoko ʻi he māmaní ka tau lava ʻo maʻu ʻa e totonu ke moʻui ʻi he puleʻanga fakasilesitialé. Ko e tokoní ko e uho ia ʻoku faʻu ʻaki ha moʻui hākeakiʻi ʻi he puleʻanga fakasilesitialé.

ʻOiauē, ʻa e ʻaho nāunauʻia te tau fai ai ʻa e ngaahi meʻá ni kotoa taʻefekauʻi kitautolu koeʻuhi pē ko e maʻa hotau lotó. ʻI he ʻaho ko iá he ʻikai toe fie maʻu ha fekau, he kuo tau aʻusia ʻo ʻiloʻi tonu ʻoku tau toki fiefia moʻoni pē ʻi he taimi ʻoku tau fakahoko ai ha tokoni taʻesiokitá.

ʻOku tau lava nai ʻo sio ki he mahuʻinga ʻo e fakafalala kiate kita peé koeʻuhi kuo pau ke tomuʻa hoko ia kae toki lava ke te tokoni ki he niʻihi kehé, pea tau ʻilo ai foki ko e tokoni ki he niʻihi kehé ʻoku fakataumuʻa ia ki he ʻulungāanga faka-ʻOtua kotoa pē? Kapau ʻoku ʻikai moʻui fakafalala ha taha kiate ia pē, he ʻikai te ne lava ʻo fakahoko ʻa e ngaahi holi ʻo e lotó ne fānauʻi mai pē mo ia ke tokoní. ʻE lava fēfē ke tau foaki kapau ʻoku ʻikai ke tau maʻu ha meʻa? He ʻikai ke lava ʻo ʻomi ha meʻakai maʻanautolu ʻoku fiekaiá mei ha ngaahi kōpate ʻoku hala ha meʻakai ai. He ʻikai lava ke maʻu ha paʻanga ke tokoniʻi ʻaki e faingataʻaʻiá mei ha kato ʻoku ʻikai ai ha paʻanga. He ʻikai lava ke maʻu ha tokoni mo ha loto mahino meiate kinautolu ʻoku ʻi ai honau ngaahi faingataʻaʻia fakaelotó. He ʻikai lava ke faiako ʻa kinautolu ʻoku ʻikai potó. Pea mahuʻinga tahá, he ʻikai lava ke maʻu ha tataki fakalaumālie meiate kinautolu ʻoku vaivai fakalaumālié.

ʻOku ʻi ai ʻa e fefakafalalaʻaki ʻiate kinautolu ʻoku maʻu ʻa e meʻá mo kinautolu ʻoku ʻikaí. ʻOku hanga ʻe he foakí ʻo hākeakiʻi ʻa e masivá pea ngaohi ʻa e koloaʻiá ke anga fakatōkilalo. ʻI hono fai ʻo e foakí, ʻoku fakamāʻoniʻoniʻi ai ʻa kinaua fakatouʻosi. ʻI hono tukuange ʻo e kakai masivá mei he hopoate mo e ngaahi fakangatangata ʻo e nofo masivá, ʻoku nau hoko ko ha kakai tauʻatāina ʻo lava ai ke nau aʻusia kakato ʻa e ngaahi meʻa ʻoku nau malavá, ʻi he fakatuʻasino mo fakalaumālie fakatouʻosi. ʻI he foaki ʻa e kakai koloaʻiá mei heʻenau ngaahi koloa hulú, ʻoku nau kau ai ʻi he tefitoʻi moʻoni taʻengata ʻo e foakí. Ko ʻene hoko pē ha taha ʻo kakato, pe moʻui fakafalala kiate ia pē, ʻokú ne tokoniʻi leva ʻa e niʻihi kehé, pea ʻoku toe takai leva e foʻi siakalé.

ʻOku ʻi ai ha ngaahi tafaʻaki ʻoku tau moʻui fakafalala ai pē kiate kitautolu, pea tau fakafalala ki ha niʻihi kehe ʻi he ngaahi tafaʻaki ʻe niʻihi. ʻI heʻene peheé leva, ʻoku totonu ke tau takitaha feinga ke tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé ʻi he ngaahi tafaʻaki ʻoku tau mālohi ai kitautolú. ʻI he taimi tatau, ʻoku ʻikai totonu ke taʻofi kitautolu ʻe he loto hīkisiá mei hono tali loto fiemālie ʻo e tokoni ʻa ha taha ʻi he taimi ʻoku tau faingataʻaʻia moʻoni aí. Ka pehē ʻe taʻofi ai e faingamālie ia ʻo ha taha kehe ke ne kau ʻi ha ngāue ʻe fakamāʻoniʻoniʻi ai iá.

Ko e taha ʻo e ngaahi tafaʻaki ʻe tolu ʻoku fakamamafaʻi ʻi he misiona ʻa e Siasí ko hono fakahaohaoaʻi ʻo e Kāingalotú, pea ko e taumuʻa ʻeni ʻo e polokalama uelofeá. ʻOku ʻikai ko ha polokalama ʻeni ʻoku fokotuʻu pē ke teuteuʻi kitautolu ki he ngataʻanga ʻo e māmaní, ka ko ha polokalama maʻa ʻetau moʻui ʻi he māmaní ʻi he taimí ni, koeʻuhí ko e taimi ʻeni ke tau fakahaohaoaʻi ai ʻetau moʻuí. Fakatauange pē te tau piki maʻu ki he ngaahi moʻoni ko ʻení.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Albert E. Bowen, The Church Welfare Plan (Gospel Doctrine course of study, 1946), 77.

  2. “Fable of the Gullible Gull,” Reader’s Digest, Oct. 1950, 32.

  3. Henry D. Moyle, ʻi he Conference Report, Apr. 1948, 5.

  4. David O. McKay, ʻi he Conference Report, Oct. 1936, 103.

Ngaahi tā fakatātaá ʻa Steve Kropp; ngaahi faitā ʻa Simon Jones; tā ʻo Palesiteni Lomenií naʻe fai ʻe Eldon K. Linschoten