2004
Juuret ja oksat
Toukokuu 2004


Juuret ja oksat

Lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna me voimme saada osaksemme elämän suurimmat siunaukset, jos rakkautemme Jeesusta Kristusta kohtaan on juurtunut syvälle sydämeemme.

Joka kerta lentokentän turvallisuustarkastuksessa meitä pyydetään näyttämään valokuvallinen henkilöllisyystodistus. Ymmärrämme tarpeen ja suostumme pyyntöön tietäen, että se on välttämätöntä ja hyödyllistä. Mutta esitän valokuvani todisteena todellisesta henkilöllisyydestäni hieman anteeksi pyydellen. Jos joku tutkisi passivalokuvaani ja sanoisi, että se on näköiseni, tietäisin, että on aika palata kotiin. Mutta tunnen halua pyytää anteeksi toisestakin syystä. Valokuvassa ei näy mitään juuristani eikä oksistani. Ne ovat tärkeä osa olemustani. Voiko kertoa kovinkaan paljon puusta katsomalla valokuvaa vain sen rungosta? Ei! Puiden juuret ja oksat antavat paljon enemmän tietoa. Niin on meidänkin laitamme sekä henkilökohtaisesti että uskontomme kannalta.

Henkilökohtaiset juuret

Henkilökohtaiset juuret ovat todella tärkeitä. Sisar Nelson ja minä tunnemme perheen, joka esittelee ylpeänä todisteita sukujuuristaan suurin maalauksin, jotka ovat esillä heidän kotinsa ulkoseinillä. Siellä kauniit taideteokset esittelevät molempien sukulinjojen selvästi erottuvia piirteitä.

Kun sukulaiset kokoontuvat uuden vauvan ympärille, kuulee väistämättä sellaisia kommentteja kuin ”hänellä on punainen tukka aivan kuten äidillään” tai ”hänellä on kuoppa leuassa aivan kuten isällään”.

Jokaisella meillä on sukujuuret. Jokainen mies on saanut joitakin geneettisiä piirteitä, jotka ovat aivan samanlaisia kuin hänen isällään. Jokainen nainen on saanut joitakin geneettisiä piirteitä, jotka ovat aivan samanlaisia kuin hänen äidillään.1 Lisäksi jokainen meistä on saanut muita geneettisiä lahjoja, jotka tekevät meistä ainutlaatuisia.

Koska meillä on sekä henkiruumis että fyysinen ruumis,2 meillä on myös hengelliset juuret, jotka ulottuvat kauas. Ne muovaavat arvojamme, uskonkäsityksiämme ja uskoamme. Hengelliset juuret ohjaavat sitoutumistamme Herran ihanteisiin ja opetuksiin.3

Lapsilla on luontainen halu jäljitellä vanhempiensa esimerkkiä. Yleensä pojilla on taipumus omaksua isänsä asenteet ja työ. Tytöt pyrkivät elämään äitinsä tavoin. Älkääkä te vanhemmat olko kovin yllättyneitä, jos jossakin vaiheessa lapsistanne tulee parempia kuin te.

Henkilökohtaiset juuret, niin fyysiset kuin hengellisetkin, ovat kiitoksen arvoisia. Minä olen kiitollinen elämästäni niin Luojalleni kuin rakkaille vanhemmilleni ja esivanhemmillenikin. Yritän kunnioittaa heitä hankkimalla tietoa heistä ja palvelemalla heitä temppelissä.4 Vanhempien tehtävänä on jakaa tietoa omista henkilökohtaisista juuristaan lapsilleen ja lastenlapsilleen. Heidän historiansa selvittäminen yhdessä yhdistää perhettä.

Uskonnolliset juuret

Meidän on myös tarpeen tuntea uskontomme juuret. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, vaikka se virallisesti perustettiin vuonna 1830, on palautettu juurilta, jotka myös ulottuvat kauas. Aiempien taloudenhoitokausien totuuksia on nyt koottu, täsmennetty ja selvennetty.5 Meille vanhemmille ja opettajille erinomainen opetuksen lähde ovat uskonkappaleet. Profeetta Joseph Smith kirjoitti tämän asiakirjan,6 jossa viitataan moniin uskomme perustana oleviin oppeihin. Siinä mainitaan jumaluus, tahdonvapaus, Aadamin lankeemus ja Jeesuksen Kristuksen sovitus. Siinä selitetään perusperiaatteet ja toimitukset, jotka koskevat uskoa, parannusta, kastetta ja kätten päällepanoa Pyhän Hengen lahjan saamiseksi. Siinä puhutaan pappeuden valtuudesta ja järjestyksestä. Siinä kiinnitetään huomio Pyhään raamattuun, Mormonin kirjaan ja Jumalalta saadun jatkuvan ilmoituksen yhä täydentyviin ohjeisiin pyhinä kirjoituksina. Ja se julistaa Israelin kokoamisen todellisuuden.7 Tämä kallisarvoinen asiakirja on todellinen totuuden aarreaitta, kun opetamme uskonnollisia juuriamme koskevia asioita.

Muita uskontomme juuriin kuuluvia ilmoitettuja oppeja ovat muiden muassa luominen, ylösnousemus, kymmenysten laki, rukous ja temppelin täydet siunaukset. Kun me opetamme näitä oppeja, me tajuamme, kuinka luja perustamme todella on. Kun me sovellamme näitä oppeja elämäämme, uskontomme juurista tulee osa omaa hengellistä voimaamme.

Käännynnäisten on tarpeen vahvistaa uskonnollisia juuriaan. Presidentti Gordon B. Hinckley on opettanut, että jokainen käännynnäinen tarvitsee ystävän, tehtävän ja ravitsemista Jumalan hyvällä sanalla. Sellaisten juurien tukiessa kallisarvoisia käännynnäisiä ja heidän lapsiaan heistä tulee omassa suvussaan pioneereja, joita seurata.

Valitettavasti jotkut uskollisten perheiden jäsenet ajautuvat pois, koska heidän omat juurensa ovat heikot. Tunnen sydämessäni tuskaa, kun kuulen niistä, jotka kääntyvät pois pioneeriesivanhempiensa uskosta. Eräs akateemista mainetta saanut ystävä ja uskollisten vanhempien lahjakas poika on antanut yhden opillisen epäilyksen himmentää näkemyksensä evankeliumin täyteydestä ja työntää yhä levenevän kiilan itsensä ja temppelin väliin. Toinen tuttava, suloinen sisar, jolla on maineikkaat pioneeriesivanhemmat, ilmoittaa nykyään kohteliaasti, ettei hän ole kirkon aktiivinen jäsen.

Onko näistä rakkaista ihmisistä tullut niin hienoja, että he ovat unohtaneet juurensa? Ovatko he unohtaneet, mitä palautus todella merkitsee ja mitä se maksoi? Ovatko he unohtaneet pioneeriperintönsä ja sukulinjansa sellaisina kuin ne patriarkallisessa siunauksessa ilmoitetaan? Unohtaisivatko ja menettäisivätkö he iankaikkisen elämänsä muutamasta nyt saadusta ohikiitävästä suosionosoituksesta? Unohtaessaan juuret, jotka ovat olleet heidän siunauksenaan, he eivät enää nauti niiden pyhien hengellisestä kipinästä, jotka ovat mukana kaikkivaltiaan Jumalan työssä.

Heidän jalot esivanhempansa johdatettiin tuntemaan totuus ilmoituksen ja profetian hengen mukaisesti ja Jumalan voimalla. Heidän esivanhempansa kääntyivät Herraan eivätkä koskaan luopuneet.8 Mitä nuo esivanhemmat ajattelevat jälkeläistensä ajautumisesta pois? Heidän pettymyksensä kääntyy todennäköisesti murheeksi, sillä juuristaan irronneet hedelmät eivät voi pysyä kauan hengissä.

Herra esitti tämän vakavan varoituksen:

”Kun teitä on kaiken päivää ravittu Jumalan hyvällä sanalla – – tahdotteko hylätä – – profeettojen sanat, ja hylkäättekö kaikki ne sanat, jotka on puhuttu Kristuksesta – – ja Jumalan voiman ja Pyhän Hengen lahjan – – ja teettekö pilkkaa suuresta lunastussuunnitelmasta, joka on teitä varten laadittu?

– – Ylösnousemuksen voima – – saattaa teidät seisomaan häpeän ja kauhean syyllisyyden vallassa Jumalan tuomioistuimen edessä.”9

Pyydän hartaasti, että ottaisimme jokainen vaarin tuosta pyhästä varoituksesta.

Henkilökohtaiset oksat

Aivan kuten juuremme määräävät merkittävässä määrin, keitä me olemme, myös oksamme ovat tärkeä lisä olemukseemme. Henkilökohtaiset oksat kantavat kupeittemme hedelmää.10 Pyhät kirjoitukset opettavat: ”Hedelmistä te siis tunnette heidät.”11 Aiemmin elämässä sisar Nelson ja minä tapasimme usein nuoria, jotka sanoivat, että heistä tuntui kuin he tuntisivat meidät, koska he tunsivat lapsemme. Nyt meitä tervehtivät mielellään ne, jotka tuntevat meidät, koska he tuntevat lastenlapsemme.

Uskonnolliset oksat

Paljolti samalla tavoin uskontomme tunnetaan sen oksien hedelmästä. Tapasin äskettäin kaukana täältä olevan maan viranomaisia, joihin kirkko ja sen ponnistelut ympäri maailmaa olivat tehneet syvän vaikutuksen. He pitivät perhettä koskevista opetuksistamme ja halusivat jäljennöksiä perhejulistuksestamme sekä perheiltaoppaita. He halusivat tietää enemmän huoltotyöohjelmastamme ja antamastamme humanitaarisesta avusta. Täytimme heidän toiveensa parhaamme mukaan, ja sitten siirsimme huomion siitä, mitä me teemme, siihen, miksi me teemme sitä. Selitin sen käyttämällä vertauksena puuta. ”Teitä viehättävät uskomme erilaiset hedelmät”, sanoin. ”Niitä on paljon ja ne ovat vaikuttavia. Mutta ette voi nauttia tästä hedelmästä, ellette tunne puuta, joka tuottaa sen. Ettekä voi ymmärtää puuta, ellette ymmärrä, mitä sen juuret ovat. Kun on kyse uskonnostamme, ette voi saada hedelmiä ilman juuria.” Sen he ymmärsivät.

Evankeliumin monihaaraisen puun hedelmiä ovat muun muassa ”rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys [ja] uskollisuus”.12 Presidentti Harold B. Lee sanoi kerran: ”Ei ole toivoa saada kaunista, herkullista hedelmää, elleivät – – puun juuret ulotu ravitsevaan, hedelmälliseen maahan ja ellei karsimisesta, lannoittamisesta ja kastelemisesta asianmukaisesti huolehdita. Samalla tavoin ei hyveen ja puhtauden, rehellisyyden, raittiuden, nuhteettomuuden ja uskollisuuden herkullisia hedelmiä voi nähdä kehittyvän ihmisessä, jonka elämä ei perustu lujaan todistukseen evankeliumin totuuksista ja Herran Jeesuksen Kristuksen elämästä ja palvelutehtävästä.”13

Evankeliumin hedelmät ovat herkullisia niille, jotka tottelevat Herraa. Me hankimme koulutusta tietäen, että ”Jumalan kirkkaus on äly”.14 Kymmenysten siunaus tulee kymmenysten maksamisesta.15 Palkkiot viisauden sanasta korjataan noudattamalla sitä.16 Me opimme evankeliumin mukaisen elämän tuomasta kokemuksesta, että rukous, lepopäivän pyhittäminen ja sakramentin nauttiminen suojelevat meitä synnin orjuudelta. Me kaihdamme pornografiaa ja moraalittomuutta tietäen, että henkilökohtaisen puhtauden tuoma rauha voi olla meidän vain, kun elämme evankeliumin lakien mukaan.

Herra antoi tämän lupauksen ja käskyn: ”Te olette jo puhtaat, sillä se sana, jonka olen teille puhunut, on puhdistanut teidät. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. – – Minä olen viinipuu, te olette oksat.”17 Lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna me voimme saada osaksemme elämän suurimmat siunaukset, jos rakkautemme Jeesusta Kristusta kohtaan on juurtunut syvälle sydämeemme.18

Todistus

Ihmisen henkilöllisyys on paljon enemmän kuin passivalokuva. Meillä on myös juuret ja oksat. Jumalallisuus on juurtuneena meihin kuhunkin. Me olemme Luojamme kätten tekoa.19 Me olemme iankaikkisia olentoja. Kuolevaisuutta edeltäneessä maailmassa meidät veljet asetettiin ennalta pappeustehtäviimme.20 Ennen maailman perustamista naisia valmistettiin, jotta he voisivat saada lapsia Jumalan kirkastamiseksi.21

Me tulimme tähän kuolevaisuuden kokemukseen, jotta saisimme ruumiin ja jotta meitä koeteltaisiin.22 Meidän on määrä muodostaa perheitä ja tulla sinetöidyiksi pyhissä temppeleissä kokien iloa ja nauttien rakastavista perhesuhteista, jotka kestävät iankaikkisesti. Näihin ikuisiin totuuksiin me olemme henkilökohtaisesti juurtuneet.

Sukumme ja evankeliumin oksat kantavat hedelmää elämämme rikastuttamiseksi. Jumalan työstä ja Hänen kirkkaudestaan – ihmisen kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän toteuttamisesta – voi tulla meidän työtämme ja kirkkauttamme.23 Me voimme asua Hänen kanssaan ja perheemme kanssa iäti. Nuo siunaukset suodaan uskollisille Hänen omalla tavallaan ja omana aikanaan.24

Jumala elää. Jeesus on Kristus. Joseph Smith on tämän viimeisen taloudenhoitokauden ilmoituksensaaja ja profeetta. Mormonin kirja on totta. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on Herran valtakunta, joka on jälleen kerran perustettu maan päälle. Presidentti Gordon B. Hinckley on Hänen elävä profeettansa. Jos olemme juurtuneet näihin totuuksiin, oksiemme hedelmä pysyy.25 Siitä todistan Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

Viitteet

  1. Lisänä siihen geneettiseen tietoon, jonka jokainen lapsi saa äidiltään ja isältään, pieni osa mitokondrion DNA:ta tulee äidiltä sekä hänen pojalleen että hänen tyttärelleen.

  2. Ks. OL 88:15.

  3. Ks. Ef. 3:14–19; Kol. 2:6–7.

  4. Ks. OL 128:15.

  5. Ks. OL 128:18.

  6. Uskonkappaleet sisältyivät chicagolaisen lehden toimittajalle ja omistajalle herra John Wentworthille osoitettuun kirjeeseen; julkaistu ensimmäisen kerran Times and Seasons -lehdessä 1. maaliskuuta 1842; ks. Ensign, heinäkuu 2002, s. 26–32.

  7. Tässä asiakirjassa mainitaan myös Hengen lahjat, jotka valaisevat kirkon jäsenten elämää. Se kertoo ennalta myöhempien aikojen suurista tapahtumista kuten kymmenen heimon palauttamisesta, Siionin perustamisesta ja Jeesuksen Kristuksen tuhatvuotisesta hallintokaudesta uudistetulla maapallolla. Se sisältää jumalanpalveluksen vapauden, suvaitsevaisuuden ja lainkuuliaisuuden periaatteet. Ja lopuksi siinä ilmaistaan käsityksemme elämästä ja ylevistä henkilökohtaisista ihanteista.

  8. Ks. Alma 23:6.

  9. MK Jaak. 6:7–9.

  10. Ks. esim. 2. Nefi 3:6–7.

  11. Matt. 7:20; 3. Nefi 14:20; ks. myös JST, Matthew 7:25.

  12. Gal. 5:22.

  13. Stand Ye in Holy Places, 1974, s. 218–19; ks. myös ”Menestyvät synnintekijät”, Valkeus, tammikuu 1972, s. 3.

  14. OL 93:36.

  15. Ks. Mal. 3:10; 3. Nefi 24:10.

  16. Ks. OL 89:18–21.

  17. Joh. 15:3–5.

  18. Ks. Ef. 3:17.

  19. Ks. Jes. 64:7.

  20. Ks. Alma 13:1–5.

  21. Ks. OL 132:63.

  22. ”Niin kuin Abrahamia” (OL 101:4). Ks. myös Hepr. 11:17.

  23. Ks. Moos. 1:39.

  24. Ks. OL 88:68. ”Kun me saamme jonkin siunauksen Jumalalta, se tapahtuu kuuliaisuudesta sitä lakia kohtaan, johon se perustuu” (OL 130:21).

  25. Ks. Joh. 15:16.