2004
Evankeliumin yksinkertaisten ja selkeiden opetusten soveltaminen perheessä
Toukokuu 2004


Evankeliumin yksinkertaisten ja selkeiden opetusten soveltaminen perheessä

Jeesuksen Kristuksen evankeliumin selkeät ja yksinkertaiset periaatteet – – tulee juurruttaa lujasti koteihimme perhe-elämän onnen turvaamiseksi.

Yleisessä Apuyhdistyksen kokouksessa syyskuussa 1998 presidentti Gordon B. Hinckley julisti: ”Uskon, että ongelmamme, miltei jokainen niistä, saa alkunsa ihmisten kodeista. Jos on määrä saada aikaan parannusta, jos on määrä saada aikaan paluuta vanhoihin ja pyhiin arvoihin, sen täytyy alkaa kotoa. Siellä opitaan totuus, harjoitetaan nuhteettomuutta, juurrutetaan itsekuria ja vaalitaan rakkautta.” (”Vaeltaminen Herran valkeudessa”, Liahona, tammikuu 1999, s. 117.)

Niiden vanhojen ja pyhien arvojen joukossa, joihin meidän tulee palata, ovat Jeesuksen Kristuksen evankeliumin selkeät ja yksinkertaiset periaatteet. Ne tulee juurruttaa lujasti koteihimme perhe-elämän onnen turvaamiseksi.

Presidentti Wilford Woodruff julisti: ”Herralla on meitä varten sangen monta periaatetta, ja suurimmat periaatteet, joita Hänellä on meille, ovat yksinkertaisimpia ja selkeimpiä. Evankeliumin ensimmäiset periaatteet, jotka johtavat meidät iankaikkiseen elämään, ovat yksinkertaisimmat, ja silti ne ovat meille kaikkein suurenmoisimmat ja tärkeimmät.” (”Remarks”, Deseret News, 1. huhtikuuta 1857, s. 27.)

Juuri siksi, että nämä periaatteet ovat selkeitä ja yksinkertaisia, niitä ei useinkaan oteta huomioon, kun joudutaan kohtaamaan perhe-elämään vaikuttavia haasteita. Toisinaan meillä on taipumus ajatella, että mitä vakavampi ongelma, sitä suurempi ja monimutkaisempi ratkaisun pitäisi olla. Tuo ajatus voi johtaa meidät esimerkiksi etsimään apua kodin ulkopuolisilta ihmisiltä tai tahoilta, kun todellisuudessa tehokkain ratkaisu on soveltaa evankeliumin suurenmoisia periaatteita kotonamme arkielämän pienissä teoissa ja velvollisuuksissa. Pyhät kirjoitukset muistuttavat meille, ”että pienillä ja yksinkertaisilla asioilla saadaan aikaan suuria” (Alma 37:6).

Perhejulistuksessa ensimmäinen presidenttikunta ja kahdentoista apostolin koorumi julistavat, että ”onnistuneet avioliitot ja perheet perustuvat uskon, rukouksen, parannuksen, anteeksiannon, kunnioituksen, rakkauden, myötätunnon, työn ja tervehenkisen virkistystoiminnan periaatteille ja säilyvät näitä periaatteita noudattamalla” (”Perhe – julistus maailmalle”, Valkeus, lokakuu 1998, s. 24).

Näitä periaatteita erittelemällä me voimme nähdä, että suurin osa niistä liittyy toisiinsa ja täydentää toisiaan, ja että voima, jonka ansiosta me voimme omaksua ne elämäämme, on peräisin Lunastajamme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen sovitusuhrista.

Kun näitä periaatteita käytetään, ne toimivat valona, joka valaisee jokaisen perheenjäsenen ja asteittain johtaa meidät omaksumaan muita läheisesti niihin liittyviä, perhesuhteita vahvistavia arvoja ja periaatteita. Tiedämme, että ”se, joka ottaa vastaan valoa ja pysyy Jumalassa, saa lisää valoa; ja se valo kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka” (OL 50:24).

Jos me onnistumme perustamaan perheemme ja säilyttämään sen noudattaen näitä periaatteita, niin me tulemme havaitsemaan niiden voimakkaan tehon tilanteissa, jotka vaikuttavat kotiimme päivä toisensa jälkeen. Mitkä tahansa yhdessäolon kitkan aiheuttamat vauriot paranevat. Loukkaukset annetaan anteeksi. Ylpeyden ja itsekkyyden sijaan tulevat nöyryys, myötätunto ja rakkaus.

Ne periaatteet, joita päätämme omaksua elämäämme, määräävät, millaisen hengen tuomme suhteisiimme muiden kanssa. Kun me omaksumme jonkin periaatteen, sen vaikutus säteilee meistä ja muut voivat tuntea sen.

Nähdessämme, että perhe on pahuuden voimien hyökkäysten keskipisteenä – kuten profeetta Mormonin päivinä, kun ”Paholaisen valta vaikutti koko maassa” (Morm. 1:19) – meidän vanhempien on nyt enemmän kuin koskaan ennen välttämätöntä omaksua nämä periaatteet elämäämme, jotta säteilisimme niiden vaikutusta ja jotta lapsemme havaitsisivat tuon vaikutuksen.

Haluaisin nyt osoittaa, kuinka nämä periaatteet voidaan panna käytäntöön, niin että ne muodostavat osan prosessia, joka tuo sovituksen vaikutukset yksilöiden ja perheiden ulottuville. Tämä prosessi alkaa evankeliumin ensimmäisestä periaatteesta, uskosta.

Muuttuvien arvojen maailmassa, jossa sanotaan ”pahaa hyväksi ja hyvää pahaksi” (Jes. 5:20), Mormonin julistamat sanat täyttävät meidät toivolla ja luottamuksella opettaen meille, että Jeesus Kristus ”vaatii itselleen kaikki ne, joilla on usko häneen; ja ne, joilla on usko häneen, pitävät kiinni kaikesta hyvästä” (Moroni 7:28).

Sellainen usko, joka saa meidät pitämään kiinni kaikesta hyvästä, tulee Jumalan sanan kuulemisesta (ks. Room. 10:17), ja tuota sanaa kuullaan voimallisemmin perheillan oppiaiheissa ja perheen tutkiessa pyhiä kirjoituksia. Ei ole parempaa paikkaa uskon vahvistamiseen kuin koti, jossa oppiaiheet ja käytännön sovellutukset tulevat todeksi ja niiden mukaan eletään päivästä toiseen.

Juuri kodissa opitaan, että usko liittyy läheisesti sovitukseen, sillä ”tämä on tämän viimeisen uhrin tarkoitus: saada aikaan sydämellinen armo, joka voittaa oikeudenmukaisuuden ja saa aikaan keinon, jolla ihmiset voivat saada parannukseen johtavan uskon” (Alma 34:15).

Ilman sovituksen vaikutuksia elämässämme meidän olisi mahdotonta saada sellaista uskoa, jota parannukseen tarvitaan, ja niin me jäisimme ihmeellisen armonsuunnitelman ulkopuolelle, koska ”suuri ja iankaikkinen lunastussuunnitelma toteutuu vain sen kohdalla, jolla on parannukseen johtava usko” (Alma 34:16).

”Vain Jeesuksen Kristuksen sovituksen kautta” parannuksella, tuolla sydämessä tapahtuvalla muutoksella, joka syntyy rakkaudesta Herraan, joka johtaa meidät jättämään synnin ja alistumaan Hänen tahtoonsa, ”voi olla vaikutusta ja Jumala voi sen hyväksyä” (Pyhien kirjoitusten opas, ”Parannus”, s. 139).

Kun Jumala on hyväksynyt parannuksen, kuvailemamme prosessi johtaa meidät osallistumaan niihin liittyviin toimituksiin ja liittoihin kuten kasteeseen ja konfirmointiin. Näiden liittojen uudistaminen tapahtuu, kun me nautimme säännöllisesti ja kelvollisina sakramentin, ja silloin toteutuu syntiemme anteeksianto.

Kun olemme saaneet syntiemme anteeksiannon ja pyrkineet säilyttämään sen olemalla kuuliaisia käskyille, saamme, kuten Moronin kirjassa kuvataan, ”sydämen sävyisyyden ja nöyryyden” ja niiden ”tähden tulee Pyhä Henki, joka Lohduttaja täyttää toivolla ja täydellisellä rakkaudella”, rakkaudella, joka pysyy sen uutteruuden mukaan, jolla noudatamme rukouksen periaatetta (ks. Moroni 8:26).

Henkilöllä, joka saa sydämen sävyisyyden ja nöyryyden ja joka nauttii Pyhän Hengen kumppanuudesta, ei ole mitään halua pahoittaa muiden mieltä tai loukata heitä eikä antaa muilta saamiensa loukkausten vaikuttaa itseensä. Hän kohtelee puolisoaan ja lapsiaan rakkaudella ja arvonannolla ja säilyttää hyvät suhteet kaikkiin, joiden kanssa on tekemisissä. Johtotehtävissään kirkossa hän käyttää samoja periaatteita kuin hän käyttää kotona osoittaen, ettei hän oman kotinsa seinien sisäpuolella poikkea mitenkään siitä, mitä hän on suhteissaan kirkon jäseniin.

Kun juuri kuvailemassani prosessissa eletään sellaisten periaatteiden mukaan kuin usko, parannus, rakkaus, anteeksianto ja rukous, niistä tulee paras rokote taistelussa synnin sairautta vastaan, joka voi ilmetä perheissä eri tavoin, kuten moraalittomuutena, ylpeytenä, kateutena, riitaisuutena, pahoinpitelynä ja muina tapoina, jotka vaikuttavat perhesuhteisiin ja johtavat tuskaan, petollisuuteen ja perhesiteiden särkymiseen.

Päätös omaksua ne elämäämme ja mahdollisuus aloittaa prosessi aina kun se saattaa olla tarpeen riippuu kokonaan meidän tahdonvapaudestamme. Se on yksinkertainen prosessi, joka on kaikkien ulottuvilla. Se perustuu evankeliumin perusperiaatteisiin, joita kaikki Herraan turvaavat ovat menestyksellä käyttäneet ja tulevat jatkossakin käyttämään.

Velvollisuutemme on opettaa niitä edelleenkin maailmalle, joka tarvitsee niitä koko ajan enemmän, koska ”onko hän kieltänyt ketään pääsemästä osalliseksi pelastuksestaan? Katso, minä sanon teille: Ei; vaan hän on antanut sen vapaasti kaikille ihmisille, ja hän on käskenyt kansaansa, että sen tulee taivuttaa kaikkia ihmisiä parannukseen.” (2. Nefi 26:27.)

Lausun teille todistukseni, että nämä periaatteet ovat tosia. Todistan, että Jeesuksen Kristuksen sovituksen ansiosta me voimme omaksua ne elämäämme. Tiedän sen, koska pyrin yhdessä perheeni kanssa elämään sopusoinnussa niiden kanssa. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.