2010–2019
Maailman valmistaminen toiseen tulemiseen
edellinen seuraava

Maailman valmistaminen toiseen tulemiseen

Teidän lähetystyönne tulee olemaan pyhä mahdollisuus tuoda muita Kristuksen luokse ja auttaa valmistautumaan Vapahtajan toiseen tulemiseen.

Puhun tänä iltana erityisesti niille 12–25-vuotiaille, joilla on Jumalan pappeus. Me ajattelemme teitä paljon ja rukoilemme teidän puolestanne. Kerroin kerran nelivuotiaasta tyttärenpojastamme, joka tönäisi kovaa pikkuveljeään. Lohdutettuaan itkevää lasta vaimoni Kathy kääntyi nelivuotiaan puoleen ja kysyi ystävällisesti: ”Miksi sinä tönäisit pikkuveljeäsi?” Poika katsoi isoäitiään ja vastasi: ”Anteeksi, mummi. Minä hukkasin VO-sormukseni enkä osaa valita oikein.” Tiedämme, että te yritätte kovasti aina valita oikein. Rakastamme teitä hyvin paljon.

Oletteko koskaan ajatelleet, miksi teidät lähetettiin maailmaan juuri tänä aikana? Te ette syntyneet Aadamin ja Eevan aikana tai kun faraot hallitsivat Egyptiä tai Ming-dynastian aikana. Te olette tulleet maailmaan tänä aikana kaksituhatta vuotta Kristuksen ensimmäisen tulemisen jälkeen. Jumalan pappeus on palautettu maan päälle, ja Herra on kohottanut kätensä valmistaakseen maailmaa loistavaa paluutaan varten. Tämä on suurten mahdollisuuksien ja tärkeiden vastuiden aikaa. Tämä on teidän aikaanne.

Kasteessanne te ilmaisitte uskonne Jeesukseen Kristukseen. Pappeuteen asettamisenne myötä teidän lahjanne ja hengelliset kykynne ovat kasvaneet. Yksi tärkeistä tehtävistänne on auttaa valmistamaan maailmaa Vapahtajan toiseen tulemiseen.

Herra on nimittänyt profeetan, presidentti Thomas S. Monsonin, johtamaan pappeudenhaltijoidensa työtä. Presidentti Monson on sanonut teille: ”Herra tarvitsee lähetyssaarnaajia.”1 ”Jokaisen kelvollisen, kykenevän nuoren miehen tulisi valmistautua palvelemaan lähetystyössä. Palveleminen lähetystyössä on pappeusvelvollisuus – velvoite, jota Herra odottaa [teiltä], jotka [olette] saaneet niin paljon.”2

Lähetystyössä palveleminen edellyttää uhrausta. Kun vastaatte profeetan kutsuun palvella, jätätte aina jotakin taaksenne.

Ne, jotka seuraavat rugbya, tietävät, että uusiseelantilainen All Blacks on kaikkien aikojen ansiokkain rugbyjoukkue. Kokomustaa tarkoittava lempinimi johtuu heidän peliasunsa väristä.3 Uudessa-Seelannissa pääsemistä ”All Blacks” -joukkueeseen voidaan verrata siihen, että pelaisi amerikkalaista jalkapalloa Superbowl-joukkueessa tai jalkapalloa maailmanmestaruuskisoissa.

Vuonna 1961 Sidney Going oli 18-vuotias Aaronin pappeuden haltija ja nouseva tähti Uuden-Seelannin rugbyssa. Monet ajattelivat, että seuraavana vuonna hänet valittaisiin ainutlaatuisten kykyjensä vuoksi rugbyn ”All Blacks” -maajoukkueeseen.

19-vuotiaana ja tänä nousevan rugby-uransa tärkeänä hetkenä Sid julisti luopuvansa rugbysta palvellakseen lähetystyössä. Jotkut sanoivat häntä hulluksi. Toiset sanoivat häntä typeräksi.4 He väittivät, ettei hän ehkä enää saisi uutta tilaisuutta rugbyssa.

Sidille kyse ei ollut siitä, mitä hän jätti jälkeensä. Kyse oli edessä olevasta mahdollisuudesta ja vastuusta. Hänellä oli pappeusvelvollisuus antaa kaksi vuotta elämästään Herran Jeesuksen Kristuksen ja Hänen palautetun evankeliuminsa todellisuuden julistamiseen. Ei mikään – ei edes tilaisuus pelata maajoukkueessa kaikkine siihen liittyvine suosionosoituksineen – saisi häntä luopumaan siitä velvollisuudesta.5

Jumalan profeetta kutsui hänet palvelemaan Kanadan läntisellä lähetyskentällä. Tässä kuussa on kulunut 48 vuotta siitä, kun 19-vuotias vanhin Sidney Going lähti Uudesta-Seelannista palvelemaan Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon lähetyssaarnaajana.

Sid kertoi minulle eräästä kokemuksestaan lähetystyönsä aikana. Oli ilta, ja hän oli toverinsa kanssa juuri aikeissa palata asuntoonsa. He päättivät käydä vielä yhden perheen luona. Perheen isä päästi heidät sisään. Vanhin Going ja hänen toverinsa todistivat Vapahtajasta. Perhe otti vastaan Mormonin kirjan. Isä luki koko yön. Seuraavien puolentoista viikon aikana hän luki koko Mormonin kirjan, Opin ja liitot sekä Kallisarvoisen helmen. Muutama viikko myöhemmin perhe kastettiin.6

Lähetystyö Uuden-Seelannin All Blacks -joukkuepaikan sijaan? Sid vastasi: ”Siunaus, jonka saa [tuodessaan toisia] evankeliumin yhteyteen, painaa paljon enemmän kuin mikään, mitä voisi ikinä uhrata.”7

Mietitte varmaan, mitä Sid Goingille on tapahtunut hänen lähetystyönsä jälkeen. Kaikkein tärkeimmät: iankaikkinen avioliitto hänen rakkaimpansa Colleenin kanssa, viisi upeaa lasta ja joukko lastenlapsia. Hän on elänyt elämäänsä taivaalliseen Isäänsä luottaen, käskyt pitäen ja toisia palvellen.

Entä rugby? Lähetystyönsä jälkeen Sid Goingista tuli yksi ”All Blacks” -joukkueen historian parhaista tukimiehistä. Hän pelasi 11 kautta ja toimi monta vuotta joukkueen kapteenina.8

Kuinka hyvä Sid Going oli? Hän oli niin hyvä, että harjoitus- ja peliaikatauluja muutettiin, koska hän ei suostunut pelaamaan sunnuntaisin.9 Sid oli niin hyvä, että Englannin kuningatar antoi tunnustusta hänen panokselleen rugbyn hyväksi.10 Hän oli niin hyvä, että hänestä kirjoitettiin kirja nimeltä Super Sid.

Entä jos Sid ei olisi saanut tuollaisia kunnianosoituksia lähetystyönsä jälkeen? Yksi suurista ihmeistä lähetystyössä tässä kirkossa on se, etteivät Sid Going ja tuhannet hänen kaltaisensa ole kysyneet: ”Mitä minä saan lähetystyöstäni?” vaan ennemmin: ”Mitä minä voin antaa?”

Teidän lähetystyönne tulee olemaan pyhä mahdollisuus tuoda muita Kristuksen luokse ja auttaa valmistautumaan Vapahtajan toiseen tulemiseen.

Herra on kauan puhunut välttämättömistä valmisteluista Hänen toiseen tulemiseensa. Hän julisti Henokille: ”Vanhurskautta minä lähetän alas taivaasta; ja totuutta minä lähetän maasta – –; ja vanhurskauden ja totuuden minä annan vyöryä yli maan kuin tulva kootakseni valittuni maan neljältä ilmansuunnalta.”11 Profeetta Daniel profetoi, että myöhempinä aikoina evankeliumi lähtisi vierimään maailman ääriin kuin kivi vuoresta käden koskematta.12 Nefi puhui siitä, että myöhempien aikojen kirkko olisi harvalukuinen, mutta leviäisi kaikkialle maan päälle.13 Herra julisti tällä taloudenhoitokaudella: ”Teidät on kutsuttu kokoamaan minun valittuni.”14 Nuoret veljeni, teidän lähetystyönne on suurenmoinen mahdollisuus ja tehtävä. Se on tärkeä tässä luvatussa kokoamisessa, ja se liittyy teidän iankaikkiseen kohtaloonne.

Palautuksen varhaisista ajoista alkaen johtavat veljet ovat ottaneet hyvin vakavasti vastuunsa julistaa evankeliumia. Vuonna 1837, vain seitsemän vuotta kirkon järjestämisen jälkeen, köyhyyden ja vainon aikana, lähetyssaarnaajia lähetettiin Englantiin opettamaan evankeliumia. Muutamassa vuodessa lähetyssaarnaajia saarnasi niinkin erilaisissa paikoissa kuin Itävalta, Ranskan Polynesia, Intia, Barbados, Chile ja Kiina.15

Herra on siunannut tätä työtä, ja kirkon asema vakiintuu eri puolilla maailmaa. Tämä kokous käännetään 92 kielelle. Olemme kiitollisia niistä 52 225 kokoaikaisesta lähetyssaarnaajasta, jotka palvelevat yli 150 maassa.16 Vanhurskaiden lähetyssaarnaajien ansiosta Vapahtajasta todistamisen aurinko ei koskaan laske. Ajatelkaa 52 000 lähetyssaarnaajan hengellistä voimaa – lähetyssaarnaajien, jotka varustettuina Herran Hengellä julistavat rohkeasti, ”ettei muuta nimeä anneta eikä mitään muuta keinoa eikä tapaa, jonka kautta pelastus voi tulla ihmislapsille, kuin vain Kristuksen – – nimessä ja nimen kautta”17. Olemme kiitollisia kymmenilletuhansille kotiin palanneille lähetyssaarnaajille, jotka ovat antaneet ja antavat edelleen kaikkein parhaansa. Maailmaa valmistetaan Vapahtajan toiseen tulemiseen suurelta osin siten, että Herra tekee työtä lähetyssaarnaajiensa välityksellä.

Lähetystyöpalvelu on hengellistä työtä. Kelvollisuus ja valmistautuminen ovat välttämättömiä. Presidentti Monson on sanonut: ”Nuoret miehet, kehotan teitä valmistautumaan palvelemaan lähetyssaarnaajina. Pitäkää itsenne puhtaina ja tahrattomina ja kelvollisina edustamaan Herraa.”18 Muistakaa lähetystyötä edeltävinä vuosina edessänne oleva pyhä tehtävä. Teidän toimenne ennen lähetystyötä vaikuttavat suuresti siihen pappeuden voimaan, jonka otatte mukaanne lähetystyöhön. Valmistautukaa hyvin.

Presidentti Monson sanoi, että ”jokaisen kelvollisen, kykenevän nuoren miehen tulisi valmistautua palvelemaan lähetystyössä”19. Joskus joku ei ehkä kykene palvelemaan terveydellisistä tai muista syistä. Saatte tietää, kykenettekö palvelemaan, kun puhutte vanhempienne ja piispanne kanssa. Jos teidän tapauksessanne kävisi niin, ettette kykene palvelemaan, ettehän tunne olevanne vähemmän tärkeitä edessänne olevan jalon tehtävän tähden. Herra on hyvin jalomielinen niille, jotka rakastavat Häntä, ja Hän avaa teille muita ovia.

Jotkut saattavat pohtia, ovatko he liian vanhoja palvelemaan. Eräs ystäväni Kiinasta löysi kirkon Kambodžassa, kun hän oli noin 25-vuotias. Hän pohti, pitäisikö hänen vielä harkita lähetystyötä. Rukoiltuaan ja puhuttuaan piispansa kanssa hän sai kutsun ja palveli kunniakkaasti New York Cityssä. Jos olette huolissanne iästänne, rukoilkaa ja puhukaa piispanne kanssa. Hän opastaa teitä.

Viisikymmentä prosenttia kaikista lähetyssaarnaajista palvelee omassa kotimaassaan. Se on vain oikein. Herra on luvannut, että ”jokainen saa kuulla evankeliumin täyteyden oman puhetapansa mukaan ja omalla kielellään”20. Teidät kutsutaan profetian kautta, ja te palvelette siellä, missä teitä tarvitaan eniten.

Pidän kovasti siitä, että tapaan lähetyssaarnaajia eri puolilla maailmaa. Vierailin vastikään Sydneyn lähetyskentällä Australiassa. Tiedättekö, kenet tapasin? Vanhin Sidney Goingin – Uuden-Seelannin rugby-legendan. Nykyään 67-vuotiaana hän on jälleen lähetyssaarnaaja, mutta tällä kertaa itse valitsemansa toverin kanssa: sisar Colleen Goingin kanssa. Hän kertoi minulle perheestä, jota he olivat saaneet opettaa. Vanhemmat olivat jäseniä, mutta he olivat olleet monia, monia vuosia vähemmän aktiivisia kirkossa. Vanhin ja sisar Going auttoivat perheen uskoa syttymään uudelleen. Vanhin Going kertoi minulle siitä voimasta, jota hän tunsi seisoessaan kastealtaan äärellä perheen isän vieressä, kun vanhin poika, jolla oli nyt pappeus, kastoi nuoremman veljensä ja sisarensa. Hän kertoi ilosta saadessaan todistaa, kuinka yhtenäinen perhe tavoitteli yhdessä iankaikkista elämää.21

Ensimmäinen presidenttikunta on teille puhuessaan sanonut:

”Te olette erityisen hyviä henkiä ja olette tulleet esiin tänä aikana, jolloin velvollisuudet ja mahdollisuudet kuten kiusauksetkin ovat erittäin suuret. – –

Rukoilemme teidän jokaisen puolesta – –, niin että voitte tehdä sen suuren työn, joka teillä on edessänne – –, että olette kelvollisia [ja halukkaita] jatkamaan työtä Jumalan valtakunnan rakentamiseksi ja maailman valmistamiseksi Vapahtajan toiseen tulemiseen.”22

Pidän kovasti Harry Andersonin maalauksesta Vapahtajan toisesta tulemisesta. Se muistuttaa minulle Hänen tulemisensa majesteettisuudesta ja voimasta. Ihmeellisiä tapahtumia esiintyy maan päällä ja taivaalla.23

Vapahtajan tulemista toivovat odottavat Häntä. Ja Hän on luvannut: ”Minä tulen!” Vanhurskaat näkevät Hänet ”taivaan pilvissä [kaikkien pyhien enkelien kanssa] puettuna voimaan ja suureen kirkkauteen”24. ”Enkeli puhaltaa pasuunaansa – – ja pyhät – – maan neljältä ilmansuunnalta”25 ”temmataan häntä vastaan”26. ”Poisnukkuneet”, mikä tarkoittaa niitä kelvollisia pyhiä, jotka ovat kuolleet, ”tulevat [myös] esiin [Häntä] vastaan”.27

Pyhissä kirjoituksissa sanotaan: ”Herra laskee jalkansa tälle mäelle”28, ja ”[Hän] antaa äänensä kuulua, ja kaikki maan ääret kuulevat sen”29.

Nuoret pappeusveljeni, todistan tämän suurenmoisen tapahtuman majesteettisuudesta, mutta ennen kaikkea sen varmuudesta. Vapahtaja elää. Hän tulee jälleen maan päälle. Ja olemmepa verhon tällä puolella tai toisella, te ja minä riemuitsemme Hänen tulemisestaan ja kiitämme Herraa, että Hän lähetti meidät maan päälle tänä aikana täyttämään pyhän velvollisuutemme, auttamaan valmistamaan maailmaa Hänen paluuseensa. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

  1. ”Herra tarvitsee lähetyssaarnaajia”, Liahona, tammikuu 2011, s. 4.

  2. Ks. ”Tavatessamme jälleen”, Liahona, marraskuu 2010, s. 5–6.

  3. Ks. stats.allblacks.com.

  4. Ks. Bob Howitt, Super Sid: The Story of a Great All Black, 1978, s. 27.

  5. Puhelinkeskustelu Uuden-Seelannin Kaikohen vaarnan johtajan Maxwell Horsfordin kanssa, maaliskuu 2011.

  6. Puhelinkeskustelu vanhin Sidney Goingin kanssa, maaliskuu 2011.

  7. Sähköpostiviesti vanhin Sidney Goingilta, maaliskuu 2011.

  8. Ks. stats.allblacks.com/asp/profile.asp?ABID=324.

  9. Puhelinkeskustelu Uuden-Seelannin Kaikohen vaarnan johtajan Maxwell Horsfordin kanssa, maaliskuu 2011.

  10. Vuonna 1978 Sid Goingille myönnettiin brittiläisen imperiumin ritarikunnan jäsenen (MBE) arvonimi hänen panoksestaan rugbyn hyväksi (ks. Howitt, Super Sid, s. 265).

  11. Moos. 7:62.

  12. Ks. Dan. 2:45.

  13. Ks. 1. Nefi 14:12–14.

  14. OL 29:7.

  15. Ks. Deseret News 2011 Church Almanac, 2011, s. 430, 432, 458, 463, 487, 505.

  16. Tilanne 31. joulukuuta 2010.

  17. Moosia 3:17.

  18. ”Herra tarvitsee lähetyssaarnaajia”, s. 4.

  19. ”Tavatessamme jälleen”, s. 5–6.

  20. OL 90:11.

  21. Puhelinkeskustelu vanhin Sidney Goingin kanssa, maaliskuu 2011.

  22. ”Ensimmäisen presidenttikunnan sanoma”, Nuorten voimaksi – uskollisuus Jumalalle, 2002, s. 2–3.

  23. Ks. OL 43:18; 45:40.

  24. OL 45:44.

  25. OL 45:45, 46.

  26. OL 88:96.

  27. OL 45:45; ks. myös OL 29:13; 88:96–97.

  28. OL 45:48.

  29. OL 45:49.