Presidenttien opetuksia
Luku 1: Evankeliumin palautus – kirkkaamman päivän koitto


Luku 1

Evankeliumin palautus – kirkkaamman päivän koitto

”Tämän loistavan evankeliumin palautus alkoi Isän ja Pojan ilmestymisestä Joseph-pojalle.”

Gordon B. Hinckleyn elämänvaiheita

Koko elämänsä ajan presidentti Gordon B. Hinckley tunsi syvää kunnioitusta niitä ihmisiä ja paikkoja kohtaan, jotka liittyvät evankeliumin palautukseen. Hän tunsi erityistä kiitollisuutta Joseph Smithistä ja tämän osuudesta palautuksessa ja puhui ”alati voimistuvasta tarpeesta todistaa Herran jumalallisuudesta ja profeetta Joseph Smithin palvelutyöstä”1.

Vuonna 1935, kun Gordon matkasi kotiin lähetystyöstään Englannissa, hän ja muut kotimatkalla olevat lähetyssaarnaajat kävivät pyhässä lehdossa ja Kumorankukkulalla. He poikkesivat myös Carthagen vankilassa, missä profeetta Joseph ja Hyrum Smith kokivat marttyyrikuoleman. He kävelivät pölyisillä kaduilla Nauvoossa, missä karkotetut pyhät olivat muuttaneet suoalueen kauniiksi kaupungiksi. Ajatukset varhaisten pyhien vaikeuksista ja voitoista ovat epäilemättä painuneet Gordonin mieleen, kun hän oli näissä paikoissa ja kun hän kulki edelleen pioneerireittiä pitkin länteen Salt Lake Cityyn.

Gordon B. Hinckley palasi palautuksen pyhille paikoille vielä monta kertaa seuraavina vuosikymmeninä. Ensimmäisen presidenttikunnan jouluhartaudessa 3. joulukuuta 2000 hän kertoi tämän henkilökohtaisen kokemuksen käynnistään pyhässä lehdossa:

”Joitakin vuosia sitten sain tehtävän osallistua Rochesterin vaarnakonferenssiin New Yorkissa. Lauantaina sanoin kanssani oleville veljille: ’Noustaan aikaisin aamulla, varhain sunnuntaiaamuna, ja käydään ennen konferenssia pyhässä lehdossa.’ He kaikki suostuivat siihen. Niinpä hyvin varhain tuona keväisenä sapattina lähetysjohtaja, vaarnanjohtaja, alue-edustaja ja minä lähdimme Palmyraan ja kävelimme lehtoon. Siellä ei ollut ketään muita. Oli rauhallista ja kaunista. Yöllä oli satanut. Puissa oli pikkuruisia uusia lehtiä.

Puhuimme hiljaa toisillemme. Polvistuimme kosteaan maahan ja rukoilimme. Emme kuulleet korvinkuultavaa ääntä. Emme nähneet näkyä. Mutta jollakin määrittelemättömällä tavalla meidän, meidän jokaisen, mielelle kerrottiin, että kyllä, se tapahtui täällä juuri niin kuin Joseph sanoi sen tapahtuneen. Juuri täällä Jumala, iankaikkinen Isämme, ja Hänen rakas Poikansa, ylösnoussut Herra Jeesus Kristus, ilmestyivät 14-vuotiaalle pojalle ja puhuivat hänen kanssaan. Heidän vertaansa vailla oleva valonsa lepäsi hänen päällään, ja häntä ohjattiin siinä, mitä hänen tuli tehdä.

Tuo suurenmoinen tapahtuma, ensimmäinen näky, avasi esiripun Kristuksen kirkon palauttamiselle maan päälle. Se tuli esiin pimeyden erämaasta, menneiden aikojen ankeudesta, loistavaan uuden päivän sarastukseen. Mormonin kirja seurasi toisena todistuksena Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta. Hänen pyhä, taivaallinen pappeutensa palautettiin niiden käsien alla, joilla se oli ollut muinoin. Avaimia ja voimia annettiin profeetalle ja hänen työtovereilleen. Muinainen kirkko oli jälleen maan päällä kaikkine aiempien taloudenhoitokausien siunauksineen, voimineen, oppeineen, avaimineen ja periaatteineen. Tämä on [Kristuksen] kirkko. Se kantaa Hänen nimeään. Sitä johdetaan Hänen pappeudellaan. Taivaankannen alla ei ole mitään muuta nimeä, joka ihmiset pelastaisi. Joseph Smithistä – – tuli Hänen suuri todistajansa.”2

Kuva
First Vision

Ensimmäinen näky aloitti viimeisen luvun ”pitkässä kertomuksessa Jumalan kanssakäymisestä ihmisten kanssa maan päällä”.

Gordon B. Hinckleyn opetuksia

1

Vapahtajan kuoleman jälkeen kirkko, jonka Hän oli perustanut, ajautui luopumukseen.

[Jeesus Kristus] oli ja on ihmiskunnan historian suuri keskushahmo, koko ihmiskunnan aikojen ja ajanjaksojen lakipiste.

Ennen kuolemaansa Vapahtaja oli asettanut apostolinsa. He jatkoivat työtä jonkin aikaa. Hänen kirkkonsa järjestettiin.3

Vapahtajan kuoleman jälkeen kirkko, jonka Hän oli perustanut, ajautui luopumukseen. Silloin täyttyivät Jesajan lausumat sanat: ”Maa muuttuu saastaiseksi jalkojen alla, sillä sen asukkaat ovat hylänneet lain, rikkoneet käskyt, tehneet tyhjäksi ikuisen liiton” (Jes. 24:5).4

Paavalin kirjeet vaativat Kristuksen seuraajilta voimaa, etteivät he lankeaisi Paholaisen teille. Mutta lopulta luopumuksen henki voitti.5

Vuosisadat vierivät. Synkkä pilvi laskeutui maan ylle. Jesaja kuvasi sitä näin: ”Katso, pimeys peittää maan, yön synkkyys kansat” (Jes. 60:2).

Se oli rosvoamisen ja kärsimyksen aikaa, jolle olivat tunnusomaisia pitkälliset ja veriset selkkaukset. – – Se oli toivottomuuden aikakautta, isäntien ja maaorjien aikaa.

Ensimmäiset tuhat vuotta kuluivat, ja seuraava vuosituhat koitti. Sen ensimmäiset vuosisadat olivat edellisten kaltaisia. Tuo aika oli täynnä pelkoa ja kärsimystä.6

2

Renessanssi ja uskonpuhdistus auttoivat tien valmistamisessa evankeliumin palauttamiselle.

Jollakin tavalla tuohon pitkään pimeyden aikaan sytytettiin kynttilä. Oppineisuus, taide ja tiede alkoivat kukoistaa renessanssin aikana. Alkoi sellaisten uskaliaiden ja rohkeiden miesten ja naisten aikakausi, jotka katsoivat ylös taivaaseen tunnustaen Jumalan ja Hänen jumalallisen Poikansa. Puhumme siitä uskonpuhdistuksen aikana.7

Uskonpuhdistajat, varsinkin sellaiset kuten Luther, Melanchthon, Hus, Zwingli ja Tyndale, tekivät työtä muuttaakseen kirkkoa. Näissä miehissä oli suurta rohkeutta, ja muutamat heistä kärsivät julman kuoleman uskonsa tähden. Protestanttisuus syntyi vaatien uskonpuhdistusta. Kun tuota uskonpuhdistusta ei toteutettu, uskonpuhdistajat perustivat omia kirkkojaan. He tekivät niin ilman pappeuden valtuutta. Heidän ainoa halunsa oli löytää sopiva paikka, jossa he voisivat palvella Jumalaa niin kuin heidän mielestään Jumalaa pitäisi palvella.

Tämän suuren kuohunnan velloessa kristillisen maailman yllä olivat myös poliittiset voimat toiminnassa. Sitten syttyi Yhdysvaltain vapaussota, joka johti sellaisen kansakunnan syntymiseen, jonka perustuslaki julisti, ettei hallituksen tule työntää ahneita sormiaan uskonasioihin. Uusi päivä oli koittanut, loistava päivä. Täällä ei olisi enää valtionkirkkoa. Mitään uskontokuntaa ei suosittaisi ylitse muiden.

Vuosisatoja kestäneen pimeyden ja tuskan ja taistelun jälkeen aika oli kypsä evankeliumin palauttamiselle. Tästä kauan odotetusta ajasta olivat muinaiset profeetat puhuneet.

Koko menneisyys oli tähdännyt tähän aikakauteen. Vuosisadat kaikkine kärsimyksineen ja kaikkine toiveineen olivat tulleet ja menneet. Kaikkivaltias kansojen tuomari, elävä Jumala, päätti, että ne ajat, joista profeetat olivat puhuneet, olivat koittaneet. Daniel oli nähnyt ennalta kiven, joka lähti käden koskematta vierimään ja josta tuli suuri vuori, joka täytti koko maailman [ks. Dan. 2:35, 44].8

3

Palautus alkoi Isän ja Pojan ilmestymisestä Joseph Smithille.

Monien sukupolvien vaellettua maan päällä – niin monen niistä ristiriitojen, vihan, pimeyden ja pahuuden vallassa – koitti uusi, suuri palauttamisen päivä. Tämän loistavan evankeliumin palautus alkoi Isän ja Pojan ilmestymisestä Joseph-pojalle.9

Kuinka todella merkittävä olikaan tuo näky vuonna 1820, kun Joseph rukoili metsässä ja sekä Isä että Poika ilmestyivät siellä hänelle. Toinen heistä puhui hänelle kutsuen häntä nimeltä ja sanoi osoittaen toista: ”Tämä on minun rakas Poikani. Kuule häntä!” (JS–H 17, kursivointi poistettu.)

Mitään siihen verrattavaa ei ollut koskaan aiemmin tapahtunut. Voi vain ihmetellä, miksi oli niin tärkeää, että sekä Isä että Poika ilmestyisivät. Luulen, että syy oli se, että He aloittivat aikojen täyttymisen taloudenhoitokauden, evankeliumin viimeisen ja lopullisen taloudenhoitokauden, jolloin kaikkien aiempien taloudenhoitokausien osatekijät koottaisiin yhteen. Tämän oli määrä olla viimeinen luku pitkässä kertomuksessa Jumalan kanssakäymisestä ihmisten kanssa maan päällä.10

Jokainen väite, jonka esitämme jumalallisesta valtuudesta, jokainen totuus, jonka esitämme tämän työn totuudellisuudesta, perustuu kaikki poikaprofeetan ensimmäiseen näkyyn. Ilman sitä meillä ei olisi paljonkaan sanottavaa. Tämä oli suuri aikojen täyttymisen taloudenhoitokauden esiripun nostaminen, kun Jumala lupasi palauttaa kaikki kaikkien aiempien taloudenhoitokausien valtuudet, lahjat, siunaukset.11

4

Pappeuden valtuus ja avaimet palautettiin.

Kuva
priesthood restoration statue

Melkisedekin pappeuden valtuus ja avaimet palautettiin maan päälle osana palautusta.

Palauttaessaan Aaronin pappeuden ylösnoussut Johannes Kastaja asetti kätensä Joseph Smithin ja Oliver Cowderyn pään päälle ja sanoi: ”Teille, palvelustovereilleni, minä Messiaan nimessä annan Aaronin pappeuden, joka pitää hallussaan enkelien palveluksen ja parannuksen evankeliumin sekä syntien anteeksisaamiseksi suoritettavan upotuskasteen avaimet” (OL 13).12

Sitä seurasi Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen, Herran Jeesuksen Kristuksen apostolien, käynti. He antoivat Josephille ja Oliver Cowderylle Melkisedekin pappeuden, jonka nämä apostolit olivat saaneet itse Herran käsien alla.13

Kolme [Vapahtajan] apostoleista – Pietari, Jaakob ja Johannes – ilmestyi Josephille ja Oliverille jossakin ”erämaassa” Susquehannajoen rannalla (ks. OL 128:20). He panivat kätensä näiden pään päälle ja antoivat näille tämän pyhän valtuuden. – –

Minä voin seurata pappeuttani suorassa linjassa tuohon tapahtumaan. Se on seuraava: Minut asetti David O. McKay, jonka asetti Joseph F. Smith, jonka asetti Brigham Young, jonka asettivat kolme silminnäkijää, jotka asettivat Joseph Smith nuorempi ja Oliver Cowdery, jotka asettivat Pietari, Jaakob ja Johannes, jotka asetti Herra Jeesus Kristus.

Samaan tapaan se on tullut [jokaiselle Melkisedekin pappeuden haltijalle]. Jokainen teistä veljistä, joilla on tämä pappeus, on saanut sen samoin suoraa linjaa pitkin Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen annettua sen ensin.14

5

Herra ilmoitti Joseph Smithin kautta totuuksia, jotka erottavat meidät muista kirkkokunnista.

Saanen mainita muutamia niistä monista opeista ja käytännöistä, jotka erottavat meidät kaikista muista kirkkokunnista ja jotka kaikki ovat tulleet ilmoituksena nuorelle profeetalle. Ne ovat teille tuttuja, mutta ne ovat toistamisen ja pohtimisen arvoisia.

Jumaluus

Ensimmäinen niistä on – – itse Jumalan ja Hänen rakkaan Poikansa, ylösnousseen Herran Jeesuksen Kristuksen, ilmestyminen. Tämä suurenmoinen jumaluuden ilmentymä on omasta mielestäni suurin vastaava tapahtuma sitten ajan keskipäivänä tapahtuneiden Herramme syntymän, elämän, kuoleman ja ylösnousemuksen.

Meillä ei ole mitään tietoa mistään muusta tapahtumasta, joka olisi sen veroinen.

Vuosisatojen ajan ihmiset kokoontuivat väittelemään siitä, millainen Jumala on. Konstantinus kokosi eri ryhmäkuntia edustavia oppineita Nikeaan vuonna 325. Kaksi kuukautta kestäneen katkeran väittelyn jälkeen he päätyivät kompromissiin määritelmästä, joka on ollut sukupolvien ajan kristittyjen keskuudessa opillinen käsitys jumaluudesta.

Kehotan teitä lukemaan tuon määritelmän ja vertaamaan sitä nuoren Josephin lausuntoon. Joseph sanoo yksinkertaisesti, että Jumala seisoi hänen edessään ja puhui hänelle. Joseph sai nähdä Hänet ja kuulla Häntä. Jumala oli ihmisen kaltainen, aineellinen Olento. Hänen vieressään oli ylösnoussut Herra, erillinen Olento, jonka Jumala esitteli rakkaaksi Pojakseen ja jonka kanssa Joseph myös puhui.

Käsitykseni on, että tuon lyhyen aikaa kestäneen merkittävän näyn aikana Joseph sai enemmän tietoa jumaluudesta kuin kaikki menneiden aikojen oppineet ja papit yhteensä.

Tässä jumalallisessa ilmoituksessa vahvistettiin ilman epäilystäkään, että Herra Jeesus Kristus oli todellakin kirjaimellisesti noussut kuolleista.

Tämä tieto jumaluudesta, joka oli ollut kätkössä maailmalta vuosisatojen ajan, oli ensimmäinen ja suuri asia, jonka Jumala ilmoitti valitulle palvelijalleen.15

Mormonin kirja on Raamattua vastaava todistaja

Kuva
painting, One Shepherd

”Mormonin kirja – – puhuu kuin ääni tomusta todistaen Jumalan Pojasta.”

Puhun seuraavaksi toisesta hyvin tärkeästä asiasta, jonka Jumala ilmoitti.

Kristitty maailma hyväksyy Raamatun Jumalan sanaksi. Useimmilla ei ole aavistustakaan siitä, kuinka me sen olemme saaneet.

Olen juuri saanut luetuksi äskettäin julkaistun kirjan, jonka tekijä on eräs maineikas tiedemies. Niiden tietojen perusteella, jotka hän antaa, on ilmeistä, että Raamatun eri kirjat on koottu yhteen tavalla, joka tuntuu olleen epäjärjestelmällinen. Joissakin tapauksissa kirjoitukset saatiin kirjoitettua vasta kauan niiden tapahtumien jälkeen, joista ne kertovat. Mielessä herää kysymys: ”Onko Raamattu totta? Onko se todella Jumalan sanaa?”

Me vastaamme, että se on, sikäli kuin se on oikein käännetty. Herran käsi oli luomassa sitä. Mutta Raamattu ei ole nykyään yksin. On olemassa toinen todistus siitä löytyvistä merkittävistä ja tärkeistä totuuksista.

Pyhissä kirjoituksissa julistetaan, että ”jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla” (2. Kor. 13:1).

Mormonin kirja on tullut esiin Jumalan lahjan ja voiman avulla. Se puhuu kuin ääni tomusta todistaen Jumalan Pojasta. Se kertoo Hänen syntymästään, Hänen palvelutyöstään, Hänen ristiinnaulitsemisestaan ja ylösnousemuksestaan sekä Hänen ilmestymisestään vanhurskaille Runsaudenmaassa Amerikan mantereella.

Se on jotakin konkreettista, jota voidaan pitää kädessä, jota voidaan lukea, joka voidaan panna koetukselle. Sen kansien välissä on lupaus sen jumalallisesta alkuperästä. Miljoonat ovat panneet sen koetukselle ja saaneet tietää, että se on tosi ja pyhä aikakirja. – –

Raamatun ollessa vanhan maailman todistus Mormonin kirja on uuden maailman todistus. Ne julistavat käsi kädessä, että Jeesus on Isän Poika. – –

Tämä pyhä kirja, joka on tullut esiin Kaikkivaltiaan ilmoituksena, on todellakin toinen todistus Herramme jumalallisuudesta.16

Pappeuden valtuus ja kirkon organisaatio

Pappeus on valtuus toimia Jumalan nimessä. – – Olen lukenut viime aikoina erästä – – kirjaa. Se käsittelee luopumusta alkukirkosta. Jos tuossa kirkossa ollut valtuus menetettiin, niin kuinka se voitiin saada takaisin?

Pappeuden valtuus tuli siltä ainoalta taholta, jolta se saattoi tulla, ja se oli taivaasta. Se palautettiin niiden käsien alla, joilla se oli, kun Vapahtaja eli maan päällä. – –

Kuinka kaunis onkaan palautuksen esiin tuleminen, joka johti kirkon järjestämiseen vuonna 1830 – –. Itse kirkon nimi saatiin ilmoituksessa. Kenen kirkko se oli? Oliko se Joseph Smithin? Oliko se Oliver Cowderyn? Ei, se oli Jeesuksen Kristuksen kirkko, joka palautettiin maan päälle näinä myöhempinä aikoina.17

Perhe

Vielä yksi suuri ja ainutlaatuinen ilmoitus, jonka profeetta sai, oli suunnitelma perheen iankaikkisesta elämästä.

Perhe on Kaikkivaltiaan luoma. Se merkitsee kaikista ihmissuhteista pyhintä. Se merkitsee kaikista sitoumuksista vakavinta. Se on yhteiskunnan perusyksikkö.

Jumalan profeetalleen antamien ilmoitusten kautta saatiin oppi ja valtuus, jolla perheet sinetöidään yhteen paitsi tämän elämän ajaksi niin myös koko iankaikkisuudeksi.18

Pienten lasten viattomuus

Pienten lasten viattomuus on myös ilmoitus, jonka Jumala on antanut profeetta Josephin välityksellä. Yleisin käytäntö on kastaa vauvat Aadamin ja Eevan synniksi kuvattujen vaikutusten poistamiseksi. Palautuksen opissa kaste tuo anteeksiannon ihmisen omista henkilökohtaisista synneistä. Siitä tulee Jumalan ja ihmisen välinen liitto. Se suoritetaan vastuullisessa iässä, kun ihmiset ovat riittävän vanhoja erottamaan oikean väärästä. Se tapahtuu upottamalla vertauskuvana Jeesuksen Kristuksen kuolemasta ja hautaamisesta ja Hänen tulemisestaan esiin ylösnousemuksessa.19

Kuolleiden pelastaminen

Mainitsen jälleen yhden ilmoitetun totuuden. Meille kerrotaan, että Jumala ei erottele ihmisiä, mutta silti missään toisessa kirkossa, josta olen kuullut, ei kuoleman verhon toisella puolen oleville ole annettu mahdollisuutta saada kaikkia siunauksia, jotka eläville suodaan. Suurenmoinen oppi kuolleiden pelastamisesta on vain tässä kirkossa. – – Kuolleet saavat saman mahdollisuuden kuin elävät. Sanon jälleen – kuinka loistavan ja suurenmoisen järjestelyn Kaikkivaltias onkaan tehnyt profeetalleen antamansa ilmoituksen kautta.20

Jumalan lasten luonne, tarkoitus ja mahdollisuudet

Ihmisen iankaikkinen luonne on ilmoitettu. Me olemme Jumalan poikia ja tyttäriä. Jumala on henkemme Isä. Me elimme ennen kuin tulimme tänne. Meillä oli persoonallisuus. Me synnyimme tähän elämään jumalallisen suunnitelman mukaan. Me olemme täällä koettelemassa kelvollisuuttamme toimien tahdonvapauden mukaan, jonka Jumala on antanut meille. Kun me kuolemme, meidän elämämme jatkuu. Iankaikkinen elämämme koostuu kolmesta vaiheesta: ensiksi kuolevaisuutta edeltävästä olemassaolostamme, toiseksi olemassaolostamme kuolevaisuudessa ja kolmanneksi kuolemanjälkeisestä olemassaolostamme. Kuolemassa me kuolemme tälle maailmalle ja astumme verhon läpi siihen asemaan, johon olemme kelvolliset pääsemään. Sekin on jälleen tämän kirkon ainutlaatuinen, ainutkertainen ja kallisarvoinen oppi, joka on tullut ilmoituksen kautta.21

Nykyajan ilmoitus

Tarjoan tämän lyhyen yhteenvedon siitä valtavasta tiedon ja valtuuden tulvasta, jonka Jumala vuodatti profeettansa pään päälle. – – On kuitenkin vielä yksi, joka minun täytyy mainita. Se on nykyajan ilmoituksen periaate. Profeetan kirjoittama uskonkappale kuuluu:

”Me uskomme kaiken, mitä Jumala on ilmoittanut, kaiken, mitä hän nykyään ilmoittaa, ja me uskomme, että hän ilmoittaa vielä monia suuria ja tärkeitä Jumalan valtakuntaa koskevia asioita” (UK 9).

Kasvava kirkko, kirkko, joka leviää kaikkialle maailmaan näinä monimutkaisina aikoina, tarvitsee jatkuvaa ilmoitusta taivaan valtaistuimelta opastuksekseen ja eteenpäin viemisekseen.

Rukoillen ja etsien innokkaasti Herran tahtoa me todistamme, että ohjausta saadaan, että ilmoitusta tulee ja että Herra siunaa kirkkoaan sen edetessä kohti päämääräänsä.

Me etenemme profeetta Josephin jumalallisen kutsumuksen ja hänen kauttaan saatujen Jumalan ilmoitusten vankalla perustalla.22

Joseph Smithin jälkeen järjestyksessä viidentenätoista ja hänen harteilleen lasketun profeetallisen viitan kantajana annan juhlallisen todistukseni, että profeetta Josephin kertomus [palautuksen] tapahtumista on tosi, että Isä todisti – – Poikansa jumalallisuudesta, että Jumalan Poika antoi poikaprofeetalle ohjeita ja että seurasi joukko tapahtumia, jotka johtivat siihen, että perustettiin ”koko maan päällä ainoa tosi ja elävä kirkko, johon minä, Herra, olen mieltynyt”, kuten Hän julisti (ks. OL 1:30).23

Opiskelu- ja opetusehdotuksia

Kysymyksiä

  • Miksi maailman ihmiset tarvitsivat kirkon ja Jeesuksen Kristuksen evankeliumin palautusta? (Ks. osa 1.) Millä tavoin Herra valmisti tietä evankeliumin palautukselle? (Ks. osa 2.)

  • Pohdi presidentti Hinckleyn opetuksia ensimmäisestä näystä (ks. osa 3). Kuinka oma todistuksesi ensimmäisestä näystä on vaikuttanut sinuun?

  • Miksi oli välttämätöntä, että taivaalliset sanansaattajat palauttivat pappeuden? (Ks. osa 4.) Miksi on tärkeää, että Melkisedekin pappeuden haltijat voivat jäljittää pappeuden valtuutensa Jeesukseen Kristukseen?

  • Käy läpi osassa 5 tehty yhteenveto joistakin totuuksista, jotka profeetta Joseph Smith sai ilmoituksena. Kuinka nämä totuudet ovat olleet siunaukseksi elämässäsi? Kuinka voisimme auttaa lapsia ymmärtämään nämä totuudet ja arvostamaan niitä?

Aiheeseen liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia

Jes. 2:1–3; Ap. t. 3:19–21; Ilm. 14:6–7; 2. Nefi 25:17–18; OL 128:19–21

Tutkimisen avuksi

”Evankeliumin tutkimisesi on tehokkainta, kun Pyhä Henki opettaa sinua. Aloita aina evankeliumin tutkimisesi rukoilemalla, että Pyhä Henki auttaisi sinua oppimaan.” (Saarnatkaa minun evankeliumiani, 2005, s. 18.)

Viitteet

  1. Julkaisussa Sheri L. Dew, Go Forward with Faith: The Biography of Gordon B. Hinckley, 1996, s. 326.

  2. ”My Redeemer Lives”, Ensign, helmikuu 2001, s. 72.

  3. Ks. ”Aikojen huipulla”, Liahona, tammikuu 2000, s. 87–88.

  4. Ks. ”Vuoresta irronnut kivi”, Liahona, marraskuu 2007, s. 84.

  5. ”Se aamu suuri kaunoinen”, Liahona, toukokuu 2004, s. 82.

  6. Ks. ”Aikojen huipulla”, s. 88.

  7. ”Se aamu suuri kaunoinen”, s. 82–83.

  8. Ks. ”Aikojen huipulla”, s. 88.

  9. ”Se aamu suuri, kaunoinen”, s. 83.

  10. Ks. ”Vuoresta irronnut kivi”, s. 84.

  11. Teachings of Gordon B. Hinckley, 1997, s. 226.

  12. ”Asiat, joista minulla on tieto”, Liahona, toukokuu 2007, s. 84.

  13. ”Suuret asiat, jotka Jumala on ilmoittanut”, Liahona, toukokuu 2005, s. 82.

  14. Discourses of President Gordon B. Hinckley, Volume 2: 2000–2004, 2005, s. 411.

  15. Ks. ”Suuret asiat, jotka Jumala on ilmoittanut”, s. 80–81.

  16. Ks. ”Suuret asiat, jotka Jumala on ilmoittanut”, s. 81–82.

  17. Ks. ”Suuret asiat, jotka Jumala on ilmoittanut”, s. 82.

  18. Ks. ”Suuret asiat, jotka Jumala on ilmoittanut”, s. 82.

  19. Ks. ”Suuret asiat, jotka Jumala on ilmoittanut”, s. 82.

  20. Ks. ”Suuret asiat, jotka Jumala on ilmoittanut”, s. 82.

  21. Ks. ”Suuret asiat, jotka Jumala on ilmoittanut”, s. 83.

  22. Ks. ”Suuret asiat, jotka Jumala on ilmoittanut”, s. 83.

  23. ”Kristuksen erityistodistajat”, Liahona, huhtikuu 2001, s. 24.