Lukuihin Alma 36–39 sisältyvät Alman viimeiset neuvot kolmelle pojalleen Helamanille, Siblonille ja Koriantonille. Uskollisille Helamanille ja Siblonille annetut neuvot erosivat suuresti niistä neuvoista, joita annettiin harhaan kulkeneelle Koriantonille. Tietyssä määrin me päätämme itse, millaisia neuvoja saattaisimme saada elämässämme, sen mukaan, kuinka uskollisia olemme jo saamillemme neuvoille (ks. Alma 12:9–11).
Alman kääntymyskertomus on yksi selkeimmistä esimerkeistä siitä, kuinka voimme tietää, milloin meidän syntimme on annettu meille anteeksi. Alman neuvot Siblonille opettavat meille elämässä lujana pysymisen voimaa ja arvoa. Lopuksi Koriantonille annetut kirvelevät neuvot opettavat, kuinka vakava ja tuhoisa sukupuolirikkomus on.
Kiasmi, jota toisinaan kutsutaan käänteiseksi parallelismiksi, on heprealainen kirjallinen rakenne, jossa sanat tai ajatukset järjestetään tiettyyn järjestykseen ja sitten toistetaan käänteisessä järjestyksessä. Tämä toisto tähdentää tärkeitä ajatuksia ja sanoja. Lisäksi kirjoittajan pääajatus esiintyy usein kiasmin keskellä.
Alma käytti kiasmia kertoessaan kääntymyksestään pojalleen Helamanille. Se, että Mormonin kirjassa esiintyy kiasmin kaltaisia seemiläisiä kirjallisia rakenteita, on ulkoinen todiste siitä, että kirja on sitä, mitä profeetta Joseph Smith on opettanut sen olevan: käännös muinaisesta tekstistä, joka on kirjoitettu eräällä Lähi-idän kielellä.
Seuraava kaavio auttaa sinua tunnistamaan luvussa Alma 36 olevan kiasmin. Selvyyden vuoksi paikat on merkitty kaavioon vasemmalta oikealle alkaen kirjaimesta A ja päättyen kirjaimeen P. Siten ajatus, joka on ilmaistu kiasmin alkujakeessa Alma 36:1 (merkitty paikaksi A), toistetaan kiasmin viimeisessä jakeessa, Alma 36:30 (myös paikassa A). Ajatus kohdassa Alma 36:2 (merkitty paikaksi D) toistetaan jakeessa 29 (myös paikassa D) ja niin edelleen.
Huomaa, että tämän kiasmin keskeinen sanoma keskittyy siihen ajankohtaan Alman elämässä, jolloin hän koki suurta tuskaa ja murhetta ja kääntyi Jeesuksen Kristuksen puoleen huojennusta saadakseen (ks. Alma 36:17–18).
Kohdassa Alma 36:2–3 jatkuu teema, jota tähdennetään kauttaaltaan Mormonin kirjassa. Nefi aloitti kertomuksensa sanomalla, että hän osoittaisi meille, että ”Herran lempeät armoteot tulevat kaikkien niiden osaksi, jotka hän on valinnut, heidän uskonsa tähden, tehden heidät voimallisiksi jopa niin, että heillä on voimaa vapautua” (1. Nefi 1:20). Luvussa Alma 36 Alma opetti poikiaan muistamaan isiensä vankeutta ja sitä, kuinka Jumala vapautti ne, jotka turvasivat Häneen (ks. Alma 36:2–3, 29).
Myöhemmin Moroni kehotti meitä ”muistamaan, kuinka armollinen Herra on ollut ihmislapsille Aadamin luomisesta” (Moroni 10:3). Ehkä kaikkein painokkaimmin tämän asian on lausunut Alma nuorempi: ”Ja nyt, katso, minä sanon teille, veljeni, te jotka kuulutte tähän kirkkoon: Oletteko riittävästi pitäneet muistissa isienne vankeuden? Niin, ja oletteko riittävästi pitäneet muistissa hänen armonsa ja pitkämielisyytensä heitä kohtaan? Ja edelleen, oletteko riittävästi pitäneet muistissa, että hän on vapauttanut heidän sielunsa helvetistä?” (Alma 5:6.)
Alma 36:6–10. Alma kaatui maahan – kahden vai kolmen päivän ajaksi?
”Jotkut Mormonin kirjan lukijat ovat väittäneet, että kertomuksissa Alman kääntymyksestä on epäjohdonmukaisuutta kohtien Moosia 27:23 ja Alma 36:10 välillä. On totta, että toisessa kertomuksessa mainitaan ’kahden päivän ja kahden yön ajan’ ja toisessa sanotaan ’kolmeen päivään ja kolmeen yöhön’, mutta mitään selvää epäjohdonmukaisuutta ei ole, koska niissä ei viitata aivan samaan asiaan. Moosian kirjan kertomuksessa aikamääritteellä viitataan selvästi pappien paastoamisen aikaan. Alman tiedottomuuden tilan pituutta ei ilmaista tarkasti. Huomaa kertomuksen tärkeimmät yksityiskohdat: Kun Alma oli kohdannut enkelin ja käsittänyt syntiensä valtavuuden, hän kaatui maahan kuin kuolleena. Sitten hänet kannettiin tässä avuttomassa tilassa isänsä luo. Sitten Alman isä kutsui luokseen kirkon papit ja ’heidän paastottuaan ja rukoiltuaan kahden päivän ja kahden yön ajan – – Alman jäsenet saivat voimansa, ja hän nousi’ (Moosia 27:22–23, kursivointi lisätty). Alman kirjan kertomuksessa ilmaus ’kolmeen päivään ja kolmeen yöhön’ viittaa kuitenkin selvästi koko siihen aikaan, jolloin Alma ei pystynyt avaamaan suutaan eikä käyttämään jäseniään (Alma 36:10).” (Daniel H. Ludlow, A Companion to Your Study of the Book of Mormon, 1976, s. 217–218.)
Presidentti Ezra Taft Benson (1899–1994) on opettanut, mikä ero on maailmallisella murheella ja syvemmällä Jumalan mielen mukaisella murheella, joka on välttämätön parannukseen:
”Ei ole epätavallista löytää maailmasta miehiä ja naisia, jotka tuntevat katumusta tekemistään vääryyksistä. Joskus se johtuu siitä, että heidän tekonsa aiheuttavat heille tai heidän rakkailleen suurta surua ja kurjuutta. Joskus heidän surunsa johtuu siitä, että he jäävät kiinni ja heitä rangaistaan heidän teoistaan. Tällaiset maailmalliset tunteet eivät ole ’Jumalan mielen mukaista murhetta’. – –
Jumalan mielen mukainen murhe on Hengen lahja. Se on syvällinen ymmärrys siitä, että meidän tekomme ovat loukanneet Isäämme ja Jumalaamme. Se on pistävä ja terävä tietoisuus siitä, että käytöksemme on aiheuttanut Vapahtajallemme, joka ei syntiä tehnyt, suurimmalle kaikista, tuskaa ja kärsimystä. Meidän syntiemme vuoksi Hän vuoti verta joka huokosesta. Tämä hyvin todellinen henkinen ja hengellinen ahdistus on sitä, mihin pyhissä kirjoituksissa viitataan ilmauksella ’särkynyt sydän ja murtunut mieli’ (ks. 3. Nefi 9:20; Moroni 6:2; OL 20:37; 59:8; Ps. 34:18; 51:17; Jes. 57:15). Sellainen henki on todellisen parannuksen ehdoton edellytys.” (Ks. ”Voimallinen sydämen muutos”, Valkeus, maaliskuu 1990, s. 4, 5.)
Vanhin Richard G. Scott kahdentoista apostolin koorumista on selittänyt edelleen yhtä Jumalan mielen mukaiseen murheeseen johtavista syistä: ”Myötätuntoinen taivaallinen Isä sijoitti synnin tuskalliset seuraukset varta vasten onnensuunnitelmaansa, jotta teidän ei tarvitse seurata tuota traagista polkua elämässä. Sen lisäksi, että synnintekijä kärsii tässä elämässä, ne synnit, joita ei ole annettu anteeksi totisen parannuksen kautta, aiheuttavat ahdistusta verhon tuolla puolen [ks. OL 19:4, 15–24].” (Ks. ”Raskaista kuormista vapautuminen”, Liahona, marraskuu 2002, s. 87.)
Presidentti Spencer W. Kimball (1895–1985) on korostanut sitä, että parannusta tehdessämme meidän tulee täysin turvata Jeesukseen Kristukseen:
”Vastaanottavainen lukija voi jossakin määrin samastaa itsensä Alman kertomukseen, tuntea hänen tuskansa, kokea hänen suuren kauhunsa hänen nähdessään syntinsä syvyyden. Lukija voi tämän jälkeen päästä myös osalliseksi siitä suuresta helpotuksen tunteesta, jonka Alma oli kokeva. Miten hän sai tämän avun? Samalla tavalla kuin jokainen rikkoja: osallisuudella anteeksiantamuksen ihmeeseen aidon parannuksen kautta ja jättäytymällä täydelleen Jeesuksen Kristuksen armon varaan. – –
Nyt ahdistus oli muuttunut iloksi, tuska tyyneydeksi, pimeys valkeudeksi. Vasta nyt Alma pystyi saamaan rauhan. Hän tähdensi pojalleen Siblonille tuon rauhan ainoata lähdettä.
’Enkä minä saanut syntejäni anteeksi, ennen kuin huusin armoa Herralta Jeesukselta Kristukselta. Mutta katso, minä huusin hänen puoleensa ja löysin rauhan sielulleni.’ (Alma 38:8.)” (Anteeksiantamuksen ihme, 1975, s. 341.)
Presidentti Ezra Taft Benson on selittänyt, että vilpitön parannus edellyttää sydämenmuutosta:
”Parannus on muutakin kuin vain käyttäytymisen muutos. Monet miehet ja naiset maailmassa osoittavat suurta tahdonvoimaa ja itsekuria voittaessaan pahoja tapoja ja lihan heikkouksia. Mutta samaan aikaan he eivät uhraa ajatustakaan Mestarille, ja joskus jopa avoimesti hylkäävät Hänet. Tällaiset käyttäytymisen muutokset, vaikka ovatkin oikean suuntaisia, eivät merkitse todellista parannusta.
– – Parannukseen ei liity pelkästään tekojen muutos vaan myös sydämen muutos.” (”Voimallinen sydämen muutos”, s. 4.)
Alma 36:23–24. Todisteita siitä, että henkilö on syntynyt uudesti
Presidentti Ezra Taft Benson on kuvannut muutosta, joka on osa uutta syntymää: ”Kun me olemme kokeneet tämän voimallisen muutoksen, jonka vain usko Jeesukseen Kristukseen ja Hengen vaikutus meissä voivat saada aikaan, meistä tulee aivan kuin uusia ihmisiä. Siksi tätä muutosta verrataan uuteen syntymään. Tuhannet teistä ovat kokeneet tämän muutoksen. Olette hylänneet synnillisen elämän, joskus hyvinkin synkän ja vastenmielisen synnin, ja ottamalla vastaan Kristuksen veren elämäänne olette tulleet puhtaiksi. Teillä ei ole enää halua palata vanhoihin tapoihinne. Olette todella uusia ihmisiä. Sitä tarkoitetaan sydämenmuutoksella.” (Ks. ”Voimallinen sydämen muutos”, s. 4.)
Alma viittasi Mormonin kirjassa toistuvaan teemaan ”menestyä maassa”. Kohdassa Alma 36:30 tälle ilmaukselle annetaan taustamerkitystä. Välttämättä ei ole tarkoitus, että kaikista ihmisistä tulee tässä elämässä aineellisesti rikkaita. Sanaan menestyä liitetään pikemminkin hengellinen merkitys. Tässä jakeessa meille opetetaan, että ellemme pidä Jumalan käskyjä, silloin me emme menesty vaan meidät ”erotetaan pois hänen edestään”. Sen vuoksi ne, jotka menestyvät maassa, ovat niitä, jotka onnistuvat saamaan Herran lähellä olemisen hengellisiä siunauksia. He ovat polulla, joka johtaa heidät Herran eteen.
Auttaakseen poikaansa Helamania valmistautumaan kansan hengelliseksi johtajaksi ja uudeksi aikakirjanpitäjäksi Alma tähdensi pyhien kirjoitusten merkitystä. Hän teki muun muassa selväksi, että Herra säilyttäisi pronssilevyt ja nefiläisten aikakirjan ihmeellisellä mutta yksinkertaisella tavalla (ks. Alma 37:1–5). Hän käski poikaansa pitämään aikakirjaa kansastaan ja opetti tälle, että pyhien kirjoitusten on tarkoitus avartaa meidän muistiamme, saada meidät vakuuttuneiksi teidemme erheellisyydestä ja johdattaa meidät tuntemaan Jumala ja Hänen pelastussuunnitelmansa (ks. jakeet 8–9). Sitten hän muistutti pojalleen, että vain se, joka pitää käskyt, on kelvollinen kirjoittamaan muistiin pyhiä kirjoituksia (ks. jakeet 14–16). Edelleen Alma lupasi pojalleen – ja meille – että Kristuksen sanojen seuraaminen vie meidät ”tämän murheen laakson tuolle puolen paljon parempaan lupauksen maahan” (jae 45).
Vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista on kuvannut tapoja, joiden avulla voisimme saada enemmän henkilökohtaisesta pyhien kirjoitusten tutkimisestamme: ”Pyhät kirjoitukset sisältävät Kristuksen sanat ja ovat elävän veden varanto, joka meillä on aina käytettävissämme ja josta voimme juoda runsain määrin ja kylliksemme. Teidän ja minun on katsottava Kristukseen ja tultava Hänen luokseen, joka on ’elävien vesien lähde’ (ks. 1. Nefi 11:25; vrt. Et. 8:26; 12:28), lukemalla (ks. Moosia 1:5), tutkimalla (ks. OL 26:1) ja etsimällä (ks. Joh. 5:39; Alma 17:2) Kristuksen sanoja sekä kestitsemällä (ks. 2. Nefi 32:3) itseämme niillä sellaisina kuin ne sisältyvät pyhiin kirjoituksiin. Kun teemme niin, voimme saada sekä hengellistä johdatusta että suojaa matkallemme kuolevaisuudessa.” (Ks. ”Elävän veden varanto”, kirkon koululaitoksen takkavalkeailta nuorille aikuisille, 4. helmikuuta 2007, s. 1.)
Vanhin M. Russell Ballard kahdentoista apostolin koorumista on opettanut, kuinka tärkeää on kiinnittää huomio pieniin ja yksinkertaisiin asioihin:
”Me saamme seurata suuria, mullistavia tapahtumia maailmassa; meidän tulee kuitenkin muistaa, että meidän omassa elämässämme Herran tarkoitukset täyttyvät yleensä pienten ja yksinkertaisten eikä suinkaan valtavien ja mullistavien asioiden kautta. – –
Suuret ja ihmeelliset tapahtumat tuntuvat motivoivan meitä, mutta pienet seikat jäävät meiltä usein huomaamatta. Huomauttaen, että Liahona toimi uskon perusteella, Alma sanoi: ’Kuitenkin, koska nuo ihmeet tehtiin vähäisin keinoin, – – [Lehin seurueen jäsenet] olivat velttoja ja unohtivat osoittaa uskoaan ja uutteruuttaan, ja silloin nuo ihmeelliset teot lakkasivat, eikä heidän matkansa edistynyt’ (Alma 37:41).
Hankaloituuko meidänkin matkamme kulku toisinaan, kun me unohdamme pienten asioiden merkityksen? (Ks. Alma 37:46.) Käsitämmekö me, että pienet tapahtumat ja valinnat määräävät elämämme suunnan yhtä lailla kuin pienet peräsimet määräävät suurten laivojen suunnan? (Ks. Jaak. 3:4; OL 123:16.) – –
Meidän täytyy pitää perherukoukset ja henkilökohtaiset rukoukset, tutkia pyhiä kirjoituksia – eritoten Mormonin kirjaa – pitää perheillat, noudattaa Vapahtajan kehotusta rakastaa toisiamme, olla huomaavaisia, ystävällisiä ja helliä perhepiirissä. Näiden ja muiden pienten ja yksinkertaisten asioiden kautta meille kuuluu lupaus siitä, että elämämme on oleva täynnä rauhaa ja iloa.” (Ks. ”Pienet ja yksinkertaiset asiat”, Valkeus, heinäkuu 1990, s. 5, 7.)
Vanhin Bruce R. McConkie (1915–1985) kahdentoista apostolin koorumista on luetellut tapoja, joilla Mormonin kirjan voima näkyy nyt ja tulevaisuudessa: ”Mikä sitten on Mormonin kirjan voima? Se julistaa ikuista evankeliumia, se kokoaa Israelia, se rakentaa Uutta-Jerusalemia, se valmistaa ihmisiä Vapahtajan toista tulemista varten, se panee alulle tuhatvuotisen valtakunnan – ainakin sillä on oleva niin tärkeä osa kaikissa näissä, että sen arvoa ja voimaa voi tuskin liioitella.” (The Millennial Messiah, 1982, s. 171.)
Presidentti Boyd K. Packer, kahdentoista apostolin koorumin presidentti, on selittänyt, että liian yksityiskohtainen synnistä kertominen saattaa herättää uteliaisuuden kokeilla syntiä:
”Olen vakuuttunut siitä, että kaksi suurta virhettä on opettaa aiheesta liian paljon ja opettaa sitä väärään aikaan. – –
Tiedän useamman kuin yhden tapauksen, jolloin nuori on johdatettu kokeilemaan kammottavaa ja kieroutunutta moraalittomuutta, koska hänen piispansa on alun perin viitannut siihen jossakin puhuttelussa.
Niiden, jotka opettavat – ja tarkoitan johtohenkilöitä, opettajia ja vanhempia – tulee pitää mielessä tämä sanoma. Kuvitelkaa, että isä ja äiti lähtevät kotoa joksikin aikaa. Juuri kun he ovat menossa ovesta ulos, he sanovat pienille lapsilleen, joiden on määrä jäädä keskenään heidän poissaollessaan: ’Muistakaa nyt, lapset, olla kilttejä. Mitä sitten teettekin meidän poissa ollessamme, niin älkää vain viekö jakkaraa ruokakomeroon älkääkä kiivetkö komeron neljännelle hyllylle älkääkä siirtäkö keksirasiaa älkääkä kurkottako sen takaa hernepussia älkääkä ottako hernettä älkääkä työntäkö sitä nenäänne. Ettehän?’
Jotkut meistä ovat juuri niin typeriä. Havaintoesimerkin huumori on hirtehishuumoria, kun ajattelette, mitä tapahtuu heti ensimmäiseksi, kunhan vanhemmat ovat lähteneet. Varmasti osaamme olla sitä viisaampia. Nuorten tulee tietää aivan alusta asti, että siveys on pyhä aihe.” (Teach Ye Diligently, 1975, s. 256–257.)
. Mitä siunauksia tulee siitä, että opimme nuoruudessamme pitämään Jumalan käskyt?
Presidentti Ezra Taft Benson on kuvannut sitä voimaa, joka tulee, kun oppii pitämään käskyt varhain elämässä jo nuorena ollessaan: ”Näyttäkää minulle nuori mies, joka on pitänyt itsensä moraalisesti puhtaana ja käynyt uskollisesti kirkon kokouksissa. Näyttäkää minulle nuori mies, joka on pitänyt pappeutensa kunniassa ja ansainnut. Velvollisuus Jumalaa kohtaan -kunniakirjan ja saanut korkeita ansiomerkkejä partiossa. Näyttäkää minulle nuori mies, joka on saanut seminaarin päättötodistuksen ja jolla on palava todistus Mormonin kirjasta. Näyttäkää minulle tällainen nuori mies, niin minä näytän teille nuoren miehen, joka voi tehdä ihmeitä Herralle lähetystyössä ja koko elämänsä ajan.” (Ks. ”Sä nuoriso Jumalamme”, Valkeus, 1986, konferenssiraportti 156. vuosikonferenssista, s. 43.)
Pyhissä kirjoituksissa annetaan useita esimerkkejä siitä, että Herra kutsuu kirkkonsa johtajiksi niitä, jotka ovat vielä nuoria: Joseph Smith oli 14-vuotias (ks. JS–H 7), Mormon oli 15-vuotias (ks. Morm. 1:15), ja Vanhan testamentin Samuel oli vielä nuori, kun Herra kutsui hänet (ks. 1. Sam. 3:1–10).
Presidentti Joseph F. Smith on todistanut, kuinka käskyjen pitäminen varhain elämässä sekä kutsun saaminen myöhemmin Herran palvelutyöhön liittyvät toisiinsa: ”Voitte katsella ympärillenne tänä päivänä, ja ketkäpä muut ovat kansan johtajina kuin ne, jotka jo varhain ja intomielin omistautuivat uskolle? Ja voitte ennustaa, ketkä ovat tulevia johtajia, tarkkailemalla poikia, jotka osoittavat itsekunnioitusta ja puhtautta ja jotka ovat innokkaita kaikissa hyvissä teoissa. Herra ei valitse miehiä mistään muusta kansansa osasta. – – Vastakkainen menettely, Herran palvelemisen lykkääminen nuoruuden villien aikojen yli, on tuomittavaa. Jotakin puuttuu aina miehestä, joka viettää nuoruutensa paheessa ja synnissä ja sitten myöhempinä vuosinaan kääntyy vanhurskauteen. – – Kun ihminen tekee parannuksen nuoruuden mielettömyyksistä ja synneistä vasta myöhemmällä iällä, siihen sisältyy aina murhetta ja tuskaa, mutta kun ihminen palvelee Herraa varhaisen miehuutensa voiman päivinä, se tuo mukanaan lohtua ja runsaan palkan.” (Ks. Evankeliumin oppi, 1980, s. 321–322.)
Vuosien varrella useat johtavat auktoriteetit ovat kuvanneet eri tapoja, joilla Herra opastaa meitä edelleen Liahonan tavoin elämän matkallamme.
Vanhin W. Rolfe Kerr seitsemänkymmenen koorumista on verrannut Kristuksen sanoja Liahonaan: ”Niinpä me näemme, veljet ja sisaret, että Kristuksen sanat voivat olla henkilökohtainen Liahona meille jokaiselle ja näyttää meille tien. Älkäämme olko velttoja keinon helppouden tähden. Ottakaamme uskossa Kristuksen sanat mieleemme ja sydämeemme sellaisina kuin ne ovat kirjoitettuina pyhissä kirjoituksissa ja sellaisina kuin elävät profeetat, näkijät ja ilmoituksensaajat ne lausuvat. Kestitkäämme itseämme uskoen ja uutterasti Kristuksen sanoilla, sillä Kristuksen sanat ovat meidän hengellinen Liahonamme ja kertovat meille kaiken, mitä meidän tulee tehdä.” (Ks. ”Kristuksen sanat – hengellinen Liahonamme”, Liahona, toukokuu 2004, s. 37.)
Presidentti Thomas S. Monson on verrannut Liahonaa henkilökohtaiseen patriarkalliseen siunaukseen: ”Sama Herra, joka järjesti Lehille Liahonan, järjestää teille ja minulle nykyaikana harvinaisen ja arvokkaan lahjan antamaan ohjausta elämäämme. – – Se lahja, jota tarkoitan, tunnetaan patriarkallisena siunauksena.” (Live the Good Life, 1988, s. 36.)
Presidentti Spencer W. Kimball on verrannut Liahonaa Kristuksen valoon eli meidän omaantuntoomme:
”Ettekö te haluaisi sellaista palloa – –?
Herra antoi – – jokaiselle ihmiselle omantunnon, joka ilmoittaa joka kerta, kun ihminen lähtee väärälle polulle.
– – Se annetaan jokaiselle lapselle.” (Julkaisussa Nainen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa, osa A, 2000, s. 277, 279.)
Vanhin David A. Bednar on verrannut Liahonaa Pyhän Hengen lahjaan:
”Kun me jokainen kuljemme eteenpäin elämän polkua pitkin, saamme Pyhän Hengen ohjausta aivan kuten Lehiä ohjattiin Liahonan välityksellä. – –
Pyhä Henki toimii elämässämme aivan kuten Liahona toimi Lehin ja hänen perheensä hyväksi, uskomme, tarkkuutemme ja varteen ottamisemme mukaan. – –
Ja Pyhä Henki suo meille myös tänä aikana keinot, joilla voimme saada pienin ja yksinkertaisin keinoin (ks. Alma 37:6) suurempaa ymmärrystä Herran teistä. – –
Herran Henki voi olla oppaamme, ja se on siunaava meitä johdatuksella, neuvoilla ja hengellisellä varjeluksella kuolevaisen matkamme aikana.” (”Jotta Hänen Henkensä olisi aina meidän kanssamme”, Liahona, toukokuu 2006, s. 31.)
Suitset kiinnitetään hevosen päähän. Suitset koostuvat päitsistä sekä kuolaimesta, joiden avulla ratsastaja ohjaa hevosta.
Vanhin Bruce C. Hafen seitsemänkymmenen koorumista sekä hänen vaimonsa Marie ovat selittäneet, että suitsien tarkoituksena on ohjata haluja ja intohimoja, ei tuhota niitä: ”Onko kieltäymys viisasta siksi, että intohimoissamme on jotakin vialla, vai siksi, että niissä on jotakin oikein? Alma opetti poikaansa: ’Katso myös, että hillitset kaikki intohimosi, jotta täyttyisit rakkaudella’ (Alma 38:12, kursivointi lisätty). Hän ei kehottanut teitä luopumaan intohimoistanne eikä myöskään tukahduttamaan niitä vaan hillitsemään ne – valjastamaan, kanavoimaan ja keskittämään ne. Miksi? Koska itsekuri mahdollistaa antoisamman, syvemmän rakkauden.” (The Belonging Heart, 1994, s. 302.)
”Älä ryhdy mihinkään sukupuolisuhteisiin ennen avioliittoa, ja pysy täysin uskollisena puolisollesi avioliiton solmimisen jälkeen. Saatana voi yrittää saada sinut järkeilemään, että sukupuolinen läheisyys ennen avioliittoa on hyväksyttävää, kun kaksi henkilöä rakastaa toisiaan. Se ei ole totta. Jumalan silmissä sukupuolisynnit ovat äärimmäisen vakavia, koska ne turmelevat Jumalan meille antaman voiman luoda elämää. – –
Älä tee ennen avioliittoa mitään sellaista, mikä herättää niitä voimakkaita tunteita, joita saa ilmaista vain avioliitossa. Älä osallistu intohimoiseen suutelemiseen, älä makaa toisen päällä äläkä koskettele toisen yksityisiä, pyhiä ruumiinosia vaatetettuna äläkä vaatteitta. Älä salli kenenkään tehdä niin sinulle. Älä herätä sellaisia tunteita omassa ruumiissasi.
Sellaisissa kulttuureissa, joissa seurustelu tai vakiintuminen on hyväksyttävää, kohtele seurustelukumppaniasi aina kunnioittavasti, älä milloinkaan omien himokkaiden halujesi tyydyttämisen kohteena. Pysy turvallisilla alueilla, joilla voit hillitä helposti fyysisiä tunteitasi. Älä osallistu sellaiseen puheeseen äläkä toimintaan, joka herättää sukupuolisia tunteita.
Homoseksuaalinen toiminta on vakava synti. Jos huomaat kamppailevasi samaa sukupuolta olevaan kohdistuvaa vetovoimaa vastaan, kysy neuvoa vanhemmiltasi ja piispaltasi. He auttavat sinua.
Raiskauksen, insestin tai muun sukupuolisen väkivallan uhrit eivät ole syyllistyneet syntiin. Jos olet joutunut jonkin tällaisen rikoksen uhriksi, tiedä, että olet viaton ja että Jumala rakastaa sinua. Mene heti piispasi puheille, niin että hän voi opastaa sinua emotionaalisen toipumisen aikana.” (Nuorten voimaksi – uskollisuus Jumalalle, 2002, s. 26, 27–28.)
Vanhin Jeffrey R. Holland on puhunut sukupuolisynnin tuhoisasta vaikutuksesta sekä siitä, kuinka tärkeää sinun on säilyttää siveytesi, kunnes solmit avioliiton: ”Seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa teidän täytyy odottaa! Teidän täytyy odottaa, kunnes voitte antaa kaiken, ettekä te voi antaa kaikkea ennen kuin olette laillisesti ja lainmukaisesti solmineet avioliiton. Se, että antaa laittomasti sen, mitä ei ole oikeutettu antamaan (muistakaa, ’te ette itse omista itseänne’ [1. Kor. 6:19]), ja että antaa vain osittain sen, mihin ei voi liittää lahjana itseään kokonaan, on venäläisen ruletin emotionaalinen versio. Jos itsepintaisesti tavoittelette fyysistä tyydytystä ilman taivaan lupaa, te otatte sen kauhean riskin, että kärsitte sellaisia hengellisiä ja psyykkisiä vaurioita, että saatatte heikentää sekä kaipaustanne fyysiseen läheisyyteen että kykyänne antautua kokosydämisesti myöhemmälle todellisemmalle rakkaudelle. Te saatatte kohdata tuon säädetyn rakkauden, aidon yhdistymisen oikeamman hetken ja huomaattekin kauhuksenne, että se, mitä teidän olisi pitänyt säästää, onkin tuhlattu ja että vain Jumalan armo voi parantaa sen hyveen vähittäisen menetyksen, jonka niin kevytmielisesti annoitte pois. Paras lahja, mitä hääpäivänänne voitte iankaikkiselle kumppanillenne antaa, on kaikkein paras oma itsenne – puhdas ja tahraton ja kelvollinen puolestaan vastaanottamaan samanlaisen puhtauden.” (Ks. ”Henkilökohtainen puhtaus”, Liahona, tammikuu 1999, s. 91.)
Presidentti Boyd K. Packer on kuvannut luomisen voiman ja pelastussuunnitelman välistä yhteyttä:
”Luomisen voima – tai sanoisimmeko lisääntymisen voima – ei ole vain satunnainen osa suunnitelmaa: se on sille välttämätön. Ilman sitä suunnitelma ei voisi edetä. Sen väärinkäyttö voi rikkoa suunnitelman.
Suuri osa siitä onnesta, joka voi tulla elämäänne, riippuu siitä, kuinka käytätte tätä pyhää luomisvoimaa.” (Ks. ”Miksi pysyä moraalisesti puhtaana”, Valkeus, tammikuu 1973, s. 17.)
Vanhin Jeffrey R. Holland on selittänyt, mikä yhteys on sielun arvolla ja sovituksella, auttaen meitä ymmärtämään, miksi sukupuolirikkomus on niin vakava:
”Toisen ihmisen ruumiin hyväksikäytössä – mikä tarkoittaa hänen sielunsa hyväksikäyttöä – ihminen häpäisee Kristuksen sovituksen, joka pelasti tuon sielun ja joka tekee mahdolliseksi iankaikkisen elämän lahjan. Kun ihminen pilkkaa Vanhurskauden Poikaa, hän astuu hehkun valtakuntaan, joka on kuumempi ja pyhempi kuin keskipäivän aurinko. Niin ei voi tehdä palamatta.
Älkää koskaan sanoko: ’Ketä se loukkaa? Miksi ei saisi olla hieman vapautta? Voin rikkoa nyt ja tehdä myöhemmin parannuksen.’ Pyydän, älkää olko niin mielettömiä ja niin julmia. Te ette voi rankaisematta ristiinnaulita Kristusta toistamiseen [ks. Hepr. 6:6]. ’Pysykää erossa haureudesta!’ [1. Kor. 6:18] kehottaa Paavali, ja karttakaa kaikkea ’sen kaltaista’ [OL 59:6, kursivointi lisätty], lisätään Opissa ja liitoissa. Miksi? No ensinnäkin sen äärettömän kärsimyksen tähden sekä ruumiissa että hengessä, jonka maailman Vapahtaja kesti, niin että me voisimme sen karttaa. Me olemme jonkin verran Hänelle velkaa siitä. Me olemme todellakin kaiken Hänelle velkaa siitä. ’Te ette itse omista itseänne’, sanoo Paavali. ’[Teidät on ostettu] täydestä hinnasta. Tuottakaa siis ruumiillanne Jumalalle kunniaa!’ [1. Kor. 6:19–20, kursivointi lisätty.] Sukupuolirikkomuksessa vaarassa on sielu – ruumis ja henki.” (Ks. ”Henkilökohtainen puhtaus”, s. 91.)
Profeetta Joseph Smith (1805–1844) on antanut lisää tietoa anteeksiantamattomasta synnistä: ”Kaikki synnit tullaan antamaan anteeksi lukuun ottamatta syntiä Pyhää Henkeä vastaan, sillä Jeesus on pelastava kaikki paitsi kadotuksen pojat. Mitä ihmisen on tehtävä syyllistyäkseen anteeksiantamattomaan syntiin? Hänen täytyy saada Pyhä Henki, taivaitten täytyy avautua hänelle, ja hänen täytyy tuntea Jumala ja sen jälkeen tehdä syntiä Häntä vastaan. Kun ihminen on tehnyt syntiä Pyhää Henkeä vastaan, hänellä ei ole parannuksen mahdollisuutta. Hänen on sanottava, että aurinko ei paista, vaikka hän näkee sen; hänen on kiellettävä Jeesus Kristus sen jälkeen kun taivaat ovat avautuneet hänelle, ja kiellettävä pelastussuunnitelma, vaikka hänen silmänsä ovat avoinna sen totuudelle. Ja siitä hetkestä lähtien hänestä tulee vihollinen. Näin on laita monien Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon luopioiden.” (Profeetta Joseph Smithin opetuksia, toim. Joseph Fielding Smith, 1985, s. 353–354.)
Kuinka kehotus olla enää seuraamatta ”silmiesi himoja” soveltuu meihin? Nykypäivän kehittyneen tekniikan maailmassa Saatana tarjoaa meille monin tavoin sellaisia houkutuksia. Viime vuosina monet profeetat ovat varoittaneet meitä monimuotoisen pornografian vaaroista.
Vanhin Dallin H. Oaks kahdentoista apostolin koorumista on selittänyt, kuinka vaarallista on sallia pahan päästä mieleemme: ”Meidän Vapahtajamme tähdensi sukupuolisen puhtauden tärkeyttä opettaessaan, että syntiä on jo katsoa naista niin, että alkaa himoita häntä [ks. Matt. 5:28]. – – Meitä ympäröi kiellettyjen sukupuolisuhteiden edistämiseen pyrkivä aineisto – niin painetuilla sivuilla kuin ruudullakin. Karttakaa sitä oman etunne vuoksi. Pornografia tai eroottiset kertomukset ja kuvat ovat pahempia kuin epäpuhdas tai saastunut ravinto. Keholla on puolustusmekanismit, joilla se pääsee eroon epäterveellisestä ruoasta. Muutamia tuhoisia poikkeuksia lukuun ottamatta pilaantunut ravinto tekee meidät ainoastaan sairaiksi mutta ei vahingoita pysyvästi. Sitä vastoin ihminen, joka mässäilee likaisilla jutuilla tai pornografisilla tai eroottisilla kuvilla ja kirjallisuudella, tallentaa ne siihen ihmeelliseen muistijärjestelmään, jota sanomme aivoiksi. Aivot eivät oksenna saastaa pois. Kun jokin on kerran tallennettu, se voi aina palautua mieleen väläyttäen kieroutuneita kuviaan ajatuksiinne ja vetäen teidät pois siitä, mikä elämässä on tervehenkistä.” (”Things They’re Saying”, New Era, helmikuu 1974, s. 18.)
Presidentti Ezra Taft Benson on kuvannut useita tapoja, joilla Saatana yrittää saada pornografiaa mieleemme:
”Ajatelkaa tarkoin profeetta Alman sanoja harhaan joutuneelle pojalleen Koriantonille: ’[Hylkää] syntisi [äläkä] enää seuraa silmiesi himoja’ (Alma 39:9).
’Silmiesi himoja.’ Mitä se tarkoittaa meidän aikanamme?
Elokuvia, televisio-ohjelmia ja videofilmejä, jotka ovat sekä kaksimielisiä että säädyttömiä.
Lehtiä ja kirjoja, jotka ovat siveettömiä ja pornografisia.
Me neuvomme teitä, nuoret miehet, olemaan saastuttamatta mieltänne sellaisilla alhaisilla asioilla, sillä mieli, jonka läpi tällainen saasta kulkee, ei palaa koskaan entiselleen. Älkää katselko siveettömiä elokuvia tai raakoja videofilmejä, älkääkä osallistuko mihinkään sellaiseen viihteeseen, joka on moraalitonta, kaksimielistä tai pornografista. Älkää kuunnelko alentavaa musiikkia.” (Ks. ”Sä nuoriso Jumalamme”, Valkeus, 1986, konferenssiraportti 156. vuosikonferenssista, s. 43.)
Presidentti Gordon B. Hinckley (1910–2008) lisäsi oman todistuksensa pornografian paheellisuuteen:
”Pornografiaa painetaan ja kuva-aineistoa suunnitellaan kiihottamaan meitä ja houkuttelemaan meitä alueille, jotka saavat aikaan vain murhetta. Pornografia on vetovoimaltaan houkuttelevaa. Se käyttää hyväkseen meidän kaikkien sisällä piileviä vaistoja, jotka Jumala on asettanut meihin suuria tarkoituksiaan varten. Pornografia on perkeleen työväline näiden vaistojen vääristämiseksi kiellettyihin päämääriin. Siinä on useimmiten mukana kauniita nuoria naisia ja komeita nuoria miehiä. Sen luomisen tarkoituksena on haalia dollareita sen tuottajien taskuihin. Sen käyttö johtaa sen ansaan lankeavien mielen kieroutumiseen ja intohimojen kiihottamiseen. Se tuo tuottajilleen miljardeja. Se johtaa murheeseen ja tuskaan ja katumukseen niiden osalta, jotka siihen sortuvat.
Sitä on lehdissä, joita voi ostaa useimmista lehtikioskeista, teattereissa, joissa esitetään ’aikuisten elokuvia’, sekä televisiomme ruudussa kodissamme.” (Teachings of Gordon B. Hinckley, 1997, s. 460.)
Kohdan Alma 39:9 ilmauksella ”kiellät itseltäsi” tarkoitetaan kieltäytymistä, hylkäämistä, epäämistä, torjumista ja ehkäisemistä. Kaikki nämä teonsanat soveltuvat hyvin siihen, mitä meidän on tehtävä välttääksemme moraalirikkomuksen, josta aiheesta Alma puhui pojalleen Koriantonille. Kyse on itsensä hillitsemisestä.
Kohdassa Alma 39:11–12 Alma selitti harhaan kulkeneelle pojalleen Koriantonille sen seikan, että meidän kielteinen esimerkkimme voi johtaa muita pois evankeliumista.
Presidentti Joseph Fielding Smith (1876–1972) on varoittanut, kuinka vakavaa on johtaa ihmisiä pois totuudesta:
”Luulen, että suurin rikos koko tässä maailmassa on johtaa miehiä ja naisia, Jumalan lapsia, pois totisista periaatteista. Me näemme tänä päivänä maailmassa erilaisia filosofioita, jotka pyrkivät tuhoamaan uskon, uskon Jumalaan, uskon evankeliumin periaatteisiin. Kuinka kauhistava asia se onkaan.
Herra sanoo, että jos me teemme työtä koko elinaikamme ja pelastamme vain yhden sielun, kuinka suuri meidän ilomme onkaan hänen kanssansa; toisaalta, kuinka suuri onkaan murheemme ja tuomiomme, jos me teoillamme olemme johtaneet yhden sielun pois tästä totuudesta.
Kuinka suuri tuleekaan olemaan iankaikkisuudessa sen tuomio ja rangaistus, joka sokaisee yhdenkään sielun, joka levittää valhetta, joka tuhoaa opetuksillaan jumalallisen totuuden, totuuden, joka johtaisi ihmisen Jumalan valtakuntaan ja sen täyteyteen. Sillä sielun tuhoaminen on sellaisen tuhoamista, mikä on suurinta, mitä koskaan on luotu.” (Ks. Pelastuksen oppeja, toim. Bruce R. McConkie, 3 osaa, 1977–1982, osa 1, s. 295–296.)
”Jos olet tehnyt sukupuolirikkomuksia, aloita parannuksenteko nyt heti, niin että voit saada sisäisen rauhan ja Hengen täyden toveruuden. Etsi Herran anteeksiantoa. Puhu piispasi kanssa. Hän auttaa sinua saamaan anteeksiannon, joka on todellisen parannuksen tekevien ulottuvilla.” (Nuorten voimaksi, s. 28.)
Vanhin Richard G. Scott on selittänyt, mitä sinun on tehtävä kääntyäksesi Herran puoleen ja saadaksesi anteeksi vakavat synnit kuten moraalittomuuden: ”Puhun hetken jokaiselle, joka on antautunut tähän vakavaan kiusaukseen. Pyydän, lopettakaa heti. Voitte tehdä sen ymmärtäväisen vanhemman, piispan tai vaarnanjohtajan avulla. Vakava rikkomus, kuten moraalittomuus, vaatii apua sellaiselta, jolla on valtuuden avaimet, kuten piispalta tai vaarnanjohtajalta, parannuksen prosessin rauhalliseen läpikäymiseen, niin että se on varmasti täydellinen ja asianmukainen. Älkää erehtykö luulemaan, että koska olette tunnustaneet vakavan rikkomuksen, olette tehneet siitä parannuksen. Se on välttämätön askel, mutta se ei riitä. Älkää liioin olettako, että koska teiltä ei ole kysytty kaikkia rikkomuksen tärkeitä yksityiskohtia, teidän ei tarvitse mainita niitä. Teidän on henkilökohtaisesti varmistettava, että piispa tai vaarnanjohtaja ymmärtää nuo yksityiskohdat, niin että hän voi asianmukaisesti auttaa teidät läpi parannusprosessin täyteen anteeksiantoon.” (Ks. ”Vanhurskauden voima”, Liahona, tammikuu 1999, s. 81.)
Vanhin Jeffrey R. Holland on opettanut, että Herra on sinun kanssasi ja vahvistaa sinua, kun teet asianmukaisen parannuksen: ”Teille tarjotaan parannuksen suomaa rauhaa ja uudistumista, mikä on mahdollista Herran Jeesuksen Kristuksen sovitusuhrin kautta. Sellaisissa vakavissa asioissa parannuksen tie ei ole helppo aloittaa eikä kivuton kulkea. Mutta maailman Vapahtaja kulkee tuon tärkeän matkan teidän kanssanne. Hän vahvistaa teitä, kun horjutte. Hän on teidän valonne, kun näyttää pimeimmältä. Hän tarttuu teitä kädestä ja on teidän toivonne, kun toivo tuntuu olevan kaikki, mitä on jäljellä. Hänen myötätuntonsa ja armonsa sekä kaikki niihin kuuluva puhdistava ja parantava voima annetaan auliisti kaikille, jotka todella toivovat täydellistä anteeksiantoa ja ottavat ne askeleet, jotka siihen johtavat.” (”Henkilökohtainen puhtaus”, s. 92.)
Alma 39:17–19. Pelastussuunnitelma tunnettiin ennen maailman luomista
Jotkin uskonnot tunnustavat, että kuolevaisuuden jälkeen on jonkinlaista elämää. Hyvin harvat kuitenkaan julistavat uskovansa elämään ennen kuolevaisuutta. Profeetta Joseph Smith on selittänyt, mitä Herra tiesi jo ennen luomista: ”Suuri Jehova tutkisteli kaikkia niitä tapahtumia, jotka liittyivät maahan ja pelastussuunnitelmaan, jo ennen kuin maata oli – –. Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus olivat ja ovat Hänelle yksi ja iankaikkinen ’nyt’. Hän tiesi Aadamin lankeemuksen, ennen vedenpaisumusta eläneiden synnit, ihmissuvun turmeluksen syvyyden – –. Hän käsitti ihmisen lankeemuksen ja hänen lunastuksensa. Hän tunsi pelastussuunnitelman ja toi sen esiin. Hän tunsi kaikkien kansojen aseman ja kohtalon. – – Hän tietää sekä elävien että kuolleiden aseman ja on runsaskätisesti valmistanut heidän lunastuksensa.” (Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 425–426.)
Pohdittavia seikkoja
Kun Alma vakuuttui Jumalan ja evankeliumin todellisuudesta, hän alkoi heti kärsiä tuntien suurta murhetta entisistä synneistään. Miksi arvelet käyneen niin? Miten se soveltuu meihin nykyään?
Alma tähdensi pyhien kirjoitusten tärkeyttä pojalleen Helamanille. Nykypäivän profeetat toimivat edelleen samoin meidän suhteemme. Oletko sinä tai onko joku, jonka tunnet, päässyt nauttimaan päivittäisen pyhien kirjoitusten tutkimisen siunauksista? Millä tavoin pyhät kirjoitukset siunaavat niiden elämää, jotka säännöllisesti kestitsevät itseään niillä? Kuinka voit luoda henkilökohtaisen tavan tutkia pyhiä kirjoituksia tai vahvistaa sitä tapaa?
Mitä sellaista voimme oppia Siblonin esimerkistä, mikä auttaa meitä pysymään vahvoina läpi sekä hyvien että huonojen aikojen?
Ehdotettuja tehtäviä
Periaatteet, jotka liittyvät Alman kokemaan parannukseen ja anteeksisaamiseen, ovat samat meille nykyään, vaikka hänen olosuhteensa olivatkin erilaiset kuin meillä. Kirjoita yhden sivun mittainen tiivistelmä joistakin näistä periaatteista ja siitä, kuinka ne soveltuvat meihin nykyään.
Alma sanoi Koriantonille, että vain murha on vakavampi synti kuin sukupuolirikkomukset. Kirjoita täsmällinen suunnitelma asioista, joita aiot tehdä nyt varjellaksesi puhtauttasi.