2019
Founga ke Vahevahe Lelei Ange Ai ʻa e Fakamoʻoní
Māʻasi 2019


Ngaahi Tefitoʻi Moʻoni ʻo e Ngāue Fakaetauhí

Founga ke Vahevahe Lelei Ange Ai ʻa e Fakamoʻoní

Ko e ngāue fakaetauhí ko e fakamoʻoní ia. ʻE lava ke fakatupulaki ʻe he founga faingofua ange ʻo e ngāue fakaetauhí hotau ngaahi faingamālie ke vahevahe ʻetau ngaahi fakamoʻoní ‘o fakafou ‘i heʻetau leá mo e ngaahi ngāué.

ʻĪmisi
sitting on a couch

TĀ FAKATĀTAAʻI ʻE by Neil Webb

Kuo tau fuakava ke “tuʻu ko e kau fakamoʻoni ʻo e ʻOtuá ʻi he taimi kotoa pē, pea ʻi he meʻa kotoa pē, pea ʻi he feituʻu kotoa pē” (Mōsaia 18:9). ʻOku hoko hono vahevahe ʻetau ngaahi fakamoʻoní ko ha konga ʻo e tuʻu ko ha fakamoʻoní, pea ko ha founga mālohi ia ke fakaafeʻi ʻaki e Laumālie Māʻoniʻoní ke ne liliu ha loto mo ha moʻui ʻa ha taha.

Naʻe pehē ʻe Palesiteni M. Lāsolo Pālati, Palesiteni Leʻoleʻo ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá “ʻOku liliu ʻe he fakamoʻoní—fakamoʻoni moʻoni ʻoku fai ʻi he Laumālié pea fakamoʻoniʻi ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní—ha ngaahi moʻui.”1

Ka ʻe ngali fakalotosiʻi pe taʻe fakafiemālie ki hotau niʻihi ke vahevahe ʻetau fakamoʻoní. Mahalo ko hono ʻuhingá ʻoku tau fakakaukau ko e fakamoʻoní ko ha meʻa ia ʻoku tau fai he houalotu ʻaukai mo fakamoʻoní pe ʻi he taimi ʻoku akoʻi ai ha lēsoni. ʻI he ngaahi tūkunga ko iá, ʻoku tau faʻa fakaʻaongaʻi ai ha ngaahi foʻi lea pe kupuʻi lea pau ʻoku ʻikai faʻa fakaʻaongaʻi he fepōtalanoaʻaki angamahení.

ʻE lava ke hoko hono vahevahe ʻetau fakamoʻoní ko ha tāpuaki fakaʻaho ʻi heʻetau moʻuí mo e moʻui ʻa e niʻihi kehé ʻi he taimi ʻoku mahino ai kiate kitautolu ʻa e tuʻunga faingofua hono vahevahe ʻa e meʻa ʻoku tau tui ki ai he ngaahi tūkunga fakaʻahó. Ko ha ngaahi fakakaukau ʻeni ʻe niʻihi ke tokoni ke ke kamata ʻaki.

ʻAi Ke Faingofua

ʻĪmisi
man praying

ʻOku ʻikai fie maʻu ʻa e fakamoʻoní ke kamata ʻaki ʻa e kupuʻi lea, “ʻOku ou loto ke fakahoko ʻeku fakamoʻoní,” pea ʻoku ʻikai fie maʻu ia ke fakaʻosi ʻaki ʻa e, “ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.” Ko e fakamoʻoní ko hano fakahaaʻi ia ʻo e meʻa ʻoku tau tui mo ʻilo ʻoku moʻoní. Ko ia ai, ʻe lava ke mālohi tatau hoʻo talanoa mo ho kaungāʻapí he veʻehalá fekauʻaki mo ha palopalema ʻoku lolotonga tofanga ai mo pehē, “ʻOku ou ʻilo ʻoku tali ʻe he ʻOtuá ʻa e ngaahi lotú,” mo ha fakamoʻoni pē ʻoku vahevahe mei he tuʻunga malangá ʻi he lotú. ʻOku ʻikai maʻu ʻa e mālohí mei he ngaahi lea fakamānakó; ka ʻoku maʻu ia mei hono fakamoʻoniʻi ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní ʻa e moʻoní (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 100:7–8).

Fakahoko ia ʻi he Fepōtalanoaʻaki Angamahení

ʻĪmisi
two people talking

Kapau ʻoku tau loto fiemālie ke vahevahe (ʻetau fakamoʻoní), ʻoku tau maʻu ha ngaahi faingamālie lahi ke fakakau ʻetau fakamoʻoní ʻi heʻetau ngaahi fepōtalanoaʻaki fakaʻahó. Hangē ko ʻení:

  • ʻOku ʻeke atu ʻe ha taha fekauʻaki mo e fakaʻosinga ʻo hoʻo uiké. ʻOkú ke tali ange, “naʻe tōatu.” “Naʻe fie maʻu pē ke u ʻalu ki he lotú.”

  • ʻOku fakahaaʻi atu ʻe ha taha ʻene fie tokoni hili ʻene ʻilo fekauʻaki mo ha faingataʻa ʻi hoʻo moʻuí: “He toki meʻa fakaʻofa moʻoni.” ʻOkú ke tali ange: “Fakamālō atu hoʻo tokanga maí. ʻOku ou ʻilo ʻe tokoniʻi au ʻe he ʻOtuá. Kuó Ne ʻi ai maʻu pē maʻaku kimuʻa.”

  • ʻOku pehē ʻe ha taha: “ʻOku ou fakatauange pē ʻe vave ha ʻalomālie ʻa e ʻeá,” pe “ʻOku tōmui ʻa e pasí,” pe “Sio ange ki he femoʻuekina ko ʻeni ʻa e halá.” Te ke lava ʻo tali ange: “ʻOku ou ʻilo ʻe fakaleleiʻi ʻe he ʻOtuá ʻa e meʻa kotoa pē.”

Vahevahe Hoʻo Ngaahi Aʻusiá

ʻĪmisi
sharing experiences

ʻOku tau faʻa talanoa mo ha niʻihi kehe fekauʻaki mo hotau ngaahi faingataʻaʻiá. ʻI he taimi ʻoku talanoa atu ai ʻe ha taha ʻa e meʻa ʻoku fekuki mo iá, ʻe lava ke ke vahevahe ange ha taimi naʻe tokoniʻi ai koe ʻe he ʻOtuá ʻi hoʻo ngaahi faingataʻaʻiá mo fakamoʻoni ange ʻokú ke ʻilo te Ne lava foki ʻo tokoniʻi mo kinautolu. Naʻe folofola ʻe he ʻEikí ʻokú Ne fakamālohia kitautolu ʻi hotau ngaahi faingataʻaʻiá ke “mou tuʻu ko e kau fakamoʻoni kiate au ʻamui, pea ke mou ʻiloʻi fakapapau ko au ko e ʻEiki ko e ʻOtuá, ʻoku ou tāpuakiʻi hoku kakaí ʻi honau ngaahi faingataʻaʻiá” (Mōsaia 24:14). Te tau lava ʻo tuʻu ko ha kau fakamoʻoni kiate Ia ʻi he taimi ʻoku tau fakamoʻoni ai ki he founga kuó Ne tokoniʻi kitautolu ʻi hotau ngaahi faingataʻaʻiá.

Ke Ke Mateuteu

ʻĪmisi
reading

ʻOku ʻi ai hatau niʻihi ʻe ala fakalotosiʻi kiate kinautolu hano vahevahe fakatupakē ʻenau fakamoʻoní. ʻOku ʻi ai maʻu pē ha ngaahi founga ke tau tomuʻa teuteu ai mo “nofo teu pē ke talia ʻi he angavaivai mo e manavahē ʻa e tangata kotoa pē ʻe ʻekea ʻa [kitautolu] ki hono ʻuhinga ʻo e ʻamanaki lelei ʻoku ʻiate [kitautolú]” (1 Pita 3:15).

ʻUluakí, ʻe lava ke ʻuhinga ʻa e mateuteú ki hano vakaiʻi ʻetau moʻuí. ʻOku tau fakaafeʻi nai e Laumālie Māʻoniʻoní ki heʻetau moʻuí mo fakamālohia ʻetau ngaahi fakamoʻoní he ʻaho takitaha ʻo fakafou ʻi he moʻui angatonú? ʻOku tau ʻoange nai ki he Laumālié ha ngaahi faingamālie ke fetuʻutaki mo kitautolu mo ʻomi e ngaahi lea ʻoku tau fie maʻú ʻo fakafou he lotú mo e ako folofolá? Hangē ko hono faleʻi ʻe he ʻEikí ʻa Hailame Sāmitá, “ʻOua ʻe feinga ke malanga ʻaki ʻa ʻeku leá, kae fuofua feinga ke maʻu ʻeku leá, pea ʻe toki vete ho ʻeleló” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 11:21).

Uá, ʻe lava ke ʻuhinga ʻa e mateuteú ki hoʻo vakai ki he kahaʻú mo fakakaukau ki he ngaahi faingamālie te ke ala maʻu he ʻaho pe uike ko iá ke vahevahe hoʻo fakamoʻoní. Te ke lava ʻo teuteu ki he ngaahi faingamālie ko iá ʻaki haʻo fakakaukau ki he founga te nau ʻoatu ai ha faingamālie ke ke vahevahe ʻa e meʻa ʻokú ke tui ki aí.

Nofo Taha ki he Fakamoʻuí mo ʻEne Tokāteliné

ʻĪmisi
image of the Savior

Naʻe akoʻi ʻe Palesiteni Pālati, “Neongo te tau lava ʻi heʻetau hoko ko e kau mēmipa ʻo e Siasí ʻo maʻu ha ngaahi fakamoʻoni ki ha ngaahi meʻa lahi, ka ʻoku ʻi ai ha ngaahi moʻoni tefito ʻoku fie maʻu ke tau feakoʻaki mo fevahevaheʻaki maʻu pē.” Naʻá ne lisi ʻeni ko ha ngaahi sīpinga: “Ko e ʻOtuá ʻa ʻetau Tamaí pea ko Sīsū ʻa e Kalaisí. ʻOku fakatefito e palani ʻo e fakamoʻuí ʻi he Fakalelei ʻa e Fakamoʻuí. Naʻe fakafoki mai ʻe Siosefa Sāmita e kakato ʻo e ongoongolelei taʻengata ʻo Sīsū Kalaisí, pea ʻoku hoko ʻa e Tohi ʻa Molomoná ko ha fakamoʻoni ʻoku moʻoni ʻetau fakamoʻoní.” ʻI heʻetau fakahā e ngaahi moʻoni ʻoku tau ongoʻi ko iá, ʻoku tau fakaafeʻi ai e Laumālié ke ne fakamoʻoniʻi ʻoku moʻoni e meʻa kuo tau lea ʻakí. Naʻe fakamamafaʻi ʻe Palesiteni Pālati “he ʻikai lava ke taʻofi e Laumālié ʻi he taimi ʻoku vahevahe ai ha fakamoʻoni haohaoa kau kia Kalaisí.”2

Ko e Sīpinga ʻa e Fakamoʻuí

ʻI he ongosia ʻa e Fakamoʻuí mei Haʻane fononga ki Samēlia, naʻá Ne tuʻu ke mālōlō ʻi ha vaitupu pea fetaulaki ai mo ha fēfine. Naʻá Ne kamata talanoa fekauʻaki mo e tou vai mei he vaitupú. ʻI hono fakaʻaongaʻi e ngāue fakaʻaho naʻe fakahoko ʻe he fefiné, naʻe maʻu ai ʻe Sīsū ha faingamālie ke fakamoʻoni ki he vai moʻui mo e moʻui taʻengata ʻe lava ke maʻu ʻe kinautolu ʻoku tui kiate Iá (vakai, Sione 4:13–15, 25–26).

ʻE Lava Ke Liliu ʻe Ha Fakamoʻoni Mahino Ngofua Ha Ngaahi Moʻui

Kuo talanoa ʻa Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni fekauʻaki mo ha neesi naʻá ne ʻeke ange kiate ia heʻene kei hoko ko ha toketaá ha fehuʻi hili ha tafa fakafaitoʻo faingataʻa. “Ko e hā ʻoku ʻikai ke ke tatau ai mo e kau toketā faitafa kehé?” Ne siʻi e kātaki ʻa e kau faitafa ʻe niʻihi naʻá ne ʻiló pea nau lea kovi he taimi ʻoku nau fakahoko ai ha tafa fakafaitoʻo faingataʻa pehē.

Naʻe mei lava ke tali ia ʻe Toketā Nalesoni ʻi ha ngaahi founga kehe. Ka naʻá ne tali ange, “Koeʻuhí ʻoku ou ʻilo ʻoku moʻoni ʻa e Tohi ʻa Molomoná.”

Naʻe ueʻi ʻe heʻene talí ʻa e nēsí mo hono husepānití ke na ako e Tohi ʻa Molomoná. Naʻe papitaiso ʻe Palesiteni Nalesoni ʻa e nēsí kimui ange. Hili ha ngaahi taʻu lahi, lolotonga hono tokangaʻi ʻe Palesiteni Nalesoni ha konifelenisi fakasiteiki ʻi Tenesī, USA, ko ha ʻAposetolo ne toki uiuiʻi foʻoú, naʻá ne fiefia ʻi haʻane fetaulaki taʻeʻamanekina mo e neesi tatau pē. Naʻá ne pehē ne tokoni ʻene uluí, ʻa ia ne tupu mei heʻene fakamoʻoni mahinongofuá pea mo e ivi takiekina ʻo e Tohi ʻa Molomoná, ke fakaului mai ai mo ha kakai kehe ʻe toko 80.3

Fakaafe ke Ngāue

ʻĪmisi
inviting

ʻOua naʻá ke manavasiʻi ke vahevahe hoʻo fakamoʻoní. Te ne lava ʻo tāpuekina ʻa kinautolu ʻokú ke tokoniá. Te ke fakaʻaongaʻi fēfē nai e ngaahi fakakaukau ko ʻení pe ko hoʻo fakakaukaú ke vahevahe hoʻo fakamoʻoní ʻi he ʻahó ni?

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. M. Russell Ballard, “Pure Testimony,” Liahona, Nov. 2004, 40.

  2. M. Russell Ballard, “Pure Testimony,” 41.

  3. ʻI he Jason Swensen, “Be Ready to Explain Your Testimony Using the Book of Mormon, President Nelson Says,” Church News section of LDS.org, Feb. 6, 2018, news.lds.org.