2016
Faitāpuekina ko ʻEku Ngāué
September 2016


Ko e Ngāue ʻi he Siasí

Faitāpuekina ko ʻEku Ngāué

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi ʻAositelēlia Hihifo.

ʻOku fiefia ʻa e ʻEikí ke faitāpuekina kitautolu, pea kuó u ʻilo neongo pe ko e hā e lahi ʻeku ngāué, ʻoku ou kei moʻua pē kiate Ia.

ʻĪmisi
men shaking hands

ʻI hano fakafeʻiloaki au kimuí ni mai ke u fai ha lea, naʻe fakamatalaʻi ʻe he tokotaha tatakí ʻi he anga fakaʻapaʻapa ha niʻihi ʻo hoku ngaahi uiuiʻi lalahi ʻi he Siasí he kuohilí, hangē ko e pīsope, palesiteni fakamisiona, mo ha mēmipa ʻi ha kau palesitenisī fakasiteiki. Naʻe angalelei ʻaupito ʻa e tokoua ko ʻení, ka naʻe haʻu ha fakakaukau kiate au, ko e hā ʻoku ʻikai fakafeʻiloaki ai au ko ha taki ngāue fakafaifekau fakauōtí (ko hoku uiuiʻi lolotongá) pe ko ha niʻihi hoku ngaahi uiuiʻi ʻoku ʻikai fuʻu ʻiloá?

ʻE lava pē ke u lea totonu atu ne u ongoʻi ʻa e tākiekina fakalaumālie tatau ʻi he uiuiʻi takitaha, pea ne hoko kotoa ia ko e tāpuaki. Ne u fekumi maʻu pē ki he tākiekina ʻa e ʻEikí ʻi hoku ngaahi uiuiʻí, pea teʻeki ha taimi te u ongoʻi tuenoa ai. ʻOku ou tui ʻoku fiefia ʻa e ʻEikí ke tāpuekina kitautolu—ʻo tatau ai pē pe ʻoku tau ngāue ʻi fē.

ʻOku ou tui te tau maʻu “ʻa e kalauni ʻo e moʻui taʻe-faʻa-maté, mo e moʻui taʻengatá” (T&F 81:6) ʻo ʻikai koeʻuhí ko e ngaahi uiuiʻi ʻiloá ka ko ʻetau ngāue loto fakatōkilalo ʻi ha uiuiʻi pē ʻoku tau maʻu. Kuo folofola ʻa e Fakamoʻuí:

“Ke ʻoua naʻa pehē ʻe he ʻulú ki he vaʻé ʻoku ʻikai ʻaonga ʻa e vaʻé kiate ia; he ʻe lava tuʻu fēfē ʻa e sinó taʻe ʻi ai ʻa e vaʻé?

“ʻOku fie maʻu foki ʻe he sinó ʻa e kupu kotoa pē, koeʻuhí ke fakamāmaʻi kotoa pē, koeʻuhí ke tauhi ke haohaoa ʻa e sinó” (T&F 84:109–10).

Kuó u manavasiʻi ʻi heʻeku moʻuí ʻi ha ngaahi fatongia ʻe niʻihi ʻi he Siasí. ʻI he taimi pē naʻá ku maʻu ai ha faʻahinga fakakaukau pehē ki ha uiuiʻi ʻe ala hoko mai, ko ha fakaʻilonga pau ia ʻe vavé ni haʻaku maʻu ia. ʻOku fie maʻu ʻa e tuí mo e fakafalala ki he ngaahi talaʻofa ʻoku hā ʻi he folofolá, ke tali ha faʻahinga uiuiʻi pehē.

Naʻe pehē ʻe Nīfai, “Te u ʻalu ʻo fai ʻa e ngaahi meʻa kuo fekau ʻe he ʻEikí, he ʻoku ou ʻilo ʻoku ʻikai tuku mai ʻe he ʻEikí ha fekau ki he fānau ʻa e tangatá kae ʻikai te ne teuteu ha hala maʻanautolu ke nau lava ai ʻo fai ʻa e meʻa kuó ne fekau kiate kinautolú” (1 Nīfai 3:7). Naʻe fakahā ʻe Paula, “He naʻe ʻikai foaki ʻe he ʻOtuá kiate kitautolu ʻa e laumālie ʻo e manavasiʻí; ka ko e mālohi, mo e ʻofa, mo e loto fakapotopoto” (2 Tīmote 1:7).

ʻOku tau ongoʻi he taimi ʻe niʻihi ʻoku ʻi ai ʻetau totonu ke fakasītuʻaʻi ha uiuiʻi ʻo ka tau ka manavasiʻi ki ai. Ka ʻoku fie maʻu ke tau manatuʻi ʻoku lotua ʻe he kau taki ʻo e Siasí ʻa e ngaahi uiuiʻí mo e niʻihi fakafoʻituitui ke maʻu iá.

ʻI he taimi ʻoku tau fakasītuʻaʻi ai ha uiuiʻi, ʻoku ʻoatu ʻa e fatongiá ki ha taha kehe, ʻa ia te ne maʻu ʻa e faingamālie ke tupulaki mo faitāpuekina ai koeʻuhí ko ʻene ngāué (vakai, T&F 58:32).

ʻOku fiefia ʻa e ʻEikí ke faitāpuekina kitautolu, pea kuó u ʻilo neongo pe ko e hā e lahi ʻeku ngāué, ʻoku ou kei moʻua pē kiate Ia. Ko e moʻoni, kuó Ne faitāpuekina au mo hoku fāmilí ʻo ope atu ʻi heʻeku fakaʻānaua taukakapá ʻi he ngāue ʻi Hono puleʻangá.