2016
Ko e Hā ʻOku Tau ʻIlo fekauʻaki mo e Moʻui hili e Maté?
Sune 2016


Ko e Hā ʻOku Tau ʻIlo fekauʻaki mo e Moʻui hili e Maté?

“Kapau ʻe mate ʻa e tangatá, ʻe toe moʻui ia?” ʻIo! Ka hili iá pea ʻe hā leva?

ʻĪmisi
life after death

ʻOku taʻefaʻalaua e kakai ʻi he hisitōlia kotoa ʻo e māmaní, kuo nau fai e fehuʻi naʻe ʻeke ʻe Siopé: “Kapau ʻe mate ʻa e tangatá, ʻe toe moʻui ia?” (Siope 14:14). Ko ha faingamālie lelei ia kiate kinautolu ʻoku ʻi ai ʻenau fakamoʻoni kia Sīsū Kalaisi mo ʻEne Toetuʻú, ke nau kalanga “ʻIo!” ki ha fehuʻi pehē.

Ka ʻoku tokolahi e kakai ʻoku tau feohi ʻoku nau moʻui “taʻemaʻu ʻa e ʻOtuá ʻi māmani” (ʻEfesō 2:12) pea pau ai ke nau fakaʻilongaʻi e ngaahi moʻoniʻi meʻa lahi mo e ngaahi tui fekauʻaki mo e maté. Ko e taha, ʻoku ʻi ai e fakamoʻoni ʻaki honau matá, pe ko e “moʻoni fakamamahi” ko ia ko e maté kuo pau ke aʻusia ʻe he tokotaha kotoa pē pea ʻoku moʻoni ʻaupito ia—kuo teʻeki ke nau mamata ki ha taha kuo toe moʻui mai. ʻOku ʻi ai leva e ngaahi fakamatala ʻoku mafola holo kau ki he tauʻaki ke maté, pea ʻoku fakaofo e faitatau ʻa hono ngaahi fakamatalá. Pea ʻoku ʻi ai leva e foʻi moʻoni kau ki he tukufakaholo ʻa e tangatá ʻi māmaní kotoa naʻe ʻosi ʻi ai pē ʻenau faʻahinga fakakaukau ki he anga ʻo e moʻui hili ʻa e maté, ko ha faitatau ia ʻe taha ʻoku fie maʻu hano fakamatala.

Ka ki hano fakapapauʻi ʻoku mei he ʻOtuá e ʻikai ngata pē moʻuí ʻi he maté, ʻa ia kuó Ne toutou fakahā mai talu mei he kamataʻangá ʻo fakafou mai he kau fakamoʻoni tokolahi, kau ai e kau palōfitá kau ʻaposetoló, pea ko e mahuʻinga tahá, ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní.

Mei he Kamataʻangá

Naʻe fuofua akoʻi e palani ʻo e fakamoʻuí ʻi he māmaní kia ʻĀtama mo ʻIvi, ko ʻetau fuofua ongomātuʻá. Naʻá na ako kau ki he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí mo e founga ke na toe foki hake ai ki he ʻao ʻo e Tamai Hēvaní—pea naʻe mahino kiate kinaua ko e toe fokí naʻe ʻuhinga ia naʻa tau ʻosi ʻi ai fakataha mo Ia kimuʻa. Ko ia ai, naʻe ʻiloʻi lelei pē ʻe ʻĀtama mo ʻIvi mei he kamataʻangá ko e moʻuí ni ʻoku ʻikai ko e ʻosí ia. Naʻá na ʻiloʻi—peá na akoʻi ʻena fānaú—koeʻuhí ko e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí, te na toetuʻu ai hili e moʻui ko ʻení pea maʻu e moʻui taʻengatá, kapau te na talangofua (vakai, Mōsese 5:10–12).

ʻOku pehē ʻe he ngaahi mahalo fakamāmaní ko e tui ko ia ʻoku ʻi ai e moʻui hili ʻa e maté ko e tupu pē ia mei ha faʻahinga fakakaukau fakaemāmani lahi. Ka ko e fakakaukau ʻoku mafola holo kau ki he moʻui hili ʻa e maté, ʻoku kau ai ha faʻahinga manatu fakakuongamuʻa pe fakalūkufua (ka ʻikai ko ha manatu mei he maama fakalaumālié) ʻo e meʻa naʻe fakahā ʻi he kamataʻangá pea toki tukuʻau mai mei he toʻu tangata ki he toʻu tangata. Ko e lea naʻe fai ʻe Palesiteni Siosefa F. Sāmita (1838–1918) kau ki he ngaahi tōʻonga fakalotu angamahení, ʻoku kaungatonu ia ki he ngaahi tui angamaheni hangē ko e moʻui hili ʻa e maté: “ʻOku ʻikai ha toe veiveiua, ko hono ʻiloʻi [iá] … naʻe ʻoatu ia ʻe he hako ʻo ʻĀtamá ki he fonua kotoa pē, pea naʻe hoko atu … ʻia Noa … kiate kinautolu naʻa nau fetongi iá, ʻo mafola atu ki he puleʻanga mo e fonua kotoa pē” (“Discourse,” Deseret News, Fep. 19, 1873, 36).

Ko ia ai, ʻoku ʻilolahia e fakakaukau ʻo ha moʻui hili ʻení he ʻoku faitatau ʻa hono tupuʻangá mo e tupuʻanga ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá.

Ngaahi Moʻoni Mahinongofua mo Pelepelengesi

ʻI hotau fatongia ko e Kāingalotu ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, te tau lava ʻo tokoni kiate kinautolu ʻoku ʻikai kau e ʻOtuá heʻenau moʻuí ke nau maʻu ha ʻamanaki lelei ʻaki ʻetau fakamoʻoni ki he moʻoni ʻo ʻetau moʻui ʻi he māmaní: ʻoku ʻikai ko e ngataʻangá e maté. Kae ʻumaʻā foki te tau lava ʻo tali e ngaahi fehuʻi lahi fekauʻaki mo e moʻui hili ʻa e maté koeʻuhí ko e ngaahi moʻoni mahinongofua mo pelepelengesi ʻo e ongoongolelei naʻe toe fakafoki maí ʻa ia kuo fakahā maí. Ko e ngaahi tali nounou ʻeni ki he niʻihi ʻo e ngaahi fehuʻi peheé.

Ko e hā ʻoku hoko kiate kitautolu ʻi he hili pē ʻetau maté?

ʻI he taimi ʻo e maté, ʻoku mavahe hotau laumālié mei hotau sinó pea hū leva ia ki he maama tataliʻanga ʻo e ngaahi laumālié (vakai, Sēmisi 2:26; ʻAlamā 40:11).

ʻOku fōtunga fēfē nai hotau laumālié?

ʻOku fōtunga tatau pē hotau sino fakalaumālié mo ia ʻi he maama fakalaumālié: ko e sino fakaetangatá ʻi he tuʻunga matuʻotuʻa haohaoá (vakai, ʻEta 3:16; Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Palesiteni ʻo e Siasí: Siosefa F. Sāmita [1998], 153). Hili e maté, ʻe maʻu ʻe hotau laumālié ʻa e ʻulungaanga, uʻa, mo e holi tatau naʻa tau maʻu ʻi he taimi ʻo ʻetau mate fakaesino ʻi he māmaní (vakai, ʻAlamā 34:34).

Ko e hā ʻa e laumālie?

Ko e laumālié ko ha faʻahinga meʻa, ʻoku “pelepelengesi ʻaupito pe haohaoa ia” (T&F 131:7).

ʻOku fēfē ʻa e maama tataliʻanga ʻo e ngaahi laumālié?

ʻOku ʻi ai e tuʻunga pe vāhenga lalahi ʻe ua ʻi he lotolotonga ʻo e ngaahi laumālie ʻi he maama tataliʻanga ʻo e ngaahi laumālié: ko palataisi mo e fale fakapōpula ʻo e ngaahi laumālié. ʻOku ʻalu e ngaahi laumālie angatonú ki palataisi, ʻa ia “ko ha potu ʻo e mālōlō, ko ha potu ʻo e melino, ʻa ia te nau mālōlō ai mei heʻenau ngaahi faingataʻaʻia kotoa pē mo e hohaʻa kotoa pē mo e mamahí” (ʻAlamā 40:12). ʻOku pehē ʻoku ʻalu ki he fale fakapōpula ʻo e ngaahi laumālié e ngaahi laumālie ʻo kinautolu naʻe teʻeki ke nau maʻu e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí (vakai, 1 Pita 3:18–20). Te nau kei lava pē ʻo fili e lelei pe koví pea tali pe taʻe tali e ongoongoleleí. ʻE lava ʻe he ngaahi laumālie ʻi palataisí ʻo malangaʻaki e ongoongoleleí kiate kinautolu (vakai T&F 138). ʻOku lau ʻe kinautolu ʻoku mavahe fuoloa honau laumālié mei honau sinó, ko “ha nofo pōpula” (T&F 45:17; 138:50).

Ko e hā ʻa e hēvani?

Ko e mahino fakalūkufua ki he hēvaní ko e feituʻu ia ʻoku ʻafio ai e ʻOtuá pea ko e feituʻu ia ʻe lava ʻo nofo ai e kakai angatonú. ʻI he tuʻunga ko ʻení, ʻoku kehe ia mei he palataisi ʻo e maama tataliʻanga ʻo e ngaahi laumālié.

Ko e hā ʻa e heli?

ʻI he folofolá, ʻe lava e helí ʻo ʻuhinga ki ha taha ʻo e ongo meʻa ʻe ua: (1) “ko e nofoʻanga fakataimi ia ʻi he maama tataliʻanga ʻo e ngaahi laumālié kiate kinautolu naʻa nau talangataʻa ʻi he moʻui fakamatelié” pe (2) “ko e nofoʻanga maʻu ia ʻo kinautolu ʻoku ʻikai huhuʻi ʻe he fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí” (Fakahinohino ki he Ngaahi Folofolá, “Heli,” scriptures.lds.org). ʻI he fakalūkufuá, ko e tuʻunga ia ʻe aʻusia ʻe kinautolu naʻa nau fakasītuʻaʻi e ongoongoleleí. Naʻe akonaki ʻa Siosefa Sāmita ʻo pehē: “Ko e mamahi lahi taha ʻo e ngaahi laumālie kuo mavahé … ko ʻenau ʻiloʻi naʻe ʻikai ke nau aʻusia ʻa e nāunau ʻoku maʻu ʻe he kakai kehé, ʻa ia naʻa nau mei maʻu ʻe kinautolu, pea ko kinautolu pē te nau tukuakiʻi kinautolú” (Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Palesiteni ʻo e Siasí: Siosefa Sāmita [2007], 257).

Ko e hā ʻa e toetuʻu?

Ko e toetuʻú ko e fakataha ia ʻa e laumālié mo e sinó ʻi ha tuʻunga haohaoa mo taʻe-faʻa-mate (vakai, ʻAlamā 11:43).

Ko hai ‘e lava ‘o toetuʻú?

ʻE toetuʻu ʻa e kakai kotoa pē ne moʻui ʻi he māmaní (vakai, 1 Kolinitō 15:22; ʻAlamā 11:44).

Ko e fē taimi te tau toetuʻu aí?

ʻE toetuʻu taimi kehekehe pē ʻa e kakaí. Naʻe hanga ʻe he Toetuʻu ʻa Sīsū Kalaisí ʻo polopoloʻi e ʻUluaki Toetuʻú, pe toetuʻu ʻa e kau angatonú. Talu mei ai kuo ʻosi toetuʻu ha kakai angatonu ʻe niʻihi. ʻE tokolahi ange e kakai angatonu ʻe toetuʻu hili e Hāʻele ʻAngaua Mai ʻa Sīsū Kalaisí. Lolotonga e Nofotuʻí, ʻe toetuʻu mo e kakai angatonu ʻe niʻihi. ʻE toki toetuʻu e kau angahalá, hili e Nofotuʻí. (Vakai, T&F 76:32–112; 88:97–101.)

ʻOku fōtunga fēfē ʻa e sino kuo toetuʻú?

Ko e sino kuo toetuʻú ko e kakano mo e hui (vakai, Luke 24:39), taʻe-faʻa-mate (vakai, ʻAlamā 11:45), haohaoa (vakai, ʻAlamā 11:43), nāunauʻia, mo fakaʻofoʻofa. “ʻOku ʻikai ha meʻa ʻe toe fakaʻofoʻofa ange ke vakai ki ai, ka ko ha tangata pe fefine sino toetuʻu” (Palesiteni Lolenisō Sinou [1814–1901], The Teachings of Lorenzo Snow, ed. Clyde J. Williams [1996], 99).

Ko e hā ʻe hoko hili ‘etau toetuʻú?

ʻI he hili e Nofotuʻí mo e toetuʻu ʻa e kakai kotoa pē, ʻe ʻomi kitautolu ke fakamaauʻi ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá ʻo fakatatau ki heʻetau ngaahi leá, ngāué, fakakaukaú, mo e holí (vakai, Fakahā 20:12; ʻAlamā 12:14; T&F 137:9). Ko Sīsū Kalaisi ʻe hoko ko hotau Fakamāú (vakai, Sione 5:22, 27–29; Loma 14:10).

Ko e hā ʻoku hoko hili e Fakamaau Fakaʻosí?

Hili e Fakamaau Fakaʻosí, te tau maʻu e taha ʻo e ngaahi pale taʻengata ko ʻení:

Nāunau Fakasilesitialé: ko e ʻafioʻanga ʻo e Tamai Hēvaní, Sīsū Kalaisi, pea mo kinautolu kotoa ʻoku nau taau ki he moʻui taʻengatá ʻi heʻenau fakahoko mo tauhi ʻa e ngaahi fuakava kotoa ʻo e ongoongoleleí (vakai, T&F 76:50–70).

Nāunau Fakatelesitialé: ko e ʻapi ʻo e kakai lelei naʻe ʻikai ke nau tali e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ka naʻa nau maʻu ia ʻi he maama tataliʻanga ʻo e ngaahi laumālié pe ko kinautolu naʻe ʻikai ke nau fakamoʻoniʻi loto toʻa ʻa Sīsū Kalaisi ʻi he moʻuí ni (vakai, T&F 76:71–80).

Nāunau Fakatilesitialé: ko e ʻapi ʻo kinautolu naʻe fai angahalá pea ʻikai ke nau tali e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí, ʻa ia ko kinautoku naʻe ʻikai ke nau toetuʻu kae ʻoua kuo ʻosi e Nofotuʻí (vakai, T&F 76:81–89).

Tautea taʻengatá: ko e tuʻunga fakaʻosi ʻo e ngaahi foha ʻo e malaʻiá, kae pehē foki ki he tēvoló mo ʻene kau ʻāngeló (vakai, T&F 76:31–49).

Ko e hā ʻe fai ʻe he kakaí ʻi he nāunau fakasilesitialé?

ʻE hākeakiʻi ʻa e kakai ʻoku nau maʻu e tuʻunga māʻolunga taha ʻo e nāunau fakasilesitialé, ʻa ia ko hono ʻuhingá te nau maʻu ʻa e moʻui taʻengatá, hoko ʻo hangē ko ʻetau Tamai Hēvaní, pea maʻu ʻa ia kotoa ʻoku maʻu ʻe he Tamaí. ʻOku ʻuhinga e hoko ʻo hangē ko e Tamai Hēvaní, ke maʻu Hono ngaahi ʻulungaanga haohaoá, ʻo kau ai e ʻofá mo e ngāue tokoní.1 ʻOku toe ʻuhinga foki ke kau fakataha ʻi Heʻene ngāué mo Hono nāunaú, ʻa ia ko e “fakahoko ʻa e moʻui taʻe-faʻa-mate mo e moʻui taʻengata ʻa e tangatá” (Mōsese 1:39). ʻOku kau ʻi he hākeakiʻí ʻa e sila he malí ke taʻengata, moʻui ko e fāmili taʻengata, mo maʻu e hako fakalaumālie ʻoku taʻengatá. (Vakai, T&F 76:59, 62; 130:2; 132:19–23.)

Ko e hā ʻe fai ʻe he kakai ʻi he ngaahi nāunau kehé?

Ko e kakai ʻi he ngaahi nāunau kehé te nau hoko ko e kau ʻāngelo, ʻa ia “ko e kau ʻāngelo ko iá ko e kau tamaioʻeiki talafekau, ke ngāue maʻanautolu ʻoku feʻunga mo ha nāunau māʻolunga ʻo lahi ange, pea hulu ange ʻaupito mo nāunauʻia taʻengata” (T&F 132:16). ʻE ʻikai te nau mali pe maʻu ha fānau fakalaumālie (vakai, T&F 131:1–4; 132:16–17).

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. “ʻOku ʻikai ko e tokoní ko ha meʻa ʻoku tau fakahoko ʻi he māmaní ka tau lava ʻo maʻu ʻa e totonu ke moʻui ʻi he puleʻanga fakasilesitialé. Ko e tokoní ko e uho ia ʻoku faʻu ʻaki ha moʻui hākeakiʻi ʻi he puleʻanga fakasilesitialé” (Palesiteni Marion G. Romney [1897–1988], Tokoni Ua ʻi he Kau Palesitenisī ʻUluakí, “Ko e Natula Fakasilesitiale ʻo e Moʻui Fakafalala Pē Kiate Kitá,” Liahona, Sānuali 1983, 93).