2008
Talanoa mo e Tangata‘eikí
Fēpueli 2008


Talanoa mo e Tangata‘eikí

Naʻe toki ʻosi pē ʻemau maʻu meʻatokoni efiafi ʻi he fale ʻo ʻeku ongo kuí, pea naʻá ku ʻi tuʻa ʻo vaʻinga mo hoku ngaahi kiʻi tuongaʻané ʻe toko nima, feʻunga mo e hū mai ki tuʻa ʻeku tangataʻeikí ʻo ui au.

Ko hono moʻoní foki, ko e taimi ʻoku ui peheʻi ai kita ʻe he tangataʻeikí, ʻokú te manavasiʻi naʻa kuó te fai ha fehālaaki. Ko ia, naʻá ku fakatoupīkoi atu ai mo lea leʻo siʻi pē, “ʻIo, Teti?”

Kae fakaʻohovale, he naʻe pehē mai ia, “Te ke fie heka paiki mo au?” ʻOku ou tui pau naʻe ʻāʻā lelei hoku ongo matá ʻo fōlahi tatau mo ha pulu tāpulu ʻi heʻeku taliʻi vave atú, “ʻIo, ʻoku ou fie ʻalu.”

Naʻe ʻikai fuoloa kuo taki atu ʻe he tangataʻeikí ʻi heʻema takitaha atu ha ongo paiki ʻi he hala naʻe fou atu ʻi he loto vaotā fakaʻofoʻofa naʻá ne ʻātakaiʻi homau falé pea hake ai ki he tumuʻaki ʻo ha kiʻi moʻunga. Naʻá ku fuʻu fiefia ʻi he lolotonga ʻema heka paikí pea ʻikai ke u faʻa mapukepuke ke māmālie hifo ʻa e penisiní. Naʻe tuʻo taha pe tuʻo ua nai ha tala mai ʻe heʻeku tangataʻeikí ke u kiʻi māmālie hifo.

Naʻe ʻāvea ʻeku fakakaukaú ʻi he lolotonga ʻo ʻema ʻevá. Naʻá ku fifili pe ko e hā naʻá ku maʻu ai ʻa e faingamālié ni kae ʻikai ko hoku ngaahi tuongaʻané. ʻI heʻema aʻu ki he tumutumu ʻo e moʻungá, ne pehē mai leva ʻeku tangataʻeikí, “ʻOku ngali ko ha feituʻu lelei ʻeni ke ta kiʻi mālōlō ai.” Ko ia, ne tau leva ʻema paikí ka ma tangutu ʻi ha funga maka ʻoku hanga hifo ki he vaotaá. Naʻá ma fakatou fakalongolongo ʻi ha momeniti, ʻi heʻema matamata-leleiʻia ʻi he fakaʻofoʻofa ʻo homa ʻātakaí. Ko e taimi naʻá ku kiʻi hila atu ai ki heʻeku tangataʻeikí, naʻá ku fakatokangaʻi ʻene sio fakamamaʻu mo fakakaukaú peá u ʻiloʻi ʻoku ʻamanaki ke ne fakahoko mai ha meʻa.

Naʻe ʻikai ke fuʻu lahi haʻama faʻa pōtalanoa. ʻOku ou tui naʻe mātuʻaki faingataʻa ki ai ke ne fakahā hono lotó ki ha taha, ka ki heʻeku fineʻeikí pē. Fāifai peá ne pehē mai ʻi he lolotonga ʻo ʻeku fakakaukaú, “Kesiteni, naʻá ku talanoa mo hoʻo fineʻeikí pea kuó ma pehē kuó ke fuʻu lahi feʻunga ke ke ʻilo ha niʻihi ʻo e ngaahi fakaikiiki fekauʻaki mo ʻema nofo malí mo e fāmilí.” Naʻe lava pē ke u tala ʻi he faʻahinga lea naʻá ne fakaʻaongaʻí pea mo e anga ʻo ʻene leá, kuo fuofuoloa mai ʻene palani ʻa e pōtalanoa ko ʻení.

Naʻe leʻo siʻi pē hono leʻó ʻi heʻene kamatá. “Naʻá ku fuofua fetaulaki mo hoʻo faʻeé ʻi he feituʻu tāmate afi naʻá ku akoako tāmate afi aí, pea naʻe ngāue ia ʻi he ʻōfisí. Ne ma kamata teiti, peá u fakatokangaʻi naʻe kehe ia mei hono toenga ʻo e kau finemui naʻá ku teiti mo ia ki muʻá. Ko ha talavou fiefia pē au, naʻe ohi hake ʻi ha siasi ʻe taha. Ka naʻe ʻikai ke u fuʻu tokanga fēfē ki he lotú.

Naʻá ne hoko atu ʻo ne pehē, “Naʻe siʻi pē ha ngaahi meʻa mahuʻinga kiate au pe ko haʻaku ngaahi taumuʻa he taimi ko iá pea naʻe ʻikai ke u fuʻu hohaʻa fēfē au ki ai.” Naʻe kiʻi punou mai leva ʻo ne tala fakapatonu mai. “Kesiteni, naʻe fokotuʻu ʻe hoʻo faʻeé ʻa e sīpinga mahino taha ʻo e moʻui māʻoniʻoní, kuo teʻeki ke u mamata au ai.” Ko e taimi naʻá ne lea ʻaki ai ʻení, naʻe lōmekina au ʻe ha ongo māfana.

Ne fakahoko mai leva ʻe heʻeku tangataʻeikí kiate au ha ngaahi fakaikiiki fekauʻaki mo ʻena nofo malí, hoku fanauʻí, pea mo homau fāmilí, kuo teʻeki ai ke u fanongo au ai ki muʻa. Naʻá ne fakamatala mai ʻa e anga ʻo ʻene ului ki he Siasí pea koeʻuhí naʻá na ʻuluaki mali fakapuleʻanga pē, naʻe pau ke na tali ʻi ha taʻu ʻe taha ki muʻa peá na toki lava ʻo fakamaʻu ʻi he temipalé. Naʻá ne toe fakamatala mai foki ha ngaahi meʻa naʻá na foua mo e fineʻeikí ʻi he ʻuluaki taʻu ʻo ʻena nofo malí. Ko e fuofua taimi ʻeni, ne toki mahino ai kiate au ʻa e fanga kiʻi meʻa ʻe niʻihi. Naʻe fāifai pea toki mahino kiate au ʻa e ʻuhinga ʻoku kehekehe ai ʻa e ʻaho malí pea mo e ʻaho fakamaʻu ʻo ʻeku ongomātuʻá pea mo e ʻuhinga ʻo ʻena pehē ko e ʻuluaki taʻu ʻo ʻena nofo malí ko e taʻu faingataʻa taha ia kuó na fouá.

ʻI he taimi naʻá ne fakamatala mai ai ʻa e ngaahi meʻá ni kiate aú, naʻe faʻa fotu mamahi hono fofongá ʻi ha taimi ʻe niʻihi pea ko e taimi ʻe niʻihi naʻe kata ai. ʻOku ʻikai ke u manatuʻi ʻe au pe ko e hā hano lahi ʻo e meʻa naʻe mahino kiate au he taimi ko iá, ka ʻoku ou manatuʻi lelei ʻa ʻeku ʻohovalé, puputuʻu pea mo hono faʻa nofoʻia au ʻe he ʻofá.

Naʻe liliu lahi au ʻe he meʻa ko ʻení. Naʻá ku fakatokangaʻi hono fakaofo ʻo e ngaahi fāmilí pea naʻá ne ʻai ke mahino lahi ange kiate au ʻa e palani ʻa e ʻOtuá. Naʻá ku toe maʻu foki ai ha tui lahi ange ki he ongoongoleleí pea mo fakahoungaʻi ʻa e ʻaonga lahi te ne lava ʻo fakahoko ki he moʻui ʻa e kakaí. Naʻá ma talanoa ki ha ngaahi meʻa lahi ʻi he moʻungá, ka ʻoku ʻi ai ha meʻa he ʻikai pē toe ngalo ʻiate au. Kuo teʻeki ai ke u ongoʻi ha loto houngaʻia mo fakamāloʻia lahi ʻo hangē ko e taimi naʻe fakamatala mai ai ʻe heʻeku tangataʻeikí ʻa ʻene ʻofa lahi ki he ʻOtuá, ongoongoleleí, ki heʻeku fineʻeikí pea mo homau fāmilí. Naʻá ku fakatokangaʻi ai ʻa e ngaahi founga kehekehe kuo tokoniʻi ai ʻe he ongoongoleleí ʻene moʻuí pea mo au foki.

Naʻá ku vāofi ʻaupito mo ʻeku tangataʻeikí ʻo kamata mei he ʻaho ko iá. Ko e fuofua taimi ʻeni, naʻá ku fakatokangaʻi ai ia ko ha taha ʻoku ʻi ai hono loto mo ha ngaahi ongo ʻokú ne maʻu ka ʻoku ʻikai ko ha taha pule noa pē kuo pau ke ne fakangofuaʻi au ka u toki fiefia. Te u toe pehē pē, naʻe toe ʻilo lahi ange ai heni mo ʻeku tangataʻeikí kiate au. He ʻikai toe ngalo ʻiate au ʻa e pōtalanoa mahuʻinga ko ia mo ʻeku tangataʻeikí kae ʻumaʻā ʻa e faʻahinga ongoʻi ʻofa mo e mahino naʻá ma maʻú.