Yhä kutsuttu palvelemaan
Vaikka minut oli kunniallisesti vapautettu kokoaikaisesta lähetystyöstä, kykenin palvelemaan merkityksellisellä tavalla.
Lapsuus- ja nuoruusvuosinani valmistauduin palvelemaan kirkon lähetyssaarnaajana kokoaikaisessa käännytystyössä. Kuten vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista on meitä neuvonut, halusin olla lähetyssaarnaaja enkä vain lähteä lähetystyöhön.1 Terveyttäni koskevien haasteiden vuoksi lähetystyöosasto ilmoitti minulle kuitenkin, ettei minun kannaltani ole viisasta kohdata kokoaikaisen lähetystyön stressiä. Vaikka olisi ollut helppoa katkeroitua, olin valmistautunut palvelemaan Vapahtajaani ja olin valmis hyväksymään Hänen tahtonsa kohdallani.
Tilaisuuteni
Sitä, mitä minulle tapahtui, sanotaan kunnialliseksi vapauttamiseksi. Se tarkoittaa sitä, että kirkon johtajat näkivät kelvollisuuteni ja haluni palvella mutta kehottivat minua palvelemaan muulla tavoin. Monien muiden tapaan, jotka eivät pysty palvelemaan kokoaikaisessa lähetystyössä, halusin tehdä enemmän kuin vain ”jatkaa elämääni”. Halusin palvella, joten tein niin – paikallisena kirkon palvelulähetyssaarnaajana. Piispani ja vaarnanjohtajani avulla löysin tavan palvella Herraa kotoani käsin.
Kirkon audiovisuaalisella osastolla oli avuntarvetta, ja koska asun lähellä kirkon toimistorakennusta Salt Lake Cityssä, saatoin auttaa. Vaarnanjohtajani esitti kutsun, erotti minut tehtävään ja asetti minulle tietyt säännöt vuoden kestävän palveluni ajaksi. Vaikka säännöt tuntuivat minusta ankarilta, opin, että minua siunattiin, kun noudatin niitä. Muilla palvelulähetyssaarnaajilla, joilla on eri vaarnanjohtaja, voi olla eri sääntöjä, mutta minä noudatin seuraavia:
-
Pysy päivittäisessä aikataulussa: nouse ylös klo 6.30 aamulla, tutki joka päivä pyhiä kirjoituksia ja julkaisua Saarnatkaa minun evankeliumiani kaksi tuntia, harrasta joka päivä liikuntaa puoli tuntia, mene nukkumaan klo 22.30 illalla.
-
Noudata kirkon pukeutumisohjeita.
-
Kuuntele vain klassista tai kirkon musiikkia.
-
Rajoita tietokoneen käyttösi sähköpostiin; rajoita television katselua; ei videopelejä.
-
Osallistu vain ryhmässä tapahtuvaan toimintaan – ei seurustelua.
-
Käy kerran kuukaudessa piispasi puhuttelussa.
Joskus kun olin rakennuksen ryömintätilassa 38 asteen lämmössä koko päivän vetämässä kaapeleita, huomasin miettiväni, miten se liittyi ihmisen kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän toteuttamiseen (ks. Moos. 1:39). Kuuluinko todella joukkoon, joka levitti evankeliumia ympäri maailmaa? Tiesin, että kohdassa Moosia 2:17 sanotaan, että kun me olemme lähimmäistemme palveluksessa, me olemme Jumalan palveluksessa, mutta kesti jonkin aikaa, ennen kuin uskoin sen olevan totta.
Opin, että aivan kuten käännytystyössä lähetyskentällä, palvelulähetystyössäkään ei ole kyse sinusta. Kyse on siitä, että oppii tekemään sitä, mitä Herra haluaa tehtävän. Palveluaikanani autoin asentamaan ja purkamaan valoja, huolehtimaan äänentoistosta kokouksissa ja kuljettamaan varusteita. Se oli kovaa, likaista työtä, enkä enää koskaan pidä yleiskonferenssia itsestäänselvyytenä. Itse asiassa katsoessani nyt mitä tahansa lähetystä koko kehoani kivistää, koska tiedän, miten kovaa työtä siihen sisältyy.
Kyse on työstä
Ollessani palvelulähetystyössä opin, miten tärkeää on täsmällisyys, vastuullisuus, työn tekeminen oikein ja parhaani yrittäminen. Vaikka vanhempani olivat yrittäneet opettaa minulle noita asioita, en ymmärtänyt niitä ennen kuin näin, kuinka ajan ja energian tuhlaaminen voi suoraan vaikuttaa muiden työhön. Ennen lähetystyötäni oli helppoa keskittyä vain pitämään hauskaa. Mutta kun on lähetystyössä, tajuaa, ettei ole hauskaa olla toveri, joka ei osaa tehdä työtä. Palvelemaan valmistautumiseen kuuluu se, että opettelee tekemään työtä.
Mitä muuta opin?
Opin myös arvostamaan niitä, jotka tekevät työtään taustalla. Näin, kuinka lujasti kirkon johtajat työskentelevät vetämättä huomiota puoleensa tai odottamatta erityiskohtelua. Näin palvelemassa muita, joilla oli suurempia haasteita kuin minulla, ja he opettivat minulle, että jokainen voi palvella jollakin tavalla.
Tajusin, että minua oli siunattu vahvuuksilla ja kyvyillä ja että tekemällä lujasti töitä minä voisin tehdä enemmän kuin olin siihen asti tehnyt. Opin, että kun kunnioitan muita ihmisiä, pidän enemmän itsestäni. On helppoa alkaa suhtautua alentuvasti ihmisiin, jotta voisi pitää enemmän itsestään. Mutta kunnioitus toimii vastavuoroisesti, ja niiden, jotka edustavat Jeesusta Kristusta, täytyy olla kunnioittavia.
Tärkein oppimani asia oli kuitenkin se, että Herra auttaa meitä tekemään vaikeita asioita. Oli vaikeaa jäädä kotiin, vaikeaa tehdä rutiinitehtäviä, vaikeaa olla olematta huomion keskipisteenä, vaikeaa noudattaa lähetystyön sääntöjä ja vaikeaa kuulla ihmisten sanovan, etten ollut ”oikeassa” lähetystyössä. Mutta Herra auttoi minua. Tiedän, että Hän auttaa sinua tekemään sitä, mitä sinun on tehtävä ollaksesi onnellinen, pitääksesi itsestäsi, kasvaaksesi ja ollaksesi parempi ihminen. Mene polvillesi, paina pääsi ja ole rehellinen itsellesi, kun rukoilet. Valmistaudu sitten palvelemaan milloin ja minne sinut sitten kutsutaankin.