Historiallinen yhteenveto

Tämä kirja ei ole historiikki vaan pikemminkin kokoomateos presidentti David O. McKayn opettamista evankeliumin periaatteista. Seuraava yhteenveto joistakin hänen elämänsä virstanpylväistä auttaa kuitenkin ymmärtämään hänen opetuksiaan niiden historiallisessa asiayhteydessä. Tästä yhteenvedosta on jätetty pois joitakin tärkeitä hänen yksityiselämänsä tapahtumia kuten hänen lastensa ja lastenlastensa syntymät.

8. syyskuuta 1873	Syntyy Huntsvillessa Utahissa David McKayn ja Jennette Evans McKayn perheeseen.
1881	David McKay lähtee lähetystyöhön Brittein saarille. David O. ja hänen äitinsä ottavat vastuun maatilasta ja perheestä (7, numerot suluissa osoittavat David O. McKayn iän).
1887	Saa patriarkallisen siunauksen John Smi- thiltä (13).
1889	Hyväksytään Huntsvillen seurakunnan py- häkoulun sihteeriksi (15).
1893–1894	Toimii opettajana ja rehtorina Huntsvillen peruskoulussa; hyväksytään pyhäkoulun opettajaksi Huntsvillen seurakunnassa (19–20).
1894–1897	Opiskelee Utahin yliopistossa ja pitää päättäjäispuheen valmistujaisjuhlassa (20–23).
1897–1899	Palvelee kaksi vuotta lähetystyössä Isossa-Britanniassa. Saarnaamistyönsä ohella palvelee kaikkien Skotlannissa palvelevien lähetyssaarnaajien johtajana (23–25).
1899–1900	Opettaa Weber Stake Academyssa Ogdenissa Utahissa (25–26).
1900	Nimitetään Weberin vaarnan pyhäkoulun neuvottelukuntaan (27).
2. tammikuuta 1901	Vihitään Emma Ray Riggsin kanssa Suo- lajärven temppelissä (27).
1902	Nimitetään Weber Stake Academyn rehtoriksi (28).
1906	Presidentti Joseph F. Smith asettaa apostoliksi (32).
1914–1918	Ensimmäinen maailmansota (40–44).
1918	Nimitetään Deseretin pyhäkouluyhdistyksen ylivalvojaksi. Julkaisee kirjan Ancient Apostles (45).
1919–1921	Palvelee kirkon kouluasiamiehenä (45–47).
Joulukuu 1920	Lähtee ensimmäisen presidenttikunnan lähettämänä vuoden kestävälle matkalle vanhin Hugh J. Cannonin kanssa ja käy kirkon lähetyskentillä eri puolilla maailmaa (47).
1922–1924	Palvelee Euroopan lähetyskentän johtajana (49–51).
1934	Hyväksytään ja erotetaan presidentti Heber J. Grantin toiseksi neuvonantajaksi (61).
1939–1945	Toinen maailmansota (65–71).
1945	Hyväksytään ja erotetaan presidentti George Albert Smithin toiseksi neuvonantajaksi (71).
1950	Hyväksytään ja erotetaan kahdentoista apostolin koorumin presidentiksi (77).
9. huhtikuuta 1951	Hyväksytään ja erotetaan kirkon yhdeksänneksi presidentiksi ensimmäisenä neuvonantajanaan Stephen L Richards ja toisena neuvonantajanaan J. Reuben Clark jr. Tässä vaiheessa kirkossa oli noin miljoona jäsentä (77).
Kesäkuu 1952	Lähtee yhdeksän viikon matkalle Eurooppaan ja käy tapaamassa kirkon jäseniä yhdeksässä maassa (78).
1953	Saa Yhdysvaltain partiopoikien korkeimman kunniamerkin, Hopeabiisonin (79).
1954	Aloittaa 51 000 kilometrin pituisen lähetyskenttäkierroksen, käy ensimmäisenä kirkon presidenttinä Keski-Amerikan ja Etelä-Amerikan lähetyskentillä ja ensimmäisenä johtavana auktoriteettina Etelä-Afrikan lähetyskentällä (80).
Elokuu 1955	Käy Euroopassa Mormonien tabernaakkelikuoron kanssa (81).
Syyskuu 1955	Vihkii Bernin temppelin Sveitsissä (82).
Maaliskuu 1956	Vihkii Los Angelesin temppelin Kaliforniassa (82).
Lokakuu 1956	Vihkii Apuyhdistyksen rakennuksen (83).
Huhtikuu 1958	Vihkii Hamiltonin temppelin Uudessa-Seelannissa (84).
Syyskuu 1958	Vihkii Lontoon temppelin Englannissa (85).
Marraskuu 1964	Vihkii Oaklandin temppelin Kaliforniassa (91).
18. tammikuuta 1970	Kuolee 96-vuotiaana Salt Lake Cityssä Utahissa. Hänen hallintokautensa lopussa kirkon jäsenmäärä oli kohonnut noin kolmeen miljoonaan.