Luku 23

Kristuksen kaltaisen luonteen kehittäminen

Ihmisen suurimpana huolena elämässä ei pitäisi olla kullan eikä kuuluisuuden eikä aineellisen omaisuuden hankkiminen. Sen ei myöskään pitäisi olla fyysisen kyvykkyyden eikä älyllisen voiman kehittäminen, vaan ihmisen päämääränä, korkeimpana tässä elämässä, tulisi olla Kristuksen kaltaisen luonteen kehittäminen.¹

Johdanto

Presidentti David O. McKay ymmärsi, miten tärkeää on kehittää vanhurskas luonne Vapahtajan esikuvan mukaan. Se kävi ilmi sekä hänen julkisessa toiminnassaan että yksityiselämässään. Hänen poikansa Robert sanoi kerran hänestä: ”Kaikkina läheisen kanssakäymisen vuosinani kotona, maatilalla, liike-elämässä ja kirkossa en ole milloinkaan huomannut, en edes vikuroivaa hevosta kesyttäessä, ainuttakaan tekoa tai sanaa, joka langettaisi mieleeni minkäänlaista epäilystäkään siitä, etteikö hänestä olisi tuleva taivaallisen Isämme edustaja ja profeetta, joka hänestä viimein tulikin.”²

Presidentti McKay opetti, että Kristuksen kaltaisen luonteen kasvattaminen on jatkuva, päivittäinen prosessi, josta meidän jokaisen on otettava vastuu. Havainnollistaakseen tätä periaatetta nuorille hän kertoi eräästä tapauksesta, jolloin hän oli käymässä erään kuvanveistäjän pihalla Firenzessä Italiassa. ”Sinne tänne siroteltuna oli kokonaisia, säännöttömiä graniittilohkareita, joista kuvanveistäjä valmistautui veistämään mielessään olevan kuvan. – –

Jos olisitte seisseet sillä pihalla ja joku olisi antanut käsiinne taltan ja vasaran, olisitteko uskaltaneet ottaa yhden noista muodottomista kivilohkareista veistääksenne siitä ihmishahmon? Ette pystyisi tekemään sitä. Tai jos joku olisi pannut eteenne kankaan ja antanut teille maaleja ja pannut käsiinne siveltimen, olisitteko ryhtyneet maalaamaan saamallenne kankaalle kuvaa ihanteellisesta sielusta? Olisitte luultavasti vastanneet ensimmäiselle kysyjälle: ’Minä en ole kuvanveistäjä’ ja toiselle: ’Minä en ole taidemaalari. En pysty siihen.’

Siitä huolimatta jokainen meistä veistää juuri tällä hetkellä erästä sielua – omaamme. Tuleeko siitä muotopuoli vai tuleeko siitä jotakin ihailtavaa ja kaunista?

Vastuu on teillä. Kukaan toinen ei voi veistää sitä puolestanne. Vanhemmat voivat opastaa ja opettajat auttaa ehdotuksineen, mutta jokaisen nuoren miehen ja nuoren naisen vastuulla on muovata oma luonteensa.”

Presidentti McKay kuvasi edelleen rehdin luonteen muovaamisen seurauksia: ”Jos pidätte luonteenne moitteettomana, ajattelivatpa muut mitä tahansa tai syyttivätpä he teitä mistä tahansa, niin voitte pitää päänne pystyssä, sydämenne kepeänä ja kohdata maailman pelottomina, koska te itse tiedätte, että olette pitäneet sielunne tahrattomana.”³

David O. McKayn opetuksia

Meidän tulee pyrkiä seuraamaan Vapahtajan suurenmoista esimerkkiä.

Tässä maailmassa on ollut vain yksi täydellinen luonne – vertaansa vailla olevan Jeesus Nasaretilaisen, Jumalan Pojan, maailman Lunastajan persoona. Kukaan ei voi tehdä viisaammin kuin ottaa Kristuksen suureksi Esikuvaksi ja varmimmaksi Oppaaksi.⁴

Jos haluamme oppia elämään ihanteellista elämää lähimmäistemme keskuudessa, Jeesuksen elämä on meille täydellinen esikuva. Mitä vanhurskaita haluja, yleviä pyrkimyksiä ja ihanteita meillä lieneekin missä tahansa elämän vaiheessa, me voimme katsoa Kristusta ja löytää täydellisyyden. – –

Hyveet, jotka yhdessä muodostavat tämän täydellisen luonteen, ovat totuus, oikeudenmukaisuus, viisaus, hyvyys ja itsehillintä. Hänen jokainen ajatuksensa, sanansa ja tekonsa oli sopusoinnussa jumalallisen lain kanssa ja siksi oikea. Yhteydenpitokanava Hänen ja Isän välillä oli jatkuvasti avoinna, niin että totuus, joka pohjautuu innoitukseen, oli aina Hänen tiedossaan.

Hänen oikeudenmukaisuuden ihanteensa kiteytyy tähän kehotukseen: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille” (Matt. 7:12). Hänen viisautensa oli niin laajaa ja syvää, että se käsitti ihmisten tavat ja Jumalan tarkoitukset. – – Jokainen teko, joka on merkitty muistiin Hänen lyhyestä vaikkakin vaiheikkaasta elämästään, osoitti hyväntahtoisuutta, joka sulkee sisäänsä laupeuden ja rakkauden. Hänen itsehillintänsä, näkyipä se sitten Hänen voimassaan hillitä mielihalunsa ja intohimonsa tai Hänen arvokkuudessaan ja ryhdikkyydessään vainoojiensa edessä, oli täydellistä – se oli jumalallista.⁵

On [tiettyjä] kuvia, joita katselen aina mielelläni. Ensimmäinen niistä on kuva Kristuksesta Pilatuksen edessä, kun tuo roomalainen virkamies sanoi vihaiselle väkijoukolle: ”Katso: ihminen!” (Joh. 19:5.) Sen sanoessaan hän osoitti Jeesusta, jolla oli päässään orjantappurakruunu ja harteillaan purppuranpunainen viitta. Hän osoitti miestä, jota vihainen väkijoukko pilkkasi ja jonka se tuomitsi rikolliseksi ja jumalanpilkkaajaksi, ja silti hän sanoessaan ”Katso: ihminen!” kuvaili henkilöä, joka oli täydellinen luonteeltaan, joka oli voittanut heikkoudet ja kiusaukset, ja joka voi sanoa, kuten Hän sanoi kanssapalvelijoilleen: ”Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. – – Pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman.” (Joh. 16:33.) Hän on meidän Esikuvamme.⁶

Yksilöinä meidän tulee jäljitellä Jeesusta Kristusta Hänen jumalallisen luonteensa tähden. – – Kristityt eivät kunnioita Häntä, eivät edes siinä kunniassa, jota he Hänelle osoittavat, siksi, että Hän oli suuri runoilija, siksi, että Hän oli suuri tiedemies, siksi, että Hän oli suuri löytöretkeilijä, suuri keksijä, suuri valtiomies tai suuri kenraali. He kunnioittavat Häntä siksi, että Hän oli suuri Ihminen. Mitä luonteeseen tulee, Hän oli ylivertainen.⁷

Vanhurskaiden ajatusten vaaliminen on ratkaisevan tärkeää vanhurskaan luonteen kehittymiselle.

Se, millaista elämää elää, mielenlaatu, jopa luonne määräytyy ajatusten perusteella, joiden pelkkä ulkoinen ilmaus teot ovat. Ajatus on teon siemen.⁸

Luonne kumpuaa sielun syvyyksistä. Kerro, mitä ajattelet silloin, kun sinun ei tarvitse ajatella, niin minä kerron, mikä sinä olet.⁹

Ajatukset muovaavat meidät siksi, mitä me olemme. Yhtä ehdottoman varmasti kuin kutoja luo kukkansa ja kuvionsa kangaspuidensa loimista ja kuteista, niin joka hetki ajatusten sukkula liikkuu edestakaisin muovaten luonnetta ja vaikuttaen jopa kasvonpiirteisiimmekin. Ajatukset kohottavat ihmissielua kohti taivasta tai vetävät häntä kohti helvettiä.¹⁰

Suuri Opettaja ei korostanut mitään elämän periaatetta niin alituisesti kuin oikein ajattelemisen tarpeellisuutta. Hänelle ihminen ei ollut sitä, miltä tämä vaikutti ulkonaisesti, eikä sitä, mitä tämä väitti olevansa puheidensa perusteella: se, mitä ihminen ajatteli, määritti kaikissa tapauksissa sen, mitä ihminen oli. Kukaan opettaja ei korostanut voimallisemmin kuin Hän sitä totuutta, että ”niinkuin ihminen mielessään laskee, niin hän menettelee” [ks. Sananl. 23:7, vuoden 1933 suomennos]. – –

Hänen opetuksensa ihmisen velvollisuudesta itseään kohtaan sekä ihmisen velvollisuudesta lähimmäistään kohtaan ovat näkyvissä siinä totuudessa, että kaikissa tapauksissa ajatus määrää ihmisen oikeuden onneen tai hänen tuomitsemisensa synnin tähden. – –

Jäivätpä he teostaan kiinni tai ei, niin kaikki, jotka tekevät syntiä, maksavat synnistä ja hairahduksista rangaistuksen. Tekoa edeltävä aikomus jättää lähtemättömän vaikutuksen luonteeseen. Ja vaikka syyllinen tarjoaisikin palsamia omalletunnolleen sanomalla – – ettei ”tätä” lasketa, niin syvällä hermokudoksessa se kuitenkin lasketaan, ja sen hänen luonteeseensa jättämät jäljet todistavat häntä vastaan tuomiopäivänä. Kukaan ei voi piiloutua ajatuksiltaan eikä paeta niiden väistämättömiä seurauksia.¹¹

Vapahtaja tiesi, että jos mieltä voitaisiin ohjata oikein, jos pahaa ajatusta ja taipumusta voitaisiin vastustaa, paha teko supistuisi mahdollisimman vähiin. Jeesus ei vähennä sellaisten tekojen vakavuutta eikä sano, etteikö meidän pitäisi rangaista niistä, vaan Hän tähdentää suurempaa tarvetta pitää ajatukset puhtaina, mieli tahrattomana. Paha puu tuottaa pahoja hedelmiä; hyvä puu tuottaa hyviä hedelmiä. Pitäkää puu puhtaana, ajatukset puhtaina, niin hedelmät ovat puhtaita ja elämä puhdas.¹²

Rehdin luonteen saa vain ponnistelemalla jatkuvasti ja ajattelemalla oikein, viljelemällä kauan ja hartaasti jumalallisia ajatuksia. Lähimmäksi Kristuksen Henkeä pääsee se, joka keskittää ajatuksensa Jumalaan, ja se, joka voi sanoa sydämessään: ”Älköön toteutuko minun tahtoni, vaan sinun” [Luuk. 22:42], pääsee lähimmäksi Kristuksen ihannetta.¹³

Ajan mittaan ”pienet asiat” elämässämme muovaavat luonteemme.

Samoin kuin viljankorret kertovat, mistä tuuli puhaltaa, samoin pienet asiat osoittavat ihmisen tunteiden ja ajatusten suunnan.¹⁴

Pienet asiat ovat vain osia suuresta. Ruoho ei ampaise noin vain täyteen pituuteensa. Se nousee ja kasvaa niin äänettömästi ja hiljaa, ettei se häiritse edes enkelin korvaa, ehkä jopa enkelin silmän näkemättä. Sade ei valu massoina vaan pisaroina. Planeetat eivät harpo kiertoradoillaan, vaan ne kiertävät sentti sentiltä ja täsmälleen linjassaan rataansa. Äly, tunne, tapa, luonne muodostuvat kaikki siksi, mitä ne ovat pienten asioiden vaikutuksesta, ja moraalissa ja uskonnossa juuri pienissä asioissa, pienillä teoilla jokainen meistä etenee – ei hyppäyksin vaan vakaasti sentti sentiltä – joko iankaikkiseen elämään tai kuolemaan.

Suuri läksy, joka maailmassa tänä päivänä pitäisi oppia, on noudattaa evankeliumin ihania periaatteita elämän pienissä toimissa ja tehtävissä. Älkäämme ajatelko, että jotkin asiat ovat vähäpätöisiä, koska ne tuntuvat pieniltä ja arkipäiväisiltä. Loppujen lopuksi elämä koostuu pienistä asioista. Meidän elämämme, meidän fyysinen olemassaolomme muodostuu pienistä sydämenlyönneistä. Jos pieni sydän lakkaa sykkimästä, niin elämä tässä maailmassa lakkaa. Suuri aurinko on valtava voima maailmankaikkeudessa, mutta me saamme sen säteilyn siunaukset siksi, että se tulee meille pieninä säteinä, jotka yhdessä täyttävät koko maailman auringonvalolla. Pieniltä näyttävien tähtien tuike tekee pimeän yön miellyttäväksi, ja samoin tosi kristillinen elämä koostuu pienistä Kristuksen kaltaisista teoista, jotka tehdään juuri nyt, tällä hetkellä, kodissa, koorumissa, järjestössä, kaupungissa, missä tahansa elämme ja toimimme.¹⁵

Se, mitä ihminen on tänään, ratkaisee suuressa määrin sen, mitä hän on huomenna. Se, mitä hän on ollut kuluneen vuoden aikana, määrittää suuressa määrin hänen kulkunsa tulevana vuonna. Päivä päivältä, tunti tunnilta ihminen kasvattaa luonnetta, joka määrittää hänen paikkansa ja asemansa hänen tovereidensa keskuudessa kautta aikojen.¹⁶

Me kehitämme Kristuksen kaltaista luonnetta olemalla kuuliaisia ja hillitsemällä itsemme.

Luonne rakentuu periaatteita noudattamalla. Luonne kasvaa sisältäpäin aivan kuten puu kasvaa, aivan kuten kasvaa jokainen elävä olento. Ei ole olemassa mitään ulkoista asiaa, johon voi turvautua tehdäkseen itsestään kauniin. On totta, että kosmetiikkamyymälän [tuotteet auttavat] mutta vain pinnallisesti ja tilapäisesti. Todellinen kauneus eli luonne syntyy sisältäpäin, ja luonteen vahvuuteen vaikuttaa mukautuminen niihin periaatteisiin, jotka profeetta Joseph ja itse Vapahtaja ovat opettaneet: hyveeseen, rehtiyteen, pyhyyteen – Jumalan käskyjen pitämiseen [ks. History of the Church, osa 5, s. 134–135].¹⁷

Luonteen kasvattamisessa aivan kuten maiseman muovaamisessakin toimivat aina rauhan ja onnen lait. Ponnistelu, itsensä kieltäminen ja määrätietoinen toiminta ovat edistyksen astinkiviä. Nautinnonhalu ja synti pilaavat ja tuhoavat luonteen. Niistä koituu vain murhetta ja katumusta.¹⁸

Itsehillintä tarkoittaa kaikkien luonnollisten mielitekojemme, halujemme, intohimojemme ja tunteidemme hallitsemista ja säätelemistä, eikä ole mitään, mikä tuo ihmiselle sellaista luonteenlujuutta kuin tunne itsensä voittamisesta, oivallus siitä, että hän voi saada mielitekonsa ja intohimonsa palvelemaan itseään ja ettei hän ole niiden orja. Tähän hyveeseen sisältyy kohtuus, pidättyvyys, rohkeus, lujuus, toiveikkuus, raittius, siveys, riippumattomuus, suvaitsevaisuus, kärsivällisyys, alistuvuus, pidättyvyys, puhtaus.¹⁹

Mikä on ihmisen korkein kunnia täällä maan päällä, mitä tulee hänen yksilöllisiin saavutuksiinsa? Se on luonne – luonne, joka on kehittynyt noudattamalla elämän lakeja sellaisina kuin ne on ilmoitettu Jeesuksen Kristuksen evankeliumin kautta, Hänen, joka tuli, jotta meillä olisi elämä, yltäkylläinen elämä [ks. Joh. 10:10]. Ihmisen suurimpana huolena elämässä ei pitäisi olla kullan eikä kuuluisuuden eikä aineellisen omaisuuden hankkiminen. Sen ei myöskään pitäisi olla fyysisen kyvykkyyden eikä älyllisen voiman kehittäminen, vaan ihmisen päämääränä, korkeimpana tässä elämässä, tulisi olla Kristuksen kaltaisen luonteen kehittäminen.²⁰

Omalla vaikutuksellamme ja opetuksellamme me voimme auttaa lapsia ja nuoria kasvattamaan Kristuksen kaltaisen luonteen.

Syntyessään lapset ovat kaikista olennoista riippuvaisimpia ja avuttomimpia, ja silti he ovat suloisinta ja suurinta kaikesta, mitä maailmassa on. – – Heidän sielunsa on kuin tahraton valkoinen paperi, jolle tullaan kirjoittamaan elinaikaiset pyrkimykset tai saavutukset.²¹

Samoin kuin lapsi kasvaa fyysisesti syömällä säännöllisin väliajoin, hengittämällä jatkuvasti raitista ilmaa, lepäämällä määrätyin väliajoin, samoin luonne rakentuu pienistä asioista, päivittäisestä kosketuksesta ihmisiin, vaikutuksesta täällä, tosiasiasta tai totuudesta siellä.²²

Pohjimmiltaan luonteemme muovautuu kotona. Perhe on jumalallinen organisaatio. Ihmisen suurin velvollisuus perheessä on kasvattaa poikia ja tyttöjä, joilla on terve ruumis, tarmokas mieli ja mikä vielä niitäkin tärkeämpää, Kristuksen kaltainen luonne. Koti on tehdas, jossa valmistetaan sellaisia tuotteita.²³

Miten mittaamattoman arvokkaita yhteiskunnalle ovatkaan nuorison opettajat ja kouluttajat, jotka luovat ja muovaavat sen moraalisen ilmapiirin, jossa ihmiset elävät. Kukat suovat kauneutta ja tuoksua hetken aikaa. Sitten ne lakastuvat ja kuolevat ja ovat iäksi poissa. Mutta lapset, jotka jalojen opettajien opetuksessa tulevat totuuden iankaikkisten periaatteiden kyllästämiksi, säteilevät hyvää vaikutustaan, joka heidän oman sielunsa tavoin elää ikuisesti.²⁴

Opiskelu- ja keskusteluehdotuksia

Millaiset seikat ovat tunnusomaisia Vapahtajan luonteelle? (Ks. s. 234–235.) Kuinka me voimme omaksua näitä piirteitä omaan elämäämme?
Miksi jalot ajatukset ovat Kristuksen kaltaisen luonteen kasvattamisen perusta? (Ks. s. 236–237.) Kuinka selittäisit, mitä presidentti McKay tarkoittaa sanoessaan: ”Kerro, mitä ajattelet silloin, kun sinun ei tarvitse ajatella, niin minä kerron, mikä sinä olet”? Millä tavoin me voimme kehittää puhtaita ajatuksia?
Millaiset ”pienet asiat” elämässäsi ovat muovanneet luonnettasi? Mitä voit tehdä joka päivä, jotta sinusta tulisi enemmän Kristuksen kaltainen? (Ks. myös OL 64:33.)
Millä tavoin kuuliaisuus Jeesuksen Kristuksen evankeliumille on ratkaiseva tekijä luonteenvoiman kehittämisessä? (Ks. s. 238.) Kuinka itsehillintä ja palveleminen vaikuttavat tähän kehitykseen? (Ks. s. 238.)
Mitä me vanhempina ja opettajina voimme tehdä auttaaksemme nuoria kasvattamaan Kristuksen kaltaista luonnetta? (Ks. s. 239.)

Aiheeseen liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia: Fil. 4:8; Moosia 4:30; 3. Nefi 27:27; OL 64:33; 93:11–14.