Seminelí mo e ʻInisititiutí
Lēsoni 27: Tui, ʻAmanaki Lelei, mo e ʻOfa Faka-Kalaisí


Lēsoni 27

Tui, ʻAmanaki Lelei, mo e ʻOfa Haohaoa ʻa Kalaisí

Talateú

Ko e ngaahi ʻulungāanga ʻo e tuí, ʻamanaki leleí mo e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí ʻoku totonu ke maʻu ʻe kinautolu ʻoku nau fakaʻamu ke nofo ʻi he ʻao ʻo ʻetau Tamai ʻi Hēvaní. Ko e ngaahi ʻulungaanga ko ení ko e meʻafoaki ia mei he ʻOtuá ʻoku hoko mai kiate kinautolu ʻoku nau fekumi ki aí ʻaki ʻenau muimui ki he tā sīpinga ʻa Sīsū Kalaisi.

Laukonga Puipuituʻá

Ngaahi Fokotuʻu ki hono Akoʻí

ʻEta 12:28; Molonai 10:18–21

Ko e tuí, ʻamanaki leleí mo e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí ko e uho ia ki he fakamoʻuí

Kole ki he kau akó ke nau fakalau ʻa e ngaahi ʻulungāanga ʻoku nau pehē ʻoku mahuʻinga ke tau maʻu ʻi he moʻui fakamatelié. Hili iá pea kole ange ke nau talamai pe ko e fē ʻi he ngaahi ʻulungāangá ni ʻoku nau pehē ʻoku mahuʻinga tahá kae lava ke tau maʻu ʻa e puleʻanga ʻo e ʻOtuá.

Fakamanatu ki he kau akó ʻi he fakaʻosiʻosi ʻe Molonai ʻene ngāue ki he ʻū peleti koulá, naʻá ne hiki ha ngaahi akonaki fakaʻosi maʻanautolu te nau lau ʻa e lekootí ʻi ha ʻaho. ʻI he konga ʻo ʻene akonakí naʻá ne fakaʻilongaʻi ha ngaahi ʻulungāanga ʻe tolu ʻa ia ʻoku ʻaonga ki hotau fakamoʻuí. Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke ne lau leʻolahi ʻa e Molonai 10:18–21, pea kole ki he kalasí ke nau kumi ke ʻilo ʻa e ngaahi ʻulungāanga ʻe tolu ko ʻení.

  • ʻOkú ke pehē ko e hā ʻoku mātuʻaki ʻaonga ai ʻa e ngaahi ʻulungāanga ʻo e tuí, ʻamanaki leleí, mo e ʻofa faka-Kalaisí ki heʻetau fakamoʻuí?

Ke tokoni ki he kau akó ke tali ʻa e fehuʻí, fakaafeʻi ha tokotaha ako ke ne lau leʻolahi ʻa e ʻEta 12:28, pea kole ki he kalasí ke nau kumi ke ʻilo ʻa e tokāteline ʻoku akoʻi ʻi he veesi ko ení.

  • Ko e hā ʻa e tokāteline ʻoku lekooti ʻi he veesi ko ʻení? (ʻOku totonu ke ʻilo ʻe he kau akó ʻa e meʻa ko ʻení: Ko e fakalakalaka ʻo e tuí, ʻamanaki leleí, mo e ʻofa faka-Kalaisí ʻokú ne ʻomi kitautolu kia Sīsū Kalaisi.)

Fakaafeʻi e kau akó ke nau kumi ʻi he kotoa ʻo e lēsoni ko ʻení ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni mo e ngaahi tokāteline ʻe ala tokoni kiate kinautolu ke toe mahino mo fakalakalaka ange ʻa e ngaahi ʻulungāanga mahuʻinga ko ʻení.

ʻAlamā 32:26–29, 37–41; Molonai 7:21, 25–28, 33

ʻOku fakaʻatā ʻe he tuí ke tau “puke maʻu ʻa e meʻa kotoa pē ʻoku leleí”

Hiki ʻa e Fakalahi ʻEtau Tui kia Sīsū Kalaisí ʻi he palakipoé.

Fakamanatu ki he kau akó naʻe ngāueʻaki ʻe ʻAlamā ʻa e fakafehoanaki ʻo ha tengaʻi ʻakau ʻoku tupu ke akoʻi ki he kau Sōlamí ʻa e founga ke fakalakalaka ai ʻa e tui kia Sīsū Kalaisí. Fakaafeʻi ha niʻihi ʻo e kau akó ke taufetongi ʻi hono lau leʻolahi ʻa e ʻAlamā 32:26–29. Poupouʻi ʻa e kau akó ke nau kumi ke ʻilo ʻa e ngaahi kupuʻi lea ʻokú ne fakamatalaʻi ʻa e meʻa ʻe lava ke tau fai ke fakalahi ai ʻetau tuí.

Fakaafeʻi e niʻihi ʻo e kau akó ke nau vahevahe ʻa e kupuʻi lea naʻa nau ʻiló pea fakamatala ʻa e meʻa ʻoku akoʻi mai ʻe he kupuʻi leá fekauʻaki mo e founga ke fakalahi ai ʻetau tuí. ʻI he kumi ʻe he kau akó ʻa e ngaahi kupuʻi leá, te ke lava ʻo hiki kinautolu ʻi lalo ʻi he ʻuluʻi tohi ʻi he palakipoé. ʻE ala kau ʻa e ngaahi kupuʻi lea ko ʻení: ʻā hake ʻo fakaake homou ʻatamaí; ʻahiʻahiʻi ʻa ʻeku ngaahi leá; holi pē ke tuí; fakaʻatā ha potu, ke tō ai ha tenga [ko e folofolá] ʻi homou lotó. ʻO ka fiemaʻu, tokoni ke mahino ki he kau akó ko e foʻi lea ʻatamai, ʻoku ʻuhinga ia ki heʻetau malava ʻo fakakaukau mo ngāué.

  • ʻI he veesi 29, ʻokú ke pehē ko e hā e ʻuhinga naʻe akoʻi ai ʻe ʻAlamā ʻe ʻikai haohaoa ai ʻetau tuí hili hono fai e ngāue ko ʻeni?

  • Ko e hā ha toe meʻa ʻokú ke pehē ʻoku fie maʻu ke haohaoa ai ʻetau tuí?

Fakaafeʻi ha niʻihi ʻo e kau akó ke nau taufetongi hono lau ʻa e ʻAlamā 32:37–41, pea kole ki he kalasí ke kumi ʻa e meʻa ʻoku pau ke tau fai ke fakalakalaka ai ʻa e tui ʻoku fie maʻu kae maʻu ʻa e moʻui taʻengatá.

  • Ko e hā ʻa e tefitoʻi moʻoni naʻe akoʻi ʻe ʻAlamā ʻi he ngaahi veesi ko ení fekauʻaki mo e founga ke tau hokohoko atu ai pē hono fakamālohia ʻetau tuí? (ʻOku totonu ke ʻilo ʻe he kau akó ʻa e tefitoʻi moʻoni ko ʻení: Kapau te tau ngāue mālohi ʻi hono fafanga ʻa e folofola ʻa e ʻOtuá ʻi hotau lotó, ʻe tupulaki ʻetau tui kia Sīsū Kalaisí. Tohi ʻa e moʻoni ko ʻení ʻi he palakipoé.)

  • ʻOkú ke pehē ʻoku ʻuhinga ki he hā ʻa e ngāue mālohi ʻi hono fafanga ʻo e folofolá? Ko e hā ha ngaahi ngāue tuʻumaʻu ʻe lava ke tau fai ke fafangaʻaki e folofola ʻa e ʻOtuá pea tokoni ke tupu ʻa e tuí ʻo loloto ʻi hotau lotó?

Ke tokoni ke mahino ki he kau akó ʻa e founga ke fafanga e folofola ʻa e ʻOtuá, fakaʻaliʻali ʻa e lea ko eni ʻa Palesiteni Henelī B. ʻAealingi ʻo e Kau Palesitenisī ʻUluakí, pea fakaafeʻi ha tokotaha ako ke ne lau leʻolahi ia kae kumi ʻa e kalasí ki he ngaahi konga mahuʻinga ke fafangaʻaki ʻetau tuí:

ʻĪmisi
President Henry B. Eyring

“Neongo pe ko e hā e lahi ʻo ʻetau tui ke talangofua ki he ʻOtuá he lolotonga ní, ʻe fiemaʻu ke tau kei fakamālohia mo fakafoʻou maʻu pē. Te tau lava ʻo fakahoko ʻeni ʻaki haʻatau fakapapau he taimí ni ke toe vave ange ʻetau talangofuá mo vilitaki ke kātakí. Ko e kī ki he mateuteu fakalaumālié ko e ako ke kamata kei taimi mo taʻefeliliuaki. …

“… ʻOku tau fakatupulaki ʻa e tui ke lavaʻi ʻa e ngaahi siví ʻi ha vahaʻa taimi pea ʻi heʻetau ngaahi fili fakaʻahó. Te tau lava ʻo fili he taimí ni ke fakahoko vave ha meʻa pē ʻoku fiemaʻu ʻe he ʻOtuá meiate kitautolu. Pea te tau lava foki ʻo fili ke tau tuʻu maʻu ʻi he fanga kiʻi sivi iiki ʻo e talangofuá, ʻa ē ʻokú ne fakatupulaki e tui ke pouaki kitautolu ʻi he ngaahi sivi lalahi kuo pau ke hoko maí” (“Mateuteu Fakalaumālié: Ka mate Kei Taimi Pea ʻOua ʻe Feliuliuaki,” Ensign pe Liahona, Nov. 2005, 38, 40).

  • Ko e hā naʻe pehē ʻe Palesiteni ʻAealingi kuo pau ke tau fai ke fakamālohia pe fafanga ai ʻetau tuí?

  • ʻOkú ke pehē ko e hā ʻoku mahuʻinga taha ai ʻa e talangofua maʻu pē ki he folofola ʻa e ʻOtuá ʻi hono langaki ʻetau tuí pea falala kiate Iá?

Fakaafeʻi ha kau ako ʻe niʻihi ke nau vahevahe ʻa e founga ne tokoniʻi ai ʻenau tui kia Sīsū Kalaisí ʻi heʻenau muimui ki he ngaahi tefitoʻi moʻoni naʻe akoʻi mai ʻe ʻAlamaá.

Talaange ki he kau akó naʻe fakamoʻoni ʻe he palōfita ko Molomoná ʻa e mahuʻinga taʻengata ʻo e tui kia Sīsū Kalaisí. Fakaafeʻi ha niʻihi ʻo e kau akó ke nau taufetongi ʻi hono lau leʻolahi mei he fakamoʻoni ʻa Molomona ʻi he Molonai 7:21, 25–28, 33 kae fakalaulauloto ʻa e kalasí ki he meʻa ʻe lava ke nau fai ke fakalahi ʻenau tui ki he ʻEikí pea mo “puke ke maʻu” ʻa e ngaahi tāpuaki naʻe ʻilo ʻe Molomoná.

ʻEta 12:4, 8–9; Molonai 7:40–42

Ko e ʻamanaki leleí ko ha taula ia ki he laumālié

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e ʻEta 12:8–9 mo ha taha ke lau ʻa e Molonai 7:40–42. Kole ki he kau akó ke nau kumi ke ʻilo ʻa e ʻulungāanga ʻe lava ke tau maʻu ʻi he fakalakalaka ʻetau tuí.

  • Fakatatau ki he ngaahi potu folofola ko ení, ko e hā ha ʻulungāanga te tau maʻu koeʻuhí ko ʻetau tuí?

Lau ʻa e ongo fakamatala ko ení, pea kole ki he kau akó ke nau kumi ke ʻilo ʻa e ngaahi faikehekehe ʻiate kinauá: (1) ʻOku ou ʻamanaki lelei pē heʻikai ke ʻuha ʻa e ʻahó ni. (2) ʻOku ou ʻamanaki lelei kapau teu fakatomala, ʻe fakamolemoleʻi au ʻi he Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí.

  • ʻOku kehekehe fēfē ʻa e ongo kupuʻi lea ko ʻeni ʻo e ʻamanaki leleí? (Ko e ʻuluakí ko ha fakaʻamu veiveiua ki ha meʻa ʻoku ʻikai pule ki ai ha taha, pea ko e uá ko e kupuʻi lea ʻo e falala ʻoku fakaʻaiʻai ai ʻa e ngāué.)

Koeʻuhí ke tokoni ke mahino ki he kau akó ʻa e ʻuhinga fakafolofola ʻo e ʻamanaki leleí, fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e lea ko ʻeni ʻa Palesiteni Tieta F. ʻUkitofa ʻo e Kau Palesitenisī ʻUluakí:

ʻĪmisi
President Dieter F. Uchtdorf

“Ko e ʻamanaki leleí ʻa e … tui pau ʻe fakahoko ʻe he ʻEikí ʻa ʻEne ngaahi talaʻofa kiate kitautolú. Ko e ʻilo pau kapau te tau moʻui he taimí ni ʻo fakatatau mo e ngaahi fono ʻa e ʻOtuá pea mo e ngaahi lea ʻa ʻEne kau palōfitá, te tau maʻu hono ngaahi tāpuakí he kahaʻú. Ko e tui mo e ʻamanaki lelei ia ʻe tali ʻetau ngaahi lotú. ʻOku fakahaaʻi ia ʻi he loto-falalá, fakatuʻamelie ki he kahaʻú, loto vēkeveké mo e kātaki fuoloá” (“Ko e Mālohi Taʻefakangatangata ʻo e ʻAmanaki Leleí,” Ensign pe Liahona, Nōvema 2008, 22).

Fakaafeʻi ʻa e kau akó ke lau fakalongolongo ʻa e Molonai 7:41 pea kumi ʻa e meʻa te tau ʻamanaki lelei ki ai ʻi heʻetau fakalakalaka ʻa e tui kia Kalaisí.

  • Ko e hā ʻa e tefitoʻi moʻoni naʻe akoʻi ʻe Molomona ʻi he vēsí fekauʻaki mo e ʻamanaki leleí? (ʻOku totonu ke ʻilo ʻe he kau akó ʻa e meʻa ko ʻení: ʻI he tupulaki ʻetau tui kia Sīsū Kalaisí, ʻoku tau maʻu ai ʻa e ʻamanaki lelei fakafou ʻi Heʻene Fakaleleí ʻe lava ke fokotuʻu hake kitautolu ki he moʻui taʻengatá.)

  • ʻOkú ke pehē ko e hā hono ʻuhinga ʻoku kāinga ofi ai ʻa e tui kia Sīsū Kalaisí mo e ʻamanaki leleí?

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke ne lau leʻolahi ʻa e ʻEta 12:4, pea kumi ʻe he kalasí ʻa e founga hono fakamatalaʻi ʻe Molonai ʻa e ʻamanaki leleí.

  • Ko e hā ʻoku akoʻi mai kiate kitautolu fekauʻaki mo e ʻamanaki leleí ʻi hono fakaʻaongaʻi ʻe Molomona ʻa e taulá? ʻOku tatau fēfē ʻa e tokotaha ʻoku ʻikai ke ne maʻu ʻa e tuí mo ha vaka ʻoku ʻikai hano taula?

Fakaafeʻi ha kau ako ʻe niʻihi ke nau fakamoʻoni ki he ʻamanaki lelei kuo nau maʻu ʻi heʻenau moʻuí koeʻuhí ko e tui kia Sīsū Kalaisí.

ʻEta 12:33–34; Molonai 7:43–48

Ko e ʻofa faka-Kalaisí ko e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e Molonai 7:43–44, pea kole ki he kau akó ke kumi ke ʻilo ʻa e ʻulungāanga naʻe tala ʻe Molomona kuo pau ke tau fakatupulaki ʻi heʻetau maʻu ʻa e tuí mo e ʻamanaki leleí.

Fakaʻaliʻali ʻa e lea ko ʻeni naʻe fai ʻe Palesiteni ʻEselā Tafu Penisoní (1899–1994), pea fakaafeʻi ha tokotaha ako ke ne lau leʻolahi ia:

ʻĪmisi
Palesiteni Ezra Taft Benson

“Kapau te tau feinga moʻoni ke tatau ange mo hotau Fakamoʻuí mo e ʻEikí, ʻoku totonu leva ko ʻetau taumuʻa māʻolunga tahá ke ako ke ʻofa ʻo hangē ko ʻEne ʻofá. Naʻe ui ʻe Molomona ʻa e manavaʻofá ko e ‘[meʻa] mahuʻinga taha ʻi he meʻa kotoa pē’ (Molonai 7:46)” (“Godly Characteristics of the Master,” Ensign, Nov. 1986, 47).

Ke fakamaʻalaʻala ʻa e ʻuhinga ʻoku hoko ai ʻa e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí ko ha ʻulungāanga mahuʻinga ke tau fekumi ki ai, fakaafeʻi ha niʻihi ʻo e kau akó ke nau taufetongi ʻi hono lau leʻolahi ʻo e Molonai 7:45–47 . Fakamatala ange ʻoku tokoni ʻa e ngaahi veesi ko ení ke tau maʻu ha mahino ki he ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí ʻaki hano lisi ʻa e ngaahi meʻa ʻoku ʻo e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí pea mo e meʻa ʻoku ʻikai.

  • Ko e hā ha ngaahi foʻi lea mo e kupuʻi lea ʻi he ngaahi veesi ko ʻení ʻoku fakafetuʻutaki mai ai ʻa e mahuʻinga ʻo e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí?

  • Ko e hā ha ngaahi fakakaukau pe ʻilo makehe te ke lava ʻo vahevahe fekauʻaki mo e ngaahi ʻulungāanga ʻo e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí ʻoku lisi ʻi he veesi 45?

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e Molonai 7:48 .

  • Ko e hā naʻe akonaki mai ʻe Molomona ke tau fai ʻi heʻetau fekumi ki he meʻa foaki ʻo e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí? (Tokoni ke ʻiloʻi ʻe he kau akó ʻa e tefitoʻi moʻoni ko ʻení: Kapau te tau lotu ʻaki ʻa e ivi ʻo e lotó pea muimui ʻia Sīsū Kalaisi, ʻe lava ke fakafonu ʻaki kitautolu ʻa e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí.)

  • ʻOku tokoni fēfē ʻa e fekumi ki he meʻa foaki ʻo e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí kiate kitautolu ke tau hoko ko e kau muimui lelei ange ʻo Sīsū Kalaisi?

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke ne lau leʻolahi ʻa e ʻEta 12:33–34 kae kumi ʻe he kalasí ʻa e fekauʻaki ʻo e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí mo e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí.

  • Ko e hā e fekauʻaki ʻa e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí mo e Fakaleleí?

Kole ki ha tokotaha ako ke ne lau leʻolahi ʻa e lea ko ʻeni naʻe fai ʻe ʻEletā Sefilī R. Hōlani ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá:

ʻĪmisi
Elder Jeffrey R. Holland

“Ko e ʻuhinga lahi ange ʻo e ‘ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí’ … ʻoku ʻikai ko ia ʻoku tau feinga ʻe kitautolu ko e kau Kalisitiané ke faí ka e ʻikai pē lava ʻo fakahaaʻi ki he niʻihi kehé ka ko ia naʻe fakahaaʻi mai ʻe Kalaisi kiate kitautolú. Ko e ʻofa haohaoamoʻoni ʻa Kalaisí naʻe ʻiloa tuʻo taha pē ia. ʻOku hā haohaoa mo maʻa mai ia ʻi he ʻofa taʻe matukutuku, ʻofa ʻaufuatō mo e ʻofa fai fakalelei ʻa Kalaisi kiate kitautolú. … Ko e ʻofa ia ʻa Kalaisi ʻiate kitautolú ʻoku ‘kātaki ʻi he meʻa kotoa pē, tui ki he meʻa kotoa pē, ʻamanaki ki he meʻa kotoa pē, kātekina ʻa e meʻa kotoa pē.’ Ko ia pē ʻoku fakahā mai ʻia Kalaisí ʻoku ‘ʻikai fakaʻaʻau ʻo ngata ʻa e ʻofá.’ Ko e ʻofa ia ko iá—ʻEne ʻofa haohaoa kiate kitautolú—he ka ne taʻeʻoua ia ʻe ʻikai ʻa kitautolu, ʻikai ha ʻamanaki lelei, ʻo loto mamahi lahi ʻi he kotoa ʻo e kakai tangata mo fafine. Ko e moʻoni, ko kinautolu ʻe ʻiloʻi ʻoku nau maʻu ʻa e ngaahi tāpuaki ʻo ʻEne ʻofá ʻi he ʻaho fakaʻosí—ko e Fakaleleí, ko e Toetuʻú, moʻui taʻengatá, fuakava taʻengatá—kuo pau ke lelei ia kiate kinautolu” (Christ and the New Covenant [1997], 336).

  • ʻOku tokoni fēfē ʻa ʻEletā Hōlani ke mahino kiate koe ʻa e ʻuhinga ʻoku “ ʻikai fakaʻaʻau ʻo ngata ʻa e ʻofá” pea mo e ʻuhinga ʻoku hoko ai ia ko e meʻa foaki fakalaumālie “lahi tahá”?

  • Ko e hā ha meʻa te ke mei fai ke vahevahe ai mo e niʻihi kehé ʻa e ʻofa haohaoa ʻa Sīsū Kalaisí ʻa ia kuó Ne foaki taʻe totongi kiate koé?

Kole ki he kau akó ke toe vakaiʻi ʻa e Molonai 7:45 pea fokotuʻu ha taumuʻa ke lotu mo ngāue ke fakalakalaka ange ha ʻulungaanga ʻe taha ʻo e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí. Fakamoʻoni ki he tokoni faka-ʻOtua kuó ke maʻú ʻi hoʻo ngāue ke fakalakalaka ʻa e ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí.

Laukonga ʻa e Tokotaha Akó