Olla Jumalan kanssa

Jo varsin nuorena olin innostunut saamaan vastauksia olemassaolostamme ja siitä, kuinka meidän pitäisi elää elämäämme.

Nämä kysymykset veivät minut monille älyllisille ja hengellisille matkoille eri paikkoihin ja myös tutkimaan suurten ja jalojen mielten kirjoittamia kirjoja. Pettymyksekseni mikään niistä ei todella vastannut kysymyksiini.

Kuulin Jumalasta silloin tällöin, ja ajan mittaan siitä tuli minulle merkityksellisempää. Erään kerran kuulin jälleen evankeliumista ja saatoin tuntea osan Jumalan Karitsan tuskasta. Tunsin Hänen äärettömän rakkautensa, rakkauden, joka oli niin sanoin kuvaamattoman pyyteetöntä, että sen täytyi olla peräisin iankaikkisesta ja jumalallisesta olennosta – Hänestä, joka uhrasi itsensä ihmisten puolesta herättääkseen heidät uskoon.

Aika kului, monia asioita tapahtui. Tunsin vahvasti, että vain Jumala voi viedä minut niiden läpi. Sitten muutin ulkomaille. Myöhemmin olin matkoilla, ja heti alusta alkaen tiesin, että tämä matka ei ollut mikä tahansa matka. Törmäsin ihmisiin, joilla oli mielenkiintoista kerrottavaa. Tunsin, että matka oli tärkeä osa Jumalan suunnitelmaa.

Eräänä päivänä olin palaamassa hotelliin, kun törmäsin ihmisryhmään. He alkoivat saarnata evankeliumia (he eivät olleet tämän kirkon lähetyssaarnaajia). Olin hämmästynyt. Näin tämän yhtenä lopullisena merkkinä Jumalaltamme, jonka rakkauden olin silloin huolimattomasti miltei unohtanut. Niinpä aloin opiskella enemmän evankeliumista ja Jumalasta itsestään.

Merkkien jälkeen ja erityisesti sen sisäisen tunteen vuoksi, mikä minulla oli tutkittuani evankeliumia, en voinut muuta kuin tehdä päätöksen tulla kastetuksi ja liittyä Jumalan valtakuntaan. Minut kastoi eräs henkilö, joka ei kuulunut mihinkään erityiseen kirkkoon.

Mutta jokin ei ollut oikein. Oletin, että minusta olisi tuntunut paljon paremmalta, kun lopulta voisin olla Jumalan kanssa, mutta jäinkin tyhjyyden tilaan. Jatkoin Raamatun lukemista, jatkoin rukoilemista ja kysyin: ”Jumala, minulla on todella uskoa Sinuun. Miksi tunnen, että en olisi liittynyt Sinuun? Etkö ole kaikkein myötätuntoisin ja ystävällisin? Miksi et hyväksynyt minua sillä vilpittömyydellä, mikä minulla oli?” Aloin tuntea pettymystä, kunnes minua pyydettiin kestämään vielä hetki ja olemaan luopumatta uskostani, jotta en epäonnistuisi testissä. Pian rukouksiini vastattaisiin.

Ystäväni kutsui sitten minut pelaamaan ”joidenkin ihmisten” kanssa. Kun saavuimme paikalle, havaitsin, että lähestymme kirkkoa. ”Mitä?! Menemmekö nyt pelaamaan pelejä kirkkoon?”, kysyin kiusoitellen ystävältäni. Hän vastasi myöntävästi. Olin hämmästynyt ja ajattelin itsekseni, että ehkä tämä olisi uusi merkki. Ehkä se ei olisikaan vain peli vaan se tulisi olemaan pelin muuttava peli!

Kun kirkon ovi avattiin, näin epätavallisen valon tulevan kirkosta ja siellä olevista ihmisistä. Huomasin minuutin sisällä kertovani heille, että minut kastettiin juuri pari viikkoa aikaisemmin. Päivä jatkui kuitenkin ilon ja hauskanpidon merkeissä. Kotiin mentyäni rukoilin, oliko tämä tapahtuma Jumalalta, ja jälleen kuulin vastauksen, että minun pitäisi odottaa vielä vähän aikaa.

Vain muutama päivä myöhemmin menin kirkolle toiseen tapahtumaan, ja tällä kertaa sain veljeltä Mormonin kirjan. Se muutti elämäni. Tarkoituksenani oli vain vilkaista sitä, mutta löysin itseni syventyneenä mysteerisimpään hengelliseen matkaan, mikä minulla oli koskaan ollut: ”Sillä tiedän, että te olette etsineet paljon, monet teistä…”. ”Jumala tuo teille kirjan sanat… kirjassa tulee olemaan Jumalan ilmoitus, maailman alusta sen loppuun.”

Nyt tiesin varmasti, että kaikki tapahtumat olivat Jumalalta, kaikki oli suunniteltua. Niinpä minun täytyi vain pyytää Jumalaa lopullisesti osoittamaan lukemieni sanojen totuudenmukaisuus.

Kirjan antanut veli oli esitellyt minulle yhden lauseen kirjasta: ”Ja kun te nämä saatte, minä tahtoisin kehottaa teitä kysymään Jumalalta, iankaikkiselta Isältä, Kristuksen nimessä, eivätkö nämä asiat ole totta; ja jos te kysytte vilpittömin sydämin, vakain aikein, Kristukseen uskoen, hän ilmoittaa niistä teille totuuden Pyhän Hengen voimalla.”

Tämä oli Jumalan käsky saada asiat järjestykseen, luottaa ihmisiin, joilla oli oikea valtuus, tehdä parannus ja ”tulla kastetuksi Hänen rakkaan Poikansa nimessä”. Pojan ääni tuli minulle sanoen: ”Se, joka on kastettu minun nimessäni, hänelle Isä antaa Pyhän Hengen, kuten minulle: sen tähden seuraa minua ja tee sitä, mitä olet nähnyt minun tekevän.”

Kastepäiväni tuli. Jännittyneenä ja vähän hermostuneena pakkasin aamulla laukkuni ja läksin kirkolle. Tunsin ihossani ja luissani, että jokainen askel vei minua lähemmäksi ovea, joka oli tuskin kunnolla auki, mutta josta tuli valonsäde ulos. Piti vain avata tuo ovi ja saavuttaa ikuinen valo ja ihme.

Veli pitää minua ranteesta, tulen upotetuksi veden alle. On kuin olisin rajattomassa tilassa. Ei ole kipua, ei epämiellyttävää asiaa tai ajatusta. On vain paikka, jossa mitä lämpimin ja rauhallisin valo kulkee kehoni jokaisen solun läpi muuttaen minut siksi, joka todella olen. Olen uudestisyntynyt. Kuulen Jumalan lohduttavan minua, että tällä kertaa olen todella puhdas ja olen liittynyt Häneen iankaikkisuudeksi.

Tulen vedestä, en pysty puhumaan, olen hämmästynyt siitä, mitä olen juuri kokenut ja hämmästynyt tästä uudesta paikasta, tästä uudesta maailmasta, missä olen. Kuinka raikasta elämä onkaan, kuinka kaunista Jumalan rakkaus!

Haluan kiittää Jumalaa kaikista asioista: elämästäni, siitä, että maailmassamme on ihmisiä, jotka haluavat esitellä ja saarnata Hänen evankeliumiaan. Voin sanoa, että ilman Herraa maailma on pimeä ja merkityksetön, että Hän antaa todellisen merkityksen elämällemme. Tunnen Hänen rakkautensa ja valonsa joka päivä, ja nyt olen todella onnellinen – ja toiveikas. Olen kiitollinen Jumalalle siitä, että Hän välittää minusta ja antaa minun kulkea polkua kauneimpien ihmisten kanssa ja että Hän antoi minulle Mormonin kirjan.

Lopuksi haluan todistaa, että Jeesus Kristus on taivaan Isän Ainosyntyinen ja että Hän on meidän Vapahtajamme. Todistan, että Mormonin kirja ja Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko ovat totta ja todellakin Jumalasta. Rukoilen, että Herramme ja nykyisen hyvän profeettamme ohjauksessa meidät kaikki ohjataan ja lopulta korotetaan Hänen iankaikkiseen valtakuntaansa. Aamen.

Elämäntilanteensa vuoksi kirjoittaja esiintyy nimettömänä.