2016
E tāpura ’ohipa nō te ha’api’i
October 2016


E tāpura ’ohipa nō te ha’api’i

Tē ora nei te ta’ata pāpa’i i Utaha, i Marite.

E tāmata na i teie nā rāve’a e maha nō te fa’ariro i te parau a te Atua ’ei mā’a monamona nō te vārua.

Hōho’a
recipe for learning

I tō’u ’āpīra’a, e rave rahi hora vau i te hi’ora’a i tō’u māmā i roto i te piha tūtu. Nāna e hāmani i te mā’a, te faraoa, te cookie ’e te pai nō te ’utuāfare, monamona roa. ’E nā reira noa ē, ’ua ha’amata atu ra vau i te tai’o i te mau tāpura hāmanira’a, pe’e i te mau arata’ira’a ’e hāmani i te mā’a. ’Aita vau i tūru’i i ni’a i tō’u māmā—’ua ti’a iā’u ’ia hāmani i te reira ’o vau ana’e.

Mai te ha’api’ira’a i te tunura’a mā’a, e ha’api’i tātou i te ’evanelia ’e e fa’arahi tātou i tō tātou ’itera’a pāpū nā roto i te ravera’a. ’Ua parau Lehi i tōna ’utuāfare nō ni’a i tāna ’ōrama nō te rā’au o te ora, ’ei reira, ’ua parau Nephi ē, ’ua hina’aro ’oia « ’ia hi’o, ’e ’ia fa’aro’o, ’e ’ia ’ite ho’i i taua mau mea ra » ’ōna iho (1 Nephi 10:17). E nehenehe e parau ē, nō Nephi ’aita i nava’i te fa’aro’o-noa-ra’a i te ’itera’a pāpū o tōna metua tāne. ’Ua hina’aro ’oia ’ia ha’api’i mai i te mea tā tōna metua tāne i ’ite a’ena.

Ma’a ta’ahira’a e vai ra i roto i te tāpura ’ohipa nō te ha’api’i i te ’evanelia. E nehenehe tā ’outou e fa’a’ohipa i nā mana’o e maha i muri nei nō te tauturu ia ’outou ’ia ha’api’i i te ’evanelia ’e tō ’outou ’utuāfare, i te fare pure ’aore rā i roto i tā ’outou iho mau tuatāpapara’a.

1. Fa’aineine nō te ha’api’i.

’A ha’amata i tā ’outou iho tuatāpapara’a nā roto i te hō’ē pure. ’A ani i te Metua i te Ao ra ’ia tauturu ia ’outou ’ia māramarama i tā ’outou e tai’o nei. ’A pāpa’i hō’ē ’e ’aore rā e piti uira’a ’e ’a ’imi i te mau pāhonora’a. Nā te Vārua Maita’i e fa’a’ite pāpū mai i te parau mau ’a tai’o ’e ’a feruri ’e ’a pure ai ’outou (hi’o Moroni 10:5).

Fa’aineine nō te ha’api’ira’a ’evanelia i te fare pure nā roto i te tai’ora’a i te ha’api’ira’a hou ’a haere ai. E ’itehia te mau ha’api’ira’a Mai pe’e mai i ni’a i te LDS.org ’e i ni’a i te fa’anahora’a Gospel Library app.

2. Fa’aō ia ’outou i roto i tā ’outou ha’api’ira’a.

  • ’A tai’o nō te māramarama mai. E ’ere roa atu te rahira’a ’api ’e ’aore rā te vitiviti o tā ’outou tai’ora’a te mea faufa’a a’e i te māramaramara’a i te mea tā ’outou e tai’o ra. Penei a’e e tītauhia ’ia tai’o fa’ahou ā ’outou i te tahi mau pereota e rave rahi taime. ’A fa’a’ohipa i te hō’ē titionare nō te hi’o i te mau ta’o ’aita ’outou i ta’a maita’i. ’Ei hi’ora’a : e aha te aura’a o te tau tu’ura’a ? E nehenehe e fa’a’ohipa i te Arata’i nō te mau pāpa’ira’a mo’a nō te ’ite mai.

  • ’A ui i te mau uira’a nō ni’a i te mea tā ’outou e tai’o ra. E ui paha ’outou, « E aha te ’ohipa e tupu ra i Ierusalema i te taime ’a fa’aru’e ai Lehi ’e tōna ’utuāfare i reira ? Nō te aha ’aita te ta’ata i fa’aro’o ia Lehi ? »

  • ’A tāmata i te pāhono i teie e toru uira’a i roto i te ha’api’ira’a ’evanelia ato’a : Nō te aha i faufa’a ai te reira nō te ta’ata i terā ra tau ? Nāhea i te fa’a’ohipa i te reira nō tātou i teie mahana ? » Nāhea i te fa’a’ohipa i te reira nō’u i teie mahana ? »

  • ’A ’imi i te mau hōho’a e pe’e ’e te mau tū’atira’a. ’Ei hi’ora’a, e aha te mau hōho’a e pe’e i roto i tā Nephi pāhonora’a i te ’ati ? E aha te tū’atira’a i roto i te tere nō rātou i roto i te medebara ’e te tere o te ’āti ’Īserā’ela i rāpae ia Aiphiti ?

  • ’A pāpa’i i te mau mana’o e tae mai i tō ’outou ’ā’au ’e i tō ’outou ferurira’a i roto i tā ’outou buka tāmahana. ’A pāpa’i ai ’outou i te mau mana’o faufa’a rahi, e rahi atu ā ïa ’o te tae mai. ’Oia ato’a, te ’ite e noa’a ia ’outou e vai noa ïa i roto i te roara’a o tō ’outou orara’a » (Richard G. Scott, « To Acquire Knowledge and the Strength to Use It Wisely », Liahona, ’Ātete 2002, 14). ’A pāpa’i ta’a ’ē i te aura’a o te reira mau mana’o i roto i tō ’outou orara’a.

  • ’A pāpa’i i te hō’ē hōho’a. Te tahi rāve’a nō te tāpe’a i te mea tā ’outou e ha’api’i ra, ’o te pāpa’ira’a ïa i te hōho’a. I te hō’e taime ’a hāhaere ai au i te tahi hoa nō te purera’a pō ’utuāfare, ’ua fa’ati’a mai tōna māmā rū’au i te tahi ’ā’amu nōna nō ni’a i te fa’aro’o ’e te pure. Hou ’a ha’amata ai te ha’api’ira’a, ’ua hōro’a tō’u hoa i tāna mau tamari’i na’ina’i i te tahi pāpie ’e te mau pēni tara nō te pāpa’i i te hōho’a nō te mau ’ā’amu e fa’ati’ahia ra e tō rātou tupuna vahine. Nā te pāpa’ira’a i te hōho’a i tauturu ia rātou ’ia tāu’a i tei parauhia mai, ’e ’ua ui roa ato’a mai rātou i te mau uira’a nō te ha’apāpū i te tahi mau tuha’a ’ā’amu.

3. Tuatāpapa ’e ora i te ’evanelia i te mau mahana ato’a.

Te ha’api’ira’a, e tauto’ora’a ïa ; tītauhia ’ia fa’aitoito noa tātou ’ia māramarama (hi’o Mosia 12:27). ’Ua parau Elder M. Russell Ballard nō te pupu nō te Tino ’Ahuru Ma Piti ’āpōsetolo ia tātou « ’ia fa’ata’a i te hō’ē taime ’e te hō’ē vāhi nō te tuatāpapara’a i te mau pāpa’ira’a mo’a i te mahana tāta’itahi, noa atu ē, e ma’a minuti noa » (« When Shall These Things Be?” Ensign, Titema 1996, 60). ’Ia tuatāpapa pinepine tātou, e ’ohie a’e mai te ha’api’ira’a. ’Ei hi’ora’a, ’ua ’apo mai au ē, i te taime e tai’o vau i te mau pene nō Isaia i roto i te Buka a Moromona (’eiaha fa’ahou e ’ape i te reira), ’ua ha’amata te aura’a i te matara mai nō’u.

’Ia parauhia nō te ha’api’ira’a ’evanelia, ’aita e nava’i ’ia ’ite noa i te hō’ē mea i roto i te upo’o. Tītau-ato’a-hia ’ia fa’a’ohipa i te mea tā tātou e ha’api’i ra. ’Ia ’ohipa tātou i ni’a i te parau mau, e ha’apāpū mai te Vārua Maita’i i te reira ia tātou ’e e tupu tō tātou ’itera’a pāpū i te rahi. ’A ora tāmau noa ai tātou i te reira parau mau, e ha’amata tātou i te taui ’a fa’afāriu atu ai ia tātou iho ia Iesu Mesia.

4. Fa’a’ite i te mea tā ’outou e ha’api’i ra.

E tauturu te paraura’a ia vetahi ’ē nō ni’a i te hō’ē parau tumu, nā roto i tā tātou iho mau parau, ’ia ha’amana’o i te reira parau tumu ’e ’ia putapū i te Vārua, ’o te ha’apūai nei ho’i i tō tātou ’itera’a pāpū. Pinepine te taime maita’i nō te fa’a’ite ia vetahi ’ē i te purera’a pō ’utuāfare ïa. E nehenehe ato’a e fa’a’ite i te mau hoa tā ’outou e paraparau nei i te ha’api’ira’a ’aore rā i te mau melo o te ’utuāfare i te taime tāmā’ara’a i te pō.

’Ia pe’e tātou i teie nau ta’ahira’a ’ohie e maha ’e ’ia ’imi tāmau noa tātou ’ia mātau i te Fatu, ’ua parau-fafau-hia mai ē, « e fa’a’itehia te mau parau ’aro a te Atua [ia tātou], nā roto i te mana o te Vārua Maita’i » (1 Nephi 10:19).