2016
E tau nō te ’ā’amu ’utuāfare
October 2016


Te reo o te feiā mo’a i te mau mahana hope’a nei

E tau nō te ’ā’amu ’utuāfare

Hōho’a
a season for family history

Fa’ahōho’ara’a nā Wilson Ong

E metua vahine au nō e piti tamāhine, ’e ’ua pinepine au i te paraura’a ē, e’ita tā’u e nehenehe e haere i te tahi mau ’ohipa o tā’u e hina’aro, nō te mea e ’ere roa i te « tau » tano nō’u nō te rave i te reira. Hō’ē ’o te reira mau ’ohipa, ’o te ’ohipa ’ā’amu ’utuāfare ïa.

Noa atu ā ’ua rave au vau i te fa’ahorora’a parau tuatāpapara’a (indexation) i roto i te hō’ē ’ohipara’a nā mua a’e, tē feruri ra vau i te parau ’apera’a, ’aita tō’u taime ’e ’aore rā ’aita vau i ’ite, nō te rave i te ’ohipa ’ā’amu ’utuāfare i terā taime.

’Ua taui tō’u ’ā’au i te hō’ē po’ipo’i roa ma’a ’āva’e i teienei ā pārahi ai au i roto i te hiero. Tē hi’o ra vau i te mau i’oa o te feiā pohe i ni’a i te mau tāreta hiero, ma te pure ē, e fāri’i mai rātou i te mau ’ōro’a tei ravehia nō rātou, puta mai nei te mana’o ē, « ’Āhani pa’i e i’oa nō tō’u iho fēti’i ’utuāfare, e ’ere ānei ïa e mea maita’i ? E haere au e rave i te ’ohipa nō rātou ». ’Ua ha’apāpū mai te Vārua iā’u ē, mai te peu terā tō’u hia’ai, e tauturu mai te Fatu iā’u ’ia rave i tā’u ’ohipa ’ā’amu ’utuāfare, i te mahana sābati iho ā rā. ’Ua ti’a roa iāna ’ia tauturu mai ’ia ’ite i te taime ’e ’ia ’ite nō te fa’atupu i tāna mau ’ōpuara’a.

Terā sābati, ’ua ho’i au i te fare ’e ’ua tomo ihora i ni’a ia FamilySearch.org. Mani’i ’oi’oi mai tō’u roimata ’a hi’o ai au i te i’oa o tō’u mau tupuna ’Ua ha’amata tō’u tā’amura’a ia rātou i te pūai mai. Te mea i fa’arahi atu ā i tō’u here ia rātou, ’o te mau hōho’a ïa ’e te mau parau, tei tu’u-’āpī-hia e tō’u māmā rū’au, ’o te fa’aoraora roa mai i te reira mau melo o te ’utuāfare nō’u nei. ’Ua tae mai te ’oa’oa ’a fa’aō ato’a mai ai au i tā’u tamāhine piti matahiti, ’ua ha’api’i ’oia i te ha’amātau i te hōho’a o te tupuna tāne e hina ’oia nōna ’e te tupuna vahine e hinatini ’oia nōna. ’Ua fāri’i roa vau i te mana’o o te peresideni Russell M. Nelson, peresideni nō te pupu nō te Tino ’Ahuru Ma Piti ’āpōsetolo, ’a nā ’ō ai ’oia ē : « E hōro’a mai te Sābati i te hō’ē rāve’a maita’i roa nō te ha’apa’ari i te mau aura’a ’utuāfare. Inaha, tē hina’aro nei te Atua ia tātou tāta’itahi, Tāna mau tamari’i, ’ia ho’i fa’ahou i pīha‘i iho Iāna ’ei Feiā Mo’a ha’amanahia, tā’atihia i roto i te hiero ’ei ’utuāfare, i tō tātou mau hui metua, ’e i tō tātou hua’ai ». (Te Sābati e mahana hina’arohia, Liahona, Mē 2015, 130).

Mai terā taime mātāmua, ’ua tāmau noa vau i te rave i te ’ohipa ’ā’amu ’utuāfare i te mahana sābati. ’Ua ha’amaita’ihia vau, ’ua rave au i te ’ohipa hiero nō te tahi o tō’u mau melo ’utuāfare tei pohe. Te hō’ē ha’amaita’ira’a ta’a ’ē, ’o te ha’api’ira’a ïa nō ni’a i tō’u mau fēti’i ’e te noa’ara’a te tā’amura’a pāpū a’e i tō’u nā metua tupuna e ’ere i te melo nō tō tātou nei fa’aro’o. ’Ua ha’apūai te reira i tā’u fa’aotira’a e ha’apa’o i tā’u mau fafaura’a ’e ’ia fa’aitoito noa ē tae noa atu i te hope’a, ’ia riro vau ’ei nati pūai nō tō’u ’utuāfare mure ’ore.

Noa atu ’ua rahi te ’ohipa e rave, ’ua māuruuru vau i tō’u Metua i te Ao ra nō te fa’arahira’a i tō’u ’aravihi ’ia ti’a iā’u ’ia rave i tāna ’ohipa, i tōna iho ā rā mahana. Nō’u nei, e mahana hina’arohia mau te sābati.