Pappeuden palautuksen loistava päivä
Vanhin L. Tom Perry
kahdentoista apostolin koorumista
Kuinka kiitollisia meidän tulisikaan olla siitä, että Herra on palauttanut kirkkonsa ja pappeutensa maan päälle.
Yksityiskohta Del Parsonin teoksesta Aaronin pappeuden palautus
Kun Vapahtaja Jeesus Kristus tuli maan päälle, tärkeimpiä asioita, mitä Hän teki, oli se, että Hän järjesti kirkkonsa. Uudessa testamentissa sanotaan, että Hän ”meni vuorelle rukoilemaan ja vietti siellä koko yön rukoillen Jumalaa”. Tultuaan seuraavana aamuna alas vuorelta Hän kutsui opetuslapsensa koolle. ”[Hän] valitsi heistä kaksitoista, jotka nimesi apostoleiksi.” (Luuk. 6:12–13.)
Myöhemmin Hän vei Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen korkealle vuorelle yksinäisyyteen, ja siellä Pietari sai pappeuden avaimet (ks. Matt. 17:1–9; ks. myös 16:18–19). Pietari sai vastuun kantaa kaikkia avaimia ja johtaa kirkkoa maan päällä Vapahtajan poismenon jälkeen.
Vapahtajan käskyä noudattaen (ks. Mark. 16:15) apostolit saarnasivat evankeliumia ja järjestivät kirkon seurakuntia. Monessa tapauksessa heillä oli tilaisuus vierailla seurakunnassa ainoastaan yhden kerran, mikä antoi heille vain vähän mahdollisuuksia opettaa ja kouluttaa. Pian mukaan hivuttautui pakanallisia ajatuksia, ja Vapahtajan opin eri osa-alueita muutettiin tai muokattiin (ks. Jes. 24:5). Luopumuksen levitessä Herran täytyi ottaa pappeus pois maan päältä. Sen tuloksena maailma joutui olemaan melkoisen pitkään ilman pappeuden siunauksia.
Perustaakseen valtakuntansa pappeuden voimineen jälleen maan päälle Herra palautti evankeliumin.
Muista palautusta
Joseph Smithin kääntäessä Mormonin kirjaa ja Oliver Cowderyn toimiessa hänen kirjurinaan he tulivat Kolmannessa Nefissä olevaan kohtaan, jossa ylösnoussut Vapahtaja vieraili läntisellä pallonpuoliskolla. Saadessaan tietää Hänen opetuksistaan kasteesta (ks. 3. Nefi 11:23–28) he ihmettelivät oman aikansa kastetapojen moninaisuutta sekä sitä, kenellä oli valtuus kastaa.
Joseph ja Oliver päättivät vedota Herraan. He rukoilivat Josephin ja Emman kodin lähellä olevassa metsikössä. Siellä saatiin suuri ilmoitus, kun Johannes Kastaja ilmestyi, pani kätensä heidän päänsä päälle ja sanoi: ”Teille, palvelustovereilleni, minä Messiaan nimessä annan Aaronin pappeuden, joka pitää hallussaan enkelien palveluksen ja parannuksen evankeliumin sekä syntien anteeksisaamiseksi suoritettavan upotuskasteen avaimet; eikä tätä enää milloinkaan oteta pois maan päältä, kunnes Leevin pojat uhraavat jälleen uhrin Herralle vanhurskaasti” (OL 13).
Se oli suurenmoinen tapahtuma. Toivon, että kaikki pappeudenhaltijat muistavat päivämäärän 15. toukokuuta 1829 pyhänä tapahtumana kirkon historiassa ja erityisenä tapahtumana maailmanhistoriassa.
Uskonkappaleissa sanotaan, että ”saarnatakseen evankeliumia ja suorittaakseen sen toimituksia miehen täytyy olla Jumalan kutsuma profetian kautta ja niiden kätten päällepanemisella, joilla on toimivalta” (UK 5).
Miehiä ei kutsuta tehtäväänsä sattumanvaraisesti; heidät kutsutaan innoituksen ja profetian kautta. Suora innoituksen linja kulkee Herrasta miehiin, jotka on kutsuttu käyttämään pappeutta. Sillä tavalla Herra johtaa kirkkoaan, ja sillä tavalla Hän kutsui profeetta Joseph Smithin tehtäväänsä.
Olkaa pappeuden arvoisia
Pappeuden saaminen ei ole mikään kypsyysriitti, joka suoritetaan automaattisesti iän myötä. Meidän tulee olla kelvollisia ja ”uskollisia, niin että [saamme] nämä kaksi pappeutta” (OL 84:33). Meidän tulisi huolella lukea Melkisedekin pappeuden vala ja liitto, jossa esitetään täsmällisesti ehdot, jotka meidän on ymmärrettävä ja hyväksyttävä voidaksemme saada tuon pappeuden:
”Sen tähden kaikki ne, jotka ottavat vastaan pappeuden, ottavat vastaan tämän minun Isäni valan ja liiton, jota hän ei voi rikkoa, eikä sitä voi kumota.
Mutta se, joka rikkoo tämän liiton otettuaan sen vastaan ja kääntyy kokonaan siitä pois, ei saa syntien anteeksiantoa tässä maailmassa eikä tulevassa maailmassa.” (OL 84:40–41.)
Se on aika vakavan kuuloista. Voisi jopa luulla, että miehet haluaisivat kaihtaa Aaronin ja Melkisedekin pappeutta, mutta seuraavassa jakeessa sanotaan: ”Voi kaikkia niitä, jotka eivät tule tähän pappeuteen” (OL 84:42, kursivointi lisätty).
Jos otamme pappeuden vastaan ja elämme sille kelvollisina, saamme Herran siunauksia. Mutta jos rikomme liittomme ja käännymme pois pappeudesta, me emme tule saamaan Herran siunauksia emmekä kuulu Jumalan valittuihin (ks. OL 84:34).
Aaronin pappeus, joka saadaan liiton kautta, auttaa valmistamaan nuoria miehiä vastaanottamaan Melkisedekin pappeuden, joka on suurempi pappeus ja joka saadaan valan ja liiton kautta.
Käykää palvelemaan
Pappeus on suuri veljeskunta – luultavasti suurin veljeskunta maan päällä. Pappeusveljiemme keskinäisten suhteiden tulisi olla tärkeämpiä kuin mitkään muut ihmissuhteet – perhesuhteitamme lukuun ottamatta. Veljeskunnan lisäksi pappeudenhaltijat muodostavat palvelujärjestön, jossa annamme itsestämme auttaaksemme muita ja parantaaksemme vallitsevia olosuhteita.
Nuori mies kuuluu koorumiin siitä lähtien, kun hän saa Aaronin pappeuden ja hänet asetetaan diakoniksi, opettajaksi tai papiksi. Tuo koorumin veljeys jatkuu, kun hän saa Melkisedekin pappeuden ja hänet asetetaan vanhimmaksi. Koorumit ovat äärimmäisen tärkeitä pappeudessa.
Äskettäin eräs lähetystyöhön lähtevä nuori mies puhui sakramenttikokouksessa. Hän selitti puheessaan, että hän oli yhdessä neljän ystävänsä kanssa aloittanut diakonien koorumissa. Hän sanoi, että tuo ystävyys ja se tuki, jota he olivat antaneet toisilleen kohdatessaan haasteita ja edetessään Aaronin pappeuden virasta toiseen, auttoi heitä saavuttamaan tavoitteensa palvella kokoaikaisessa lähetystyössä.
Minäkin kuulun koorumiin. Se on hyvin erityinen koorumi. Se koostuu miehistä, jotka edustavat kaikenlaisia eri ammattialoja. Mutta kun toimimme koorumina, olemme yhtä tarkoituksessa.
Kun koorumin jäsenet sopivat yksimielisesti jostakin menettelytavasta ja toimivat yhdessä Pyhän Hengen vaikutuksen alaisina, he toimivat Herran tahdon mukaan. Asiassa ei edetä, elleivät koorumin jäsenet ole täysin yksimielisiä. Ajatelkaapa, kuinka se voi suojella teitä kautta elämänne.
Jokaisella koorumin johtohenkilöllä tulisi olla luettelo kooruminsa jäsenistä, ja hänen tulisi olla tietoinen niistä, jotka ovat epävarmoja siitä, kuinka heidän tulisi elää. Jos koorumiin kuuluu useampia sellaisia nuoria miehiä, johtohenkilö asettaa tärkeysjärjestyksensä sellaiseksi, että osoittaa eniten huomiota niille luettelossa oleville, jotka tarvitsevat huolehtimista kipeimmin. Sitten hän ja muut koorumin jäsenet alkavat käydä heidän luonaan ja tutustuttaa ja lähentää heitä koorumiin tavalla, joka tuo heidät takaisin heidän joukkoonsa.
Pappeuden koorumilla on velvollisuus ja tehtävä ”varoittaa, selittää, kehottaa ja opettaa ja kutsua kaikkia tulemaan Kristuksen luokse” (OL 20:59). Palveleminen pappeuskoorumissa on välttämätöntä meidän edistymisellemme täällä maan päällä. Sen vuoksi kaikkien koorumin jäsenten tulisi pitää näitä tehtäviä osana palveluvelvoitettaan taivaallisen Isämme valtakunnassa.
Me kaikki tiedämme, että me kohtaamme haasteita kuolevaisuuden koetusaikanamme. Jos meitä ei tueta elämämme varrella, huomaamme jäävämme ilman varmaa suunnitelmaa, varmaa suuntaa tai varmaa tiekarttaa, joka johdattaisi ja opastaisi meitä. Asianmukaisesti toimiva koorumi auttaa meitä tekemään suunnitelman ja tiekartan, joka johdattaa meidät takaisin taivaallisen Isämme luokse.
Olkaa kiitollisia
Piispalla on pappeuden avaimet johtaa omaa seurakuntaansa, myös Aaronin pappeuden nuoria miehiä. Piispa on itse asiassa seurakuntansa pappien koorumin johtaja. Hän auttaa nuoria miehiä olemaan kelvollisia saamaan Aaronin pappeuden ja etenemään siinä sekä valmistautumaan Melkisedekin pappeuteen. Hän auttaa heitä ymmärtämään pappeudenhaltijoille kuuluvat velvoitteet ja siunaukset. Hän auttaa heitä niin, että he oppivat pitämään pappeutensa kunniassa, antamalla heille tehtäviä, jotka auttavat heitä palvelemaan ja siunaamaan muita.
Aaronin pappeuteen kuuluvat avaimet muistuttavat meitä siitä, että meidän tulee aina olla kiitollisia palautetusta pappeudesta, sen voimasta, valtuudesta ja tehtävistä: ”Vähäisemmän eli Aaronin pappeuden voima ja valtuus on pitää hallussaan enkelien palveluksen avaimia ja palvella ulkoisissa toimituksissa, evankeliumin kirjaimessa, parannuksen kasteessa syntien anteeksisaamiseksi liittojen ja käskyjen mukaan” (OL 107:20).
Annan nuorille miehille haasteen kunnioittaa pappeuttaan ja valmistautua etenemään Aaronin pappeuden viroissa. Samalla he valmistautuvat saamaan lisäksi siunauksena Melkisedekin pappeuden, palvelemaan Herraa kokoaikaisina lähetyssaarnaajina ja lopulta solmimaan avioliiton Hänen pyhässä temppelissään.
Todistan, ettei tätä kirkkoa johda kukaan kuolevainen ihminen. Se on Vapahtajan kirkko, ja Hän johtaa sitä pappeuden välityksellä. Hän antaa pappeuden maan päällä oleville miehille, jotta he voivat toimia Hänen edustajinaan johtaessaan Hänen kirkkoaan ja suorittaessaan pyhä toimituksia. Kuinka kiitollisia meidän tulisikaan olla siitä, että Herra on palauttanut kirkkonsa ja pappeutensa maan päälle.