Kunnes taasen kohdataan
Anna asian olla
Presidentti Boyd K. Packer
kahdentoista apostolin koorumin presidentti
Puheesta ”Gileadin balsami”, Valkeus, tammikuu 1988, s. 13–15.
Ystäväni maailma oli pirstaleina. Hän oli menettänyt vaimonsa.
Kuvitus Paul Mann
Jos kärsit huolista tai surusta tai häpeästä tai mustasukkaisuudesta tai pettymyksistä tai kateudesta tai itsesyytöksistä tai puolustelujen esittämisestä, ajattele tätä opetusta, jonka sain eräältä patriarkalta vuosia sitten. Hän oli pyhin koskaan tuntemani mies. – –
Hän kasvoi pienessä kylässä ja halusi tulla joksikin merkittäväksi. Hän ponnisteli hankkiakseen koulutusta.
Hän meni naimisiin rakastettunsa kanssa, ja sillä hetkellä kaikki oli hyvin. Hänellä oli hyvä työpaikka ja loistava tulevaisuus. He olivat syvästi rakastuneita, ja hänen vaimonsa odotti heidän ensimmäistä lastaan.
Sinä yönä, kun vauvan piti syntyä, ilmeni ongelmia. Ainoa lääkäri oli jossakin maaseudulla hoitamassa sairaita. – –
Lopulta lääkäri löytyi. Hän toimi hätätilanteessa nopeasti ja sai pian tilanteen hallintaan. Vauva syntyi, ja vaara näytti olevan ohi.
Muutaman päivän kuluttua nuori äiti kuoli samaan infektioon, jota lääkäri oli ollut hoitamassa toisessa kodissa samana yönä.
Johnin maailma oli pirstaleina. Kaikki ei ollutkaan enää hyvin, vaan kaikki oli huonosti. Hän oli menettänyt vaimonsa. Hän ei pystynyt mitenkään hoitamaan sekä vauvaa että työtään.
Viikkojen kuluessa hänen surunsa kävi jäytäväksi. ”Tuon lääkärin ei pitäisi antaa harjoittaa ammattiaan”, hän sanoi. ”Hän toi sen infektion vaimooni. Jos hän olisi ollut varovainen, vaimoni olisi elossa tänä päivänä.”
Hän ajatteli tuskin mitään muuta, ja katkeruudessaan hänestä tuli uhkaava. – –
Eräänä iltana hänen oveensa koputettiin. Pikkutyttö sanoi vain: ”Isä haluaa, että tulet meille. Hän haluaa puhua kanssasi.”
”Isä” oli vaarnanjohtaja. – –
Tämä hengellinen paimen oli vartioinut laumaansa, ja hänellä oli nuorelle miehelle jotakin sanottavaa.
Tuon viisaan palvelijan neuvo oli yksinkertainen: ”John, anna asian olla. Ei mikään, mitä teet, voi tuoda häntä takaisin. Kaikki, mitä teet, pahentaa tilannetta. John, anna asian olla.” – –
Hän kamppaili tuskissaan hillitäkseen itsensä. Ja lopulta hän päätti, että olipa asia kuinka tahansa, hänen pitäisi olla kuuliainen.
Kuuliaisuus on voimallinen hengellinen lääke. Se auttaa lähes kaikkeen.
Hän päätti noudattaa tuon viisaan hengellisen johtajan neuvoa. Hän antaisi asian olla.
Sitten hän sanoi minulle: ”– – Vasta vanhana miehenä näin viimein maalaislääkäriparan ylityöllistettynä, alipalkattuna kiiruhtavan ryysyisenä potilaan luota toisen luo, vähin lääkkein, vailla sairaalaa, miltei vailla instrumentteja, yrittäen pelastaa henkiä ja useimmiten siinä onnistuen.
Hän oli tullut kriittisellä hetkellä, kun kahden ihmisen henki oli vaakalaudalla, ja oli toiminut viivyttelemättä.
Olin vanha mies”, hän toisti, ”ennen kuin viimein ymmärsin! Olisin tuhonnut oman elämäni ja toisten elämän”, hän sanoi.
Hän oli monet kerrat kiittänyt polvillaan Herraa viisaasta hengellisestä johtajasta, joka oli neuvonut yksinkertaisesti: ”John, anna asian olla.”