2012
Naʻá ku Fili ʻa e Konga ʻoku Leleí
ʻAokosi 2012


Naʻá ku Fili ʻa e Konga ʻoku Leleí

Sineti Mahe, Mīsuli, USA

ʻI heʻeku teuteu ki he mali ʻa hoku ʻofefiné, naʻá ku femoʻuekina ʻi hono palani e malí ʻo ʻikai ke u faʻa fakakaukau ki ha meʻa kehe mei heʻeku lisi ʻo e ngaahi meʻa ke faí. Naʻá ku vakai ʻi ha pongipongi ʻe taha ki heʻeku lisi lōloa ʻo e ngaahi meʻa ke faí. Naʻe ʻi ai ha fakalakalaka, ka naʻe kei fie maʻu pē ke u fai ha fakamaʻa lahi. Ne u fakatoloi hono fakamaʻa e puipui he peitó, ko ia ai naʻá ku pehē ke u fai e ngāue ko iá.

ʻI heʻeku kaka hake ki he funga kānitá mo ʻeku konga holó, polosí, mo e hina fakamaʻá, ne u ʻiloʻi ko ha ngāue ʻuli ia. Lolotonga ʻeku ngāué, naʻá ku fakakaukau ki he talanoa kia Maʻata mo Melé, ʻa e ongo tautehina naʻá na talitali lelei e Fakamoʻuí ki hona ʻapí. Lolotonga e “femoʻuekina ʻa Maʻata ʻi he tauhi lahí, naʻe nofo [ʻa Mele] ʻi he vaʻe ʻo Sīsuú, ʻo fanongo ki Heʻene leá.” Naʻe kole ʻe Maʻata kia Sīsū ke fekau hono tokouá ke tokoniʻi ia he ngāué, ka naʻe pehēange ʻe he Fakamoʻuí kiate ia “kuo fili ʻe Mele ʻa e meʻa leleí” (vakai Luke 10:38–42).

Naʻá ku fakakaukau, “Te u hoko ko Maʻata he ʻahó ni.” Ko hono moʻoní ne u Maʻata mai ʻi ha ngaahi uike lahi, ʻo “femoʻuekina” ʻi he ngāue angamahení mo e teuteu ki he malí.

Naʻá ku toe fakakaukau, peá u feinga ke u manatuʻi e taimi fakamuimuitaha ne fufulu ʻo maʻa lelei ai ʻeku puipuí. Ne u fakakaukau ki he ongo tamaiki fefine naʻá na tokoni kiate au ke teuteuʻi hoku ʻapí ki ha fakataha ʻi ha taʻu ʻe ua kimuʻa. Naʻá na ngāue fakataha ʻo olo hoku peitó mei he falikí ki he ʻaofí, pea kau ai mo e puipuí. Naʻe fakamanatu mai ʻe he meʻá ni ʻa ʻena faʻeé, ʻa ia ko hoku kaungāmeʻa ne fuoloa ʻema taʻefepōtalanoaʻakí.

Naʻá ku toʻo hake ʻa e telefoní ʻi he taimi ko iá ʻo tā ki heʻene fiká ke talaange ki ai e mali ʻa ʻeku taʻahiné. Naʻe ʻikai te u ʻamanaki te ne tali mai ia he naʻe faiako, ka naʻe feʻunga ʻeku tā atú mo ʻene houa palaní. Naʻá ma kakata, tangi, mo fevahevaheʻaki ʻi ha houa ʻe taha. Ne toki ʻosi haʻane vete mali faingataʻa peá ne ongoʻi tuenoa mo liʻekina. Naʻe hiki hake homa laumālié pea fakafiemālieʻi homa lotó ʻi heʻema talanoá.

Naʻá ku ofo ʻi he founga ne malava ai e ʻEikí ke ngāue ʻiate au lolotonga ʻeku fai ha ngāue angamaheni ʻo hangē ko hono fakamaʻa ʻo e puipuí. Naʻá ku toe ofo lahi ange ʻi he moʻoni ko ia ʻokú Ne ʻafioʻi mo ʻofaʻi kitautolu taki taha ʻo aʻu ki ha tuʻunga te Ne ʻomai e tokoní ʻi he taimi pē ko ia ʻoku tau fie maʻu aí.

Naʻá ku malimali he pō ko iá ʻi heʻeku fakaʻilongaʻi e lisí ʻi he tafaʻaki e “fakamaʻa e ngaahi puipui ʻi he peitó.” Neongo pē naʻá ku ongoʻi ha fiemālie ʻi hono fakakakato e ngāué, ka ne lahi ange ʻeku ongoʻi loto houngaʻia ʻi heʻeku hoko ko ha meʻangāue ʻi he toʻukupu e ʻEikí. Naʻá Ne fakahinohino mai e founga ke u hoko ai ko Mele, ʻo fili ki he “meʻa leleí” neongo pē ʻeku hoko ko Maʻatá ʻo “femoʻuekina” ʻi heʻeku ngaahi ngāué.