2010
Ko e Meʻaʻofa Lelei Tahá
Tīsema 2010


Ko e Meʻaʻofa Lelei Tahá

Naʻe ʻikai haʻamau meʻakai he Kilisimasí. Ne mau ʻamanaki pē ki ha mana

ʻI hoku taʻu 12 naʻe nofo hoku fāmilí ʻi ha faama ʻi Palāsila, ʻa ia naʻe mamaʻo mei he loto koló. ʻI Tīsema ʻo e taʻu ko iá naʻá ku toli nati ai mo hoku tokouá ʻi ha faama kehe ka naʻe tō fakafokifā ha ʻuha. Naʻe ʻuha hokohoko ʻi ha ngaahi ʻaho lahi ʻo ʻikai ke ma lava ʻo ngāue.

Naʻe mei hoko e Kilisimasí, pea naʻe fakaʻau ke ʻosi e meʻakai homau fāmilí. Naʻe hohaʻa e loto ʻo ʻemau faʻeé naʻa ʻikai ke ʻi ai haʻamau meʻakai ki he efiafi Kilisimasí, ko ia naʻá ne kole mai kiate au mo hoku taʻoketé ke ma kole ki he tokotaha naʻe ʻaʻana e fāmá ke maʻu mai e paʻanga kuó ma ʻosi ngāueʻí. He ʻikai ke lahi, ka ʻe lava ke fakatau mai ʻaki ha kiʻi meʻakai maʻa homau fāmilí ʻi he taimi naʻe teuteuʻi ai ʻe he kakai kehé ʻenau ngaahi katoanga kai ki he Kilisimasí.

Naʻá ku lue mo hoku taʻoketé ʻi he ngaahi maile lahi ʻi ha hala pelepela ke ma aʻu ai ki he fale ʻo e tokotaha naʻe ʻaʻana e fāmá. Naʻe ʻohovale ʻa e tangatá heʻema aʻu atú. “Ko e hā ʻokú mo ō mai ai he fuʻu ʻaho ʻuha ko ʻení?” ko ʻene fehuʻí mai ia. Naʻá ma fakamatalaʻi ange e tuʻunga naʻa mau ʻi aí, peá ne pehē mai, “ʻOku ʻikai ke ʻi ai ha paʻanga ke totongi ʻaki kimoua, ka ʻe lava ke u totongi sieke atu.” Naʻá ma tali ia peá ma mavahe fakavavevave mei ai ke ma lava ʻo aʻu ki kolo ʻo toho e sieké mo fakatau e meʻakai naʻá ma fie maʻú.

ʻI heʻema aʻu atu ki koló, kuo meimei tāpuni e ngaahi pisinisi kotoa pē ki he mālōlō Kilisimasí. Naʻá ma helaʻia ʻaupito, pea naʻe taʻeʻaonga ʻema ngaahi feinga ke toho e sieké.

Naʻe loto mamahi ʻaupito ʻeku faʻeé mo homa ngaahi tokoua mo e tuofāfine ʻe toko valú ʻi heʻema aʻu atu ki ʻapi ʻoku ʻikai ha meʻakaí. Ko e meʻa pē naʻá ma maʻú ko e sieké, ʻa ia naʻe ʻikai ʻaonga ia kiate kimautolu ʻi he momeniti ko iá. Ne aʻu ki he Efiafi ki muʻa he Kilisimasí mo e ʻikai haʻamau meʻaʻofa pea siʻisiʻi mo e meʻakaí. Naʻa mau kai laise pē pea mau ō ʻo mohe.

Ne mau ʻā hake he pongipongi Kilisimasí ʻo fanongo ki he fakafiefia ʻa homau ngaahi kaungāʻapí ʻi tuʻá ka naʻa mau nofo pē ʻi fale, mo e ʻamanaki ʻe hoko ha mana ʻo ʻi ai ha meʻakai ʻi heʻemau funga tēpilé. ʻI he ofi ki he taimi kai hoʻataá, naʻa mau ʻohovale ʻi he tukituki mai ʻi he matapaá. Ne tuʻu mai ai ha taha ʻo homau ngaahi kaungāʻapí, ʻokú ne toʻotoʻo ha fuʻu poulu lahi naʻe ʻufiʻufi ʻaki ha taueli.

Naʻá ne pehē mai, “Naʻá ku haʻu ke ʻomai ʻeni kiate kimoutolu.” Naʻe tali ʻe heʻeku faʻeé ʻa e poulú mo e loto houngaʻia, pea ʻi heʻemau sio ki lotó, naʻe fonu ia ʻi he meʻakai Kilisimasi. Kiate kimautolu ko ha fuʻu kai fakaafe ʻeni ia, ko ha mana moʻoni!

Ko e meʻaʻofa lelei taha kuó u maʻú ʻa e maʻu meʻatokoni Kilisimasi ko iá he naʻá ne fafangaʻi kimautolu ʻi ha ʻaho makehe pehē. Neongo naʻe ʻikai ʻilo ʻe he kaungāʻapí ia e tūkunga ne mau ʻi aí, ka ʻoku ou ʻiloʻi naʻe ʻafioʻi ia ʻe heʻetau Tamai Hēvaní, pea naʻá Ne ngāue ʻo fakafou mai ai ke fafangaʻi kimautolu ʻi he Kilisimasi ko iá. ʻOku ou ʻiloʻi ko e taimi ko ē ʻoku ʻikai ke tau toe ʻilo ai e meʻa ke faí, ʻe hanga ʻe he ʻEikí ʻi Heʻene ʻaloʻofa taʻengata mo leleí ʻo ʻomai ha ngaahi mana lalahi ki heʻetau moʻuí. Pea hangē ko ia ne ako ʻe homau fāmilí ʻi he Kilisimasi ko iá, ʻe lava ke tau tauhi ki he ʻEikí—ʻo hangē ko ia ne fai ʻe homau kaungāʻapí—ʻaki hono ʻomai ʻo ha ngaahi mana ki he moʻui ʻa ha niʻihi kehe.

Tā fakatātaaʻi ʻe Bjorn Thorkelson