2010
ʻA Kinautolu ʻOku Kehé
ʻAokosi 2010


Naʻá Nau Lea Kiate Kitautolu

ʻA Kinautolu ʻOku Kehé

Mei ha lea naʻe fai lolotonga hono fakamafola ha konifelenisi fakasiteiki ʻi he Vahe ʻIutaá ʻi ʻIutā, ʻi he ʻaho 7 ʻo Sepitema, 2008.

Fakatauange ke tāpuakiʻi kitautolu ʻe he ʻOtuá ke tau ʻiloʻi ko e konga mahuʻinga ʻo ʻetau fakalakalaka ʻi heʻetau haʻu kia Kalaisí ʻoku maʻu ia mei heʻetau fai lelei ki he niʻihi kehé, kae tautautefito kiate kinautolu ʻoku ʻasi kehé.

ʻĪmisi
Elder Marlin K. Jensen

ʻI he taʻu ʻe ua ki muʻa pea toki fāʻeleʻi au ʻi he 1942, naʻe fāʻeleʻi ʻe heʻeku faʻeé hoku taʻokete ko Keulí. Ko ha tokotaha makehe ʻaupito ʻa Keuli. ʻI hono fāʻeleʻi maí, naʻe hoko ha maumau ki hono ʻutó tupu mei he siʻisiʻi ʻa e ʻokisikena. Naʻe ʻikai pē toe tupu hono ʻatamaí ʻo lahi hake ʻi he ʻatamai ʻo ha taha taʻu ono pe fitu.

Ne laka hake he taʻu ʻe 60 ʻeku sio ki hono tokangaʻi ʻe heʻeku ongomātuʻá ʻa Keuli. Naʻá na tokoni ʻi hono fufulu hono nifó, helu hono ʻulú, mo haʻi hono hēkesí he ʻaho Sāpaté. Naʻá ne saiʻia he fanga hōsí mo e kau kaupoé, ko ia naʻá na ʻave ia ki he ngaahi feituʻu naʻe fai ai e heka hōsí mo e ngaahi heleʻuhila kaupoé. Naʻá na fakahoko ha ngaahi tōʻonga ʻofa mo angalelei taʻefaʻalaua.

Kae meʻapango, ʻoku ʻikai faʻa angaʻofa maʻu ai pē ʻa e kakaí kiate kinautolu ʻoku kehé. ʻOku ou ongoʻi fakameʻapangoʻia ʻi ha fānau ʻe niʻihi—aʻu pē ki he fānau mei he ngaahi fāmili mālohi he Siasí—naʻa nau fai e anga taʻeʻofa ki hoku taʻoketé. Naʻe ʻikai te nau fakakau ia heʻenau ngaahi vaʻingá, ui ʻaki ia e ngaahi hingoa kovi, mo fakamataliliʻi ia ʻi he taʻeʻofa.

Naʻe hangē ʻa Keuli ia ha kiʻi tamasiʻi siʻí ʻo ne vave maʻu pē ki he fakamolemolé. Naʻá ne ʻofa mo tali lelei ʻa e tokotaha kotoa pē. ʻOku ou pehē naʻe fai ʻe he taʻokete makehe ko ʻení ha meʻa lahi ange ʻi ha toe taha lolotonga ʻeku tupu haké ke tākiekina ʻeku moʻuí, tuku kehe ʻeku ongomātuʻá. ʻOku ou fakakaukau he taimi ʻe niʻihi pe ʻe fēfē nai hili e Toetuʻú, ʻi he fakamatala ʻa ʻAlamā ʻo pehē, “ ʻe fakafoki ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē ki honau angatotonu mo haohaoá” (ʻAlamā 40:23). Te tau ʻiloʻi leva ʻa e Keuli moʻoní, pea ʻoku ou pehē te tau fakamālō lahi ʻi he ngaahi meʻa lelei naʻa tau fai maʻaná pea loto-mamahi lahi ʻi he ngaahi taimi ko ia naʻe totonu ke tau toe ʻofa ange mo toe mahino ange kiate kitautolu e ngaahi tūkunga makehe naʻá ne ʻi aí.

Ko e Fie Maʻu ʻo e ʻOfá mo e Mahinó

ʻOku tokolahi e kakai kehe hangē pē ko Keulí ʻi he māmani ʻoku tau ʻi aí. Naʻa mo e loto Siasí pē ʻoku ʻi ai ha kakai tangata mo fafine ʻe lau pē ʻoku nau “kehe” pea fie maʻu ʻetau ʻofá mo e mahinó. ʻOku tupu ʻa e konga ʻo ʻenau fie maʻu ʻa e ʻofá mo e mahinó ʻi ha ʻulungāanga kuo tau fakatupulaki ʻi heʻetau feinga ko ia ke moʻui ʻo fakatatau ki he palani ʻa e ʻOtuá maʻatautolú. Hangē ko e ngaahi ʻulungāanga fakafonua kotoa pē, ʻoku kau ʻi he ʻulungāanga ʻoku tupu mei heʻetau feinga ke moʻui ʻo fakatatau ki he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ʻa e ngaahi meʻa pau ʻoku fai e ʻamanaki ki ai mo e ngaahi ʻulungāanga lelei pau. Hangē ko ʻení, ʻoku mahuʻinga ʻaupito ʻa e nofo-malí mo e fāmilí, pea ʻoku ʻi ai ha ngaahi fatongia fakalangi ke fakahoko ʻe he ngaahi tamaí mo e ngaahi faʻeé. ʻOku poupouʻi e fānaú mo e toʻu tupú ke nau moʻui ʻaki ha ngaahi tuʻunga moʻui pau pea ʻaʻeva ʻi ha ngaahi hala kuo ʻoange ke nau lavaʻi ai ʻa e ngaahi taumuʻa fakaako mo fakalaumālie pau.

ʻOku fokotuʻu e ngaahi ola lelei ʻo ha moʻui ʻoku fakatefito ʻi he ongoongoleleí ke hoko ko ha ngaahi sīpinga ʻoku poupouʻi kitautolu ke tau feinga ki ai. Neongo ʻoku makatuʻunga e ngaahi sīpinga ko iá ʻi he tokāteliné peá ne fakafofongaʻi e ngaahi taumuʻa ʻoku tau holi ki ai ʻi heʻetau fekumi ki he moʻui taʻengatá, ka te nau hoko he taimi ʻe niʻihi ko ha ngaahi meʻa taʻefakafiemālie mo fakalotomamahi kiate kinautolu ʻe kehe ʻenau moʻuí mei he meʻa angamahení.

Hangē ko ʻení, ʻe ʻi ai ʻa e taʻefiemālié mo e taʻehoko ʻa e ngaahi ʻamanaki ʻa ha mēmipa ʻo e Siasí kuo mali vete, ki ha taha ʻoku teʻeki ai ke mali ka kuo ʻi he taʻu motuʻa ke mali, ki ha taha ʻoku fāinga mo e kulukia ʻo e fakakaukaú pe ʻikai lelei e anga ʻene maʻu meʻatokoní, pe ki he mātuʻa ʻa ha fānau talangataʻa. ʻOku tokosiʻi pē ʻa e kāingalotu kehe ʻo e Siasí ʻoku ʻilonga ʻenau ongoʻi e ngaahi ʻulungāangá ni ʻa ia ko kinautolu ʻoku laulanú, ʻa kinautolu ʻoku fāinga mo e ongoʻi ʻo e fetokangaʻaki fakahomosekisualé, pe kau talavou ʻoku nau fili ke ʻoua naʻa nau ngāue fakafaifekau ʻi he hoko honau taʻu ngāue fakafaifekaú, pe ko ha faʻahinga ʻuhinga. ʻOku faʻa faingataʻa foki e feohi ʻi he Siasí ʻa e kāingalotu ko ia ʻoku nau fakatomala pea ʻilo ʻe he kakaí ki heʻenau ngaahi maumaufonó.

Naʻa mo e taimi pē ʻoku moʻui taau ai e kāingalotú, ko kinautolu ʻoku ʻikai te nau moʻui ʻo taau mo e sīpinga leleí ʻoku lau leva kinautolu ʻoku nau kehe pea ʻoku nau faʻa ongoʻi halaia mo māʻulalo ange. ʻOku toe lahi ange e ngaahi ongo ko ʻení ʻi he ʻikai ke tau faʻa fakaʻatuʻí, ʻa kitautolu ko honau ngaahi tuongaʻane mo e tuofāfine, ʻo hangē ko ia ʻoku totonu ke tau faí. Hangē ko ʻení, fakakaukau angé ki he ongo ʻa ha ongomeʻa mali ʻoku ʻikai haʻana fānau ʻi ha ʻeke ange ʻe ha mēmipa ʻo e uōtí pe ʻe ʻi ai haʻana fānau ʻafē, ʻo ʻikai te ne ʻiloʻi kuo fuoloa ʻena fie maʻu fānaú ka ko e ʻikai ke maʻú.

ʻI heʻetau ngāue ke veteki e ngaahi tūkunga faingataʻá ni, ʻoku mahuʻinga ke ʻiloʻi ʻoku ʻikai ko e foungá ke toʻo pe tuku hifo ʻa e tuʻunga ʻoku ʻi ai e sīpinga leleí. Kuo maʻu ʻe he kau palōfitá mo e kau ʻaposetoló he taimi kotoa pē ʻa e fatongia ke akoʻi mo fakalotolahiʻi kitautolu ke tau feinga ke aʻu ki he sīpinga leleí. Ko e meʻa ia naʻe fai ʻe he Fakamoʻuí. Ko ʻEne fekaú ʻeni, “Ko ia ke haohaoa ʻa kimoutolu” (Mātiu 5:48), kae ʻikai ko e “ ʻOfa ke mou maʻu ha ʻaho lelei.”

ʻOku Tau Kehekehe Kotoa Pē

Ne u maʻu ha ʻilo ʻaonga he ngaahi taʻu lahi kuo hilí ʻi heʻeku lau e ngaahi akonaki ʻa e Fakamoʻuí ʻo kau ki he tangata naʻe hē ʻene sipi ʻe tahá. ʻOku fehuʻi mai ʻe he Fakamoʻuí, “ ʻIkai ʻokú ne tuku ʻa e hivangofulu mā hivá, pea ʻalu ki he ngaahi moʻungá, ʻo kumi ʻa ia kuo heé?” (Mātiu 18:12).

ʻI heʻeku hoko ko e taki lakanga fakataulaʻeikí, ne u fakakaukau maʻu pē kiate au ʻi he taʻu lahi ʻeku hoko ko e tauhisipí—ʻa e tokotaha ʻoku ʻalu ʻo kumi ʻa e sipi heé. Ka ʻi ha kiʻi momeniti ʻeku fakakaukau ki aí, naʻe mahino kiate au ʻoku ʻi ai pē ʻa e taimi ʻoku tau hoko kotoa ai ko ha sipi hē. ʻOku ʻi ai kotoa pē ʻetau ngaahi fehālaaki, pea kehekehe ʻetau moʻuí mei he sīpinga leleí ʻi ha ngaahi founga. ʻOku tau kehekehe kotoa pē! ʻOku fakatupu loto-fakatōkilalo mo ʻaonga hono ʻiloʻi ʻení.

ʻOku ʻaonga foki ke manatuʻi naʻe ʻafioʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻi Heʻene tā ʻa e sīpinga leleí ʻe ʻikai ke aʻusia ʻeni he taimi pē ko iá. ʻI he folofola ʻa e Fakamoʻuí ʻo fekauʻaki mo e ngaahi meʻafoaki fakalaumālié—ʻa e ngaahi fakakoloa fakaʻofoʻofa ʻo e Laumālié Māʻoniʻoní—naʻá Ne pehē, “ ʻOku foaki mai ia ke ʻaonga kiate kinautolu ʻoku ʻofa kiate au mo tauhi ʻeku ngaahi fekaú kotoa pē.” Hangē ko ha tuʻunga moʻui māʻolunga ia he ʻikai lava ke aʻusia ʻa hono tauhi kotoa ko ia ʻo e ngaahi fekaú ke maʻu e ngaahi meʻafoaki fakalaumālié, kae fakafetaʻi naʻe toe folofola ʻa e ʻEikí ʻoku foaki mai foki e ngaahi meʻafoaki fakalaumālié ke ʻaonga “kiate ia ʻoku feinga ke fai peheé” (T&F 46:9; ko e toki tānaki atu hono fakamamafaʻí). Ko e feinga ko ia ke tauhi kotoa e ngaahi fekaú—neongo ʻoku ʻi ai e taimi ʻoku ʻikai ke tau faʻa malava—ko ha mālohi ia ʻoku tau takitaha maʻu ke fai ʻaki pea ʻoku tali lelei ia ʻe heʻetau Tamai Hēvaní.

Koeʻuhi naʻa tau fuakava kotoa pē ʻi hotau papitaisó “ke tangi fakataha mo kinautolu ʻoku tangí; ʻio, pea fakafiemālieʻi ʻa kinautolu ʻoku ʻaonga ki ai ʻa e fakafiemālié” (Mōsaia 18:9), ko e manavaʻofa mo ongoʻi ʻa kinautolu ʻoku ʻi he ngaahi tūkunga makehé—ʻa kinautolu ʻoku kehé—ko ha konga mahuʻinga ia ʻo ʻetau ngaahi feinga ke hoko ko ha kau ākonga ʻa Kalaisí. Naʻe tohi ʻe Nīfai ʻo kau kia Sīsū ʻo ne pehē, “ ʻOku ʻikai te ne fai ha meʻa ʻo kapau ʻe ʻikai ʻaonga ia ki he kakai ʻo māmaní” (2 Nīfai 26:24). ʻOku ʻikai lava ke tau fakakaukau atu ʻe fai ʻe he Fakamoʻuí pe te Ne lea ʻaki ha faʻahinga meʻa ke fakalahi e mamahi pe ke fakalaveaʻi ha taha ʻo e fānau ʻa e ʻOtuá. Ko hono moʻoní, naʻe akonaki ʻa ʻAlamā ʻo pehē ko e konga ʻo e Fakaleleí ʻa e fiemālie ʻa Kalaisi ke Ne fua ʻetau ngaahi mamahí, ngaahi mahakiʻiá, pea mo hotau ngaahi vaivaí koeʻuhí “ke [lava] ke ne ʻafioʻi ʻi he kakanó ʻa e founga ke tokoniʻi ai ʻa hono kakaí ” (ʻAlamā 7:12).

ʻOku lava ke fakafiemālie lahi kiate kitautolu ʻa e malava ko ia ke kau mai ʻa Kalaisi ki he ngaahi meʻa ʻoku tau aʻusiá—ko ha ʻulungāanga ia ʻoku ʻiloa ko e kaungā ongoʻi. ʻOku fonu e fakamatala ki he ngāue ʻa Kalaisi he mamaní ʻi he ngaahi fakatātā ʻo ʻEne kaungā ongoʻi mo angalelei kiate kinautolu naʻe kehé.

ʻI he taimi naʻe fakatahatahaʻi ai ʻi he 1989 e Tohi Hiva ʻa e Fānaú ʻoku lolotonga ngāue ʻaki ʻe he Palaimelí, naʻe fie maʻu ha foʻi hiva ke lea ki he fānaú—pea kiate kitautolu hono kotoa—ʻo kau kiate kinautolu ʻoku nau fie maʻu makehe ʻa ʻetau ʻofá mo e mahinó koeʻuhi ko ʻenau kehe meiate kitautolú. ʻOku fakaʻofoʻofa hono fakamatalaʻi fakanounou ʻe he kiʻi hiva faingofua ko e “Te u ʻAʻeva mo Koe” ʻa e founga ʻe lava ke tau fakahā ʻaki ʻetau ʻofá mo e mahinó:

Ka ʻikai lava ke ke ʻeva,

Liʻaki koe ʻe he kakaí,

He ʻikai te u lava!

Ka ʻikai lava ke ke lea,

Manukia koe ʻe he kakaí,

He ʻikai te u lava!

Te u ʻeva mo koe, talanoa kia koe.

Ke fakahā ʻeku ʻofá.

ʻIkai liʻaki koe ʻe Sīsū.

Na ne ʻofaʻi taha kotoa.

Te u pehē mo au!

Tāpuekina kotoa Ne pehē mai,

“Muimui mai” Te u fai ia.

Te u fai ia!

ʻIo te u fai leva ia!

Te u ʻeva mo koe, talanoa mo koe

Ke fakahā ʻeku ʻofá.1

Fakatauange ke faitāpuekina kitautolu ʻe he ʻOtuá ke tau ʻiloʻi ko e konga mahuʻinga ʻo ʻetau fakalakalaka ʻi heʻetau haʻu kia Kalaisí ʻoku makatuʻunga ia ʻi heʻetau failelei ki he niʻihi kehé, tautautefito kiate kinautolu ʻoku kehé. Pea ʻofa ke tau manatuʻi ʻoku ʻi ai pē founga ʻoku tau kehekehe ai hono kotoa.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. “Te u ʻAʻeva Pea mo Koe,” Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 78.

Naʻe Hē, fai ʻe Del Parson, ʻoua naʻa ʻai hano tatau

Faitaaʻi ʻe Robert Casey