2010
Laulōtaha kae Uouangataha
ʻAokosi 2010


Laulōtaha kae Uouangataha

ʻOku kamata ʻa e fakataha ʻo taʻengatá mei he uouangataha he taimi ní.

Naʻe ʻikai ha faingamālie ʻo Taiana Vasikuesi ke lea fakamāvae ki heʻene tamaí. Naʻe ʻikai te ne ʻiloʻi ʻe ia naʻe fie maʻu ke ne fai ʻeni. ʻI heʻenau ō mo hono ngaahi tuongaʻané ki he akó ʻi he ʻaho 9 ʻo Sune 2007, naʻe ngali sai pē ʻene tamaí. Ka ki muʻa peá ne foki ki ʻapí, naʻe tokoto hifo ʻene tamaí ke mālōlō pea ʻikai ke ne toe ʻā hake.

“Naʻe taʻeʻamanekina. ʻI heʻeku fuofua ʻiloʻí, naʻe ʻikai pē ke u tui ki ai,” ko e fakamatala ia ʻa Taiana, ʻa ia ne taʻu 16 he taimi ko iá.

Naʻa mo kinautolu ʻoku nau ʻiloʻi ko e taumuʻa ʻo e ngaahi fāmilí ke taʻengatá, ʻoku ʻikai ke nau fuʻu mahuʻingaʻia ʻi honau fāmilí. Ko hono moʻoní, ʻoku faʻa fakatupu ʻita e ngaahi tokouá mo e tuongaʻané, ʻikai ke fetaulaki e mātuʻá mo e fānaú, pea hangē ʻoku faʻa fakafiefia ange ʻa e feohi ia mo e ngaahi kaungāmeʻá.

Ka ko e taimi ʻoku hoko fakatuʻupakē ai ha meʻa fakamamahi, ʻo hangē ko ia ne hoko ʻi he fāmili ʻo Taianá, ʻoku toki mahuʻinga ange e ngaahi meʻa ʻoku mahuʻingá—hangē ko e fāmilí.

Meʻamālié he kuo ʻosi ngāue e fāmili ʻo Taianá ke nau fakataha ʻi māmani pea mo e moʻui ka hokó. ʻI heʻenau vāofi ʻi he ngaahi taimi faingataʻa ʻa ia naʻá ne mei ngaohi kinautolu ke nau mavahevahé, naʻe ʻomi ai ʻa e melino mo e fiefia ʻi he moʻuí ni mo e ʻamanaki lelei ʻe lava ke nau fakataha ʻi he moʻui ka hokó.

Ko e hā ʻA e Uouangataha?

Naʻe nofo ʻa Taiana mo hono fāmilí ʻi Kasikou, ko ha kolo ʻi he ʻotu moʻunga ʻAnitesí ʻi Pelū, ʻa ia ʻoku tuʻu ʻi he lotolotonga ʻo e puleʻanga motuʻa ko ia ʻo e kakai ʻInikaá.

ʻI he ngaahi taʻu ki muʻa pea toki mālōlō e tamai ʻa Taianá, naʻe ʻilo ʻe honau fāmilí ha kiʻi feituʻu manakoa ke faiʻanga kaimeʻakai ʻi Sakisaihuamani, ko ha toetoenga ʻo e kolotau ʻo e kau ʻInikasí, ʻa ia naʻe ofi pē ki honau ʻapí. Ne fuʻu fefeka ʻaupito e ngaahi holisi naʻe langa ʻe he kau ʻInikasí ʻo nau kei tuʻu pē hili ha taʻu ʻe 500 tupu mo ha ngaahi mofuike taʻefaʻalaua.

Kia Taiana, ʻoku tatau hono fāmilí mo e taha ʻo e ngaahi holisi ko iá. Kuo luluʻi tuʻo fiha kinautolu ʻe he ngaahi faingataʻá mo e ʻikai pē ke nau holo.

ʻOku lalahi mo fuo kehekehe ʻa e ngaahi fuʻu maka ko ia ʻoku faʻu ʻaki e ngaahi holisi ʻo Sakisaihuamaní; ʻoku māʻolunga e niʻihi, māʻulalo e niʻihi, tapafā e niʻihi, pea fuʻu lalahi ʻaupito pē mo e niʻihi. Ka ʻoku ʻikai hanga ʻe he kehekehe ʻa e foʻi maka takitahá ʻo ʻai ke vaivai e holisí. ʻI he taimi ʻoku fokotuʻutuʻu fakalelei aí, ʻoku tokoni ʻenau lalahi kehekehé ke pukepuke fakataha e holisí. ʻOku tokoni e faikehekehe ʻo e ngaahi fuʻu maká ke fakahoko ʻa ʻenau taumuʻa tataú.

ʻE lava pē ke hoko tatau ʻi hotau ngaahi faikehekehé.

ʻOku pehē ʻe Taiana, “ʻOku kehekehe kotoa pē ʻetau ngaahi meʻafoakí mo hotau ngaahi talēnití. ʻOku totonu ke tau fakaʻaongaʻi kinautolu ke tokoniʻi e niʻihi kehé” (vakai, 1 Kolinitō 12).

Hili e mālōlō ʻa e tamai ʻa Taianá, naʻá ne fakahoko mo ʻene faʻeé pea mo hono ongo tuongaʻané ʻa e ngaahi fatongia kehekehe naʻe feʻunga mo honau ngaahi talēnití mo e ngaahi meʻa te nau lavá, ka naʻa nau ngāue takitaha ki ha taumuʻa tatau pē; ke nau fetauhiʻaki. ʻI heʻenau fai iá, naʻe “taha honau lotó ʻi he uouangataha mo e feʻofoʻofani” (Mōsaia 18:21).

ʻOku fakamatala ʻe Palesiteni Henelī B. ʻAealingi, Tokoni ʻUluaki ʻi he Kau Palesitenisī ʻUluakí, ʻo pehē:“Ko e finangalo ia ʻo ʻetau Tamai Hēvaní ke tau loto taha pē. Ko e feohi ko ia ʻoku fakahoko ʻi he ʻofá ʻoku ʻikai ko ha foʻi fakakaukau pē. Ko ha meʻa ia ʻoku pau ke fakahoko.”1

ʻE Anga Fēfē Haʻatau Uouangataha?

Naʻe ʻikai ke fakaʻaongaʻi ʻe he kau ʻInikasí ia ha mota ʻi heʻenau ngāue ʻaki e maká. ʻOku nau tokanga ʻaupito ʻi hono fokotuʻutuʻu fakalelei fakataha e ngaahi fuʻu maká ke ʻoua naʻa lava ʻo fakahū ʻi honau vahavahaʻá ha laʻipepa. ʻOku lava hono fokotuʻutuʻu vāofi ko ʻeni ʻo e maká he naʻe lava ke sio ʻa e kau mataotao langá ki he feituʻu ke fokotuʻu ai e foʻi maka takitaha mo e founga ke fakafuo ʻaki ke feʻunga mo e palani fakakātoá.

ʻI heʻetau tukuange ke fokotuʻutuʻu kitautolu ʻe he ʻEikí, ʻe lava ke tau taha pea tau taha mo Ia.2 ʻOku pehē ʻe Palesiteni ʻAealingi ʻoku faʻa hoko e taha ko ʻení ʻi heʻetau talangofua ki he ngaahi ouau mo e ngaahi fuakava ʻo e ongoongoleleí.3

Ko ha ivi mālohi ia ki he fāmili ʻo Taianá ʻa ʻenau tali e ngaahi ouau ʻo e ongoongoleleí mo tauhi e ngaahi fuakavá. Ko Taiana mo hono tuongaʻane siʻisiʻi ko ʻImanuelá naʻá na fuofua kau ki he Siasí. ʻOku pehē ʻe Taiana naʻe faʻa fakakikihi lahi hono fāmilí ki muʻa he taimi ko ʻení. Naʻá ne ʻiloʻi naʻe fie maʻu ʻe heʻene ongomātuʻá ʻa e lelei tahá maʻana mo hono ongo tuongaʻané, ka naʻá na pule fefeka.

ʻOku ne pehē ʻe ia, “Naʻe lahi ange ʻemau ongoʻi manavaheé ʻi heʻemau ʻofa ki heʻemau tamaí.”

Hili ha ngaahi māhina lahi mei hono papitaiso iá, naʻe kau ʻene tamaí mo hono taʻokete ko Lisiaté ki he Siasí, pea hoko atu mo ʻene faʻeé hili ha taʻu ʻe taha mei ai.

Ko e fakamatala ʻeni ʻa Taiana ki he ului ʻene tamaí, “Naʻe liliu ʻeku tamaí. ʻI he taimi ne mau fai ai ha ngaahi meʻa ʻoku halá, ʻe talanoa mai kiate kimautolu fekauʻaki mo ia. Naʻe siʻisiʻi ange ʻemau fakakikihí. Naʻe lahi ange ʻa e maʻumaʻulutá ʻi homau ʻapí.”

Naʻe ngaohi ʻe heʻenau fuakava ke muimui ʻia Sīsū Kalaisí ke nau toe ofi ange kiate Ia pea nau vāofi ʻiate kinautolu pē. Naʻe tatau ʻenau taumuʻá: ke nau hoko ko ha fāmili taʻengata. Hili ha taʻu ʻe taha mei hono papitaiso ʻo e faʻē ʻa Taianá, naʻe silaʻi leva e fāmilí ʻi he temipalé.

ʻOku pehē ʻe Taiana, “Ko ha meʻa fakaʻofoʻofa ne mau aʻusiá. ʻOku ʻikai te u lava ke fakamatalaʻi ʻa e ongo ne u maʻu ʻi heʻemau ʻalu atu ki he loki faiʻanga silá ʻo mamata ki heʻemau ongomātuʻá ʻi aí. Naʻe ʻikai te u fie mavahe au mei ai.”

Hili iá, ne ongoʻi ʻe he fāmilí ha holi lahi ange ke tauhi e ngaahi fekaú koeʻuhí ke nau hoko ko ha fāmili taʻengata. ʻI ha meimei uike nai ʻe taha ki muʻa pea mālōlō e tamai ʻa Taianá, naʻá ne fai ha lēsoni he efiafi fakafāmili ʻi ʻapí ʻo kau ki hono tauhi ʻo e ngaahi fuakavá kae lava ke nau fakataha ʻo taʻengata. Naʻá ne pehē, “ ʻOku ʻikai ʻilo ʻe ha taha ia pe ʻe kei moʻui ʻapongipongi. ʻOku totonu ke tau mateuteu koeʻuhí ka mate ha taha ʻiate kitautolu, ʻe kei lava pē ke tau fakataha.”

ʻOku Liliu e Ngaahi Lotó ʻi Hono Tauhi ʻo e Ngaahi Fuakavá

Kuo ako ʻe Taiana ʻo ʻilo ʻa e lava ke fakatahaʻi ʻa e fāmilí ʻi he ngāue fakataha ke tauhi e ngaahi fuakava ʻo e ongoongoleleí, pea ʻokú ne houngaʻia ʻi heʻene ʻiloʻi ʻeni ki muʻa naʻa tōmui.

Ko e meʻa fakamuimuitaha ʻeni naʻe lea ʻaki ʻe he tamai ʻa Taianá kiate ia peá ne toki ʻalu ki he akó he ʻaho naʻe mālōlō aí, “Te quiero mucho, Dianita.” (ʻOku ou ʻofa lahi ʻaupito ʻiate koe, kiʻi Taiana.)

ʻOku falala ʻa Taiana ki he talaʻofa ʻa e ʻEikí ʻe lava ke fakataha hono fāmilí ʻo kapau ʻe kei hokohoko atu ʻenau tauhi e ngaahi fuakavá.

ʻOkú ne pehē, “Kuó u mamata ʻi hono ʻomi kimautolu ʻe he Tamai Hēvaní ke mau vāofi angé ʻi heʻemau muimui ʻi he Fakamoʻuí. Kuo pau ke u tui te Ne tauhi foki ʻEne talaʻofa ʻe lava ke mau fakataha ʻo taʻengata ʻo kapau te mau tauhi e ngaahi fekaú.”

“Fakamālō ki he palani fakalangí ʻoku ou ʻilo ai ʻe lava ke taʻengata hotau ngaahi fāmilí.

“ ʻOku ou ʻiloʻi ʻe lava ke mahino ki hotau lotó ʻa e nāunau taʻengata ʻoku talaʻofa ʻaki ʻe heʻetau Tamai Hēvaní. Ngata pē ʻi heʻetau kātaki ki he ngataʻangá, tukulotoʻi e ngaahi meʻa ʻa e ʻOtuá, mo ʻetau fetokoniʻakí ʻe lava ke tau aʻusia ai ʻetau taumuʻa ke tau hoko ko ha fāmili taʻengatá.”

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Henry B. Eyring, “Ke Mou Taha,” Liahona, Sepitema 2008, 2.

  2. Vakai, Thomas S. Monson, “Ngaahi ʻApi Fakalangí, Ngaahi Fāmili Taʻengata,” Liahona, Sune 2006, 66.

  3. Vakai, Henry B. Eyring, “Koeʻuhí Ke Tau Taha,” Tūhulu, Siulai 1998, 79.

Hili e mālōlō ʻa e tamai ʻa Taiana Vasikeuesí, naʻá ne ako ha meʻa mahuʻinga fekauʻaki mo e uouangatahá mei he ngaahi holisi maka ʻi Sakisaihuamani, ko ha kolotau taʻu ʻe 500 ʻo e kau ʻInikasí ʻi Pelū.

Toʻomataʻú: Kuo vāofi ange ʻa Taiana, ko ʻene faʻeé ko Tuvālié, mo hono ongo tuongaʻane ko Lisiate mo ʻImanuelá (taupotu ki ʻolungá) ʻi heʻenau fepoupouaki ʻi hono tauhi ʻo e ngaahi fekaú.

Faitā ʻa Adam C. Olson, tuku kehe ʻo ka toki fakahā atu

Tā ʻo Palesiteni ʻAealingí naʻe fai ʻe Craig Dimond