2010
ʻOku Fakahaofi ʻe Kuini ʻĒseta ʻa e Kakai ʻo [e ʻEikí]
ʻAokosi 2010


ʻOku Fakahaofi ʻe Kuini ʻĒseta ʻa e Kakai ʻo e ʻEikí

Naʻe manavasiʻi ʻa ʻĒseta ʻi heʻene hū atu ki he fuʻu palasi ʻi Sūsaní. Naʻe tau mei he ngaahi pou māʻolungá ha ngaahi fukatupenu. Naʻe lanu kulokula, pulū, ʻuliʻuli mo hinehina ʻa e ngaahi faliki māpelé. Naʻa mo e ngaahi ipu inú naʻe ngaohi ʻaki ʻa e koula. Naʻá ne toki mamata atu leva ki he tuʻí naʻe ʻafio ʻi hono fuʻu taloní.

Naʻe pule ʻa e Tuʻi ko ʻAhasiveló ʻi Peasia kotoa. Naʻá ne fekau ke ʻomi ʻa e kau fefine fakaʻofoʻofa taha ʻi he puleʻangá ki he palasí ke ne lava ʻo fili mei ai ha kuini foʻou. Naʻe kau ʻa ʻĒseta ʻi he kau fefine hoihoifua ko iá.

Hili e mālōlō ʻa e ongomātuʻa ʻa ʻĒsetá, naʻe ʻohake ia ʻe Motekiai,ʻa ia naʻá ne tuongaʻane ʻaki. Naʻe talaange ʻe Motekiai kia ʻĒseta ke ʻoua te ne tala ki ha taha ʻi he palasí ko e Siu ia. Naʻe tui ʻa e kau Siú ki [he ʻEikí], kae ʻikai tui ki ai e tuʻí.

ʻI he mamata ʻa e Tuʻi ko ʻAhasiveló kia ʻĒsetá, naʻá ne fili ia ʻi he kakai fefine kotoa pē. Naʻá ne fakanofo ia ko e kuini foʻoú. ʻE tui ʻeni ʻe ʻĒseta ha vala fakaʻofoʻofa mo ha kalauni. Ka naʻe ʻikai te ne toe lava ʻo foki ki hono ʻapí pe lotu fakahāhā ki he ʻOtuá.

Naʻe ʻalu ʻa Motekiai ʻi he ʻaho kotoa pē ki he matapā ʻo e palasí ke vakai pe naʻe sai pē ʻa ʻĒseta. ʻI he ʻaho ʻe taha naʻe sio atu ki ai ʻa Hāmani, ko e minisitā pule ʻa e tuʻí. Naʻe fekau ʻe Hāmani kia Motekiai ke punou kiate ia. Ka naʻe ʻikai tali ʻe Motekiai ke ne fai ʻeni. Ko e ʻOtuá pē naʻá ne punou ki aí.

Naʻe ʻita lahi ʻa Hāmani. Naʻá ne talaange ki he tuʻí naʻe ʻikai ke talangofua e kau Siú ki he ngaahi laó pea naʻe totonu ke tāmateʻi kinautolu. Naʻe ʻoatu ʻe he tuʻí ha tohi fakangofua ke tāmateʻi kātoa ʻa e kau Siu ʻi he puleʻangá.

ʻI he fanongo ʻa Kuini ʻĒseta ki he meʻa fakamamahi naʻe hokó, naʻe ʻave ʻene fekau kia Motekiai. Ko e hā ʻoku totonu ke nau faí?

Naʻe pehē ʻe Motekiai ʻoku totonu ke talanoa ʻa ʻĒseta ki he tuʻí ke fakahaofi e moʻui ʻa e kakai Siú. Naʻá ne pehē ʻoku ʻi ai ha ngāue makehe ke fakahoko ʻe ʻĒseta. Mahalo naʻe fili ia ke kuiní ke ne fakahaofi ʻa e kakai naʻa nau tui ki [he ʻEikí].

Naʻe ilifia ʻa ʻĒseta. Ka ai ha taha ʻe ʻalu ki he tuʻi taʻemaʻu ha ngofua, ʻe tāmateʻi—ʻo aʻu pē ki he kuiní. Naʻe maʻu ʻe ʻĒseta ʻa e lotolahi mo e tui. Naʻá ne tala kia Motekiai ke kole ki he kakai Siu kotoa pē ke nau ʻaukai fakataha mo ia ʻi ha ʻaho ʻe tolu.

Hili e ʻaho ʻe tolú naʻe ʻai ʻe ʻĒseta hono ngaahi kofu fakaʻeiʻeikí peá ne ʻalu ki he matapā ʻo e loki naʻe ʻi ai e taloní. Naʻe mamata ʻa e Tuʻi ko ʻAhasiveló kiate ia peá ne fekau ke ne ʻalu ange ʻo talanoa kiate ia. Naʻe fakaafeʻi ʻe ʻĒseta ʻa e tuʻí mo Hāmani ki ha kātoanga kai.

Naʻe fakahā ʻe ʻĒseta ki he tuʻí ʻi he kātoangá ʻa e faʻufaʻu ʻa Hāmani ke tāmateʻi e kakai Siú. Naʻá ne talaange ko e Siu foki ia. Naʻe ʻita lahi ʻa e Tuʻi ko ʻAhasiveló. Naʻe ʻikai te ne lava ke toe fakafoki ʻene tuʻutuʻuní, ka naʻá ne fekauʻi fakavavevave atu ha kau tangata ʻi he fanga ʻasi mo e kāmeli mo ha tuʻutuʻuni foʻou. Naʻe pehē ai ʻe lava pe ke maluʻi ʻe he kakai Siú ʻa kinautolu mei ha taha te ne feinga ke tāmateʻi kinautolu. Naʻe fakahaofi e moʻui ʻa ha kakai Siu tokolahi.

Naʻe fakafiefia e kakai Siú ʻi he fonuá kotoa koeʻuhí ko e lototoʻa ʻa Kuini ʻĒsetá ʻaki ha fuʻu kātoanga naʻe ui ko e Pulimí.

Toʻohemá: konga naʻe toʻo mei he Ko Kalaisi mo e Talavou Koloaʻiá, tā ʻe Heinrich Hofmann, ʻi he angalelei ʻa e C. Harrison Conroy Co.; ʻOua Te ke Fehangahangai Toko Taha mo e Māmaní, tā ʻe Paul Mann; toʻomataʻú: tā fakatātaaʻi ʻe Sam Lawlor