2008
Jumalan ohjaava käsi
Heinäkuu 2008


Jumalan ohjaava käsi

Kuva
Elder Wolfgang H. Paul

Millaista elämäsi on vaikkapa 10 tai 20 vuoden kuluttua? Millaista työtä teet tai millä uralla olet? Millaisia kirkon tehtäviä kohdallesi tulee? Millainen perheesi on?

Voin vastata kaikkiin noihin kysymyksiin puolestasi ehdottoman varmasti: Olen varma, etten tiedä. Mutta olen yhtä varma siitä, että Jumala kyllä tietää. Ja jos turvaat Häneen ja antaudut Hänen käsiinsä, saatat huomata, että Hän vie sinua odottamattomiin suuntiin antaen sinulle hienoja kokemuksia ja tilaisuuksia.

”Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan.

Missä kuljetkin, pidä hänet mielessäsi, hän viitoittaa sinulle oikean tien.” (Sananl. 3:5–6.)

Sama Jumala, joka ohjaa kansojen kulkua, välittää sinusta, yhdestä lapsestaan, niin paljon, että Hän siunaa sinua henkilökohtaisesti. Olen nähnyt ja kokenut kummankin näistä Jumalan ohjaavaa kättä kuvaavista esimerkeistä.

Kokonaisten kansakuntien siunaaminen

Kasvuvuosinani Saksa oli jaettu kansakunta. Länsi, missä minä elin, oli vapaa ja demokraattinen ja vaurastui. Itää hallitsi kommunistinen järjestelmä, joka oli liittoutunut Neuvostoliiton kanssa. Itää ja länttä erotti raja, ja siitä osoituksena olivat muurit, piikkilanka, miinakentät ja konekiväärein varustettujen vartijoiden miehittämät tornit. Loukussa idässä sen rajan takana oli joukko uskollisia myöhempien aikojen pyhiä, jotka kaipasivat vapautta palvella Jumalaa ja saada temppelin siunaukset.

Me kirkon jäsenet tiesimme, että jonakin päivänä – profetian täyttymiseksi – evankeliumia saarnattaisiin jokaisen kansakunnan keskuudessa (ks. Matt. 24:14). Mutta koska armeijat tuntuivat niin voimakkailta ja hallitukset niin kovasydämisiltä, pelkäsimme, että vain suuri kansainvälinen konflikti tai jokin maailmankatastrofi toisi tarpeelliset muutokset Itä-Saksaan, Puolaan ja muihin Neuvostoliiton vallan alla oleviin maihin.

Herra tiesi paremmin. Presidentti Spencer W. Kimball (1895–1985) haastoi kaikki kirkon jäsenet rukoilemaan, että rajat avautuisivat. Ja hitaasti mutta varmasti alkoi tapahtua ihmeellisiä asioita. Itä-Saksan hallitus antoi luvan temppelin rakentamiseen alueelleen, ja Freibergin temppeli vihittiin käyttöön vuonna 1985. Sitten vuonna 1988 hallitus myönsi kirkon johtajien pyynnöstä luvan, että maahan sai tulla lähetyssaarnaajia ja että itäsaksalaiset lähetyssaarnaajat saivat lähteä palvelemaan ulkomaille. Marraskuussa 1989 Itä-Saksan hallitus avasi Berliinin muurin, ja pian se hajotettiin. Hallitus kaatui, ja Saksa yhdistyi ja sai demokraattisen hallinnon.

Historioitsijat luettelevat monia syitä näihin suuriin tapahtumiin. Mutta mielessäni ei ole epäilystäkään siitä, etteikö kaiken takana Herra ohjannut näiden kansakuntien kohtaloita niin että Hänen tarkoituksensa voisivat toteutua.

Yksittäisen elämän johdattaminen

Tuo sama Jumala on kiinnostunut sinusta henkilökohtaisesti ja ohjaa ja muovaa elämääsi omaksi siunaukseksesi ja muiden siunaukseksi – jos kutsut Hänet tekemään niin. Tiedän sen, koska Hän on muovannut minun elämääni ja pitänyt lupauksensa, että kun asetan Hänet ensimmäiseksi, Hän siunaa minua kaikella muulla mitä tarvitsen. Olen nähnyt sen tapahtuvan monta kertaa elämässäni.

Perheemme oli ainoa myöhempien aikojen pyhiin kuuluva perhe 60 000 asukkaan kaupungissamme. Teimme parhaamme elääksemme evankeliumin mukaan. Tunsin Hengen usein enkä oikeastaan koskaan epäillyt sitä, että kirkko oli tosi. Mutta asepalveluksessa ollessani tunsin voimakasta halua tietää omakohtaisesti, että Mormonin kirja on totta. Niinpä menin paikkaan, jossa voin olla yksin, ja tein kuten Mormonin kirjassa neuvotaan (ks. Moroni 10:4–5). Kysyin Jumalalta. Ja sain todistuksen – lämmön, lohdun, rauhan ja suuren onnen hengellisen tunteen, jota en koskaan unohda.

Asepalvelukseni jälkeen opiskelin Länsi-Saksan hallituksen sotilashallinnon ohjelmassa. Se oli varsin vaativaa, mutta sain laajan pohjan sellaisiin asioihin kuin talous, kiinteistöt, lakiasiat ja niin edelleen. Palvelin myös piirin johtokunnassa. Kun opiskelutoverini opiskelivat ahkerasti sunnuntaisin, minä hoidin kirkon tehtäviä ja vietin aikaa perheeni kanssa. Se oli vaikeaa, mutta Herran lupaukset pitävät, ja niihin voi luottaa. Menestyin yhtä hyvin kuin muutkin opiskelutoverini.

Valmistuttuani työskentelin valtionhallinnossa kahdeksan vuotta. Minulle taattiin elinikäinen virka ja erittäin hyvä eläke. Näytti siltä kuin elämäni olisi järjestetty mukavasti valmiiksi. Sitten kirkon johtava piispakunta kysyi minulta, olisinko halukas muuttamaan Frankfurtiin ja työskentelemään Euroopan alue-edustajana. Joutuisin luopumaan varmasta työpaikastani ja tulevasta eläkkeestäni. Mutta kun vaimoni ja minä rukoilimme siitä, meistä tuntui, että oli oikein tehdä niin. Siitä lähtien elämäni on kulkenut hyvin toisenlaiseen mutta hyvin siunattuun suuntaan.

Koulutukseni valtionhallinnossa oli valmistanut minua moniin asioihin, joita hoidin uudessa tehtävässäni. Ja tämän työn myötä sain mahdollisuuden palvella myöhemmin lähetysjohtajana, mihin en olisi koskaan saanut lupaa, jos olisin edelleenkin ollut työssä valtionhallinnossa.

Kerron sinulle nämä asiat hyvin kiitollisena, en rehennelläkseni vaan osoittaakseni sinulle, että Herra muovaa elämääsi omia tarkoituksiaan varten, jos annat Hänen tehdä niin. Ja siitä seuraa suuria siunauksia. Voin luvata sinulle, ettei Herra siunaa sinua vain sellaisissa tärkeissä asioissa kuten esimerkiksi urallasi, vaan jos käännyt Hänen puoleensa rukouksessa, Hän siunaa sinua pienissä, jokapäiväisissä haasteissa. Olen kokenut sen monta kertaa elämässäni.

Siunattuna päivästä toiseen

Muistan, kuinka palvellessani seurakunnanjohtajana olin valmistelemassa vuosittaista kymmenysraporttia. Oli kaunis talvipäivä, ja vaimoni odotti, että lähtisin kävelylle hänen kanssaan. Olin tottunut hoitamaan talousasioita valtion virkamiehenä, joten se ei ollut minulle vaikea tehtävä. Mutta aina kun yritin saada summat vastaamaan toisiaan, luvut eivät täsmänneet. Yritin yhä uudelleen, mutta mikään ei toiminut, ja aloin turhautua. Pyysin taivaallista Isää auttamaan.

Kun nousin polviltani, en nähnyt minkään muuttuneen. Mutta tunsin, että minun pitäisi käydä uudelleen läpi eräs osio lahjoituskuittikansiosta. Noihin aikoihin kuitit liimattiin yhteen nipuiksi, ja tällä kertaa huomasin, että kaksi kuittia oli tarttunut toisiinsa niin, että ne näyttivät yhdeltä kuitilta. Ongelma oli ratkennut.

Haasteesi voi olla yhtä tavanomainen kuin eräs, joka minulla oli jokin aika sitten. Olin ostanut tietokoneeseeni uuden nopean modeemin, mutta kun liitin kaiken ohjeiden mukaan, modeemi ei toiminut. Kävin läpi ongelmia koskevat ohjeet, yhdistin kaiken uudelleen ja soitin valmistajan palvelupuhelimeen, mutta vieläkään modeemi ei toiminut. Laite jopa testattiin myymälässä, josta olin sen ostanut, eikä siitä löytynyt mitään vikaa. Niinpä vein sen takaisin kotiin. Mutta tällä kertaa muistin rukoilla. Se oli ainoa asia, minkä tein toisin. Tällä kertaa laite toimi, ja se toimii edelleen.

Jotkin näistä tapahtumista vaikuttivat kokonaisiin kansakuntiin. Jotkin vaikuttivat koko elämäni suuntaan. Ja jotkin ovat melko pieniä suurten asioiden rinnalla. Mutta sitä juuri tarkoitankin. Sama Jumala, joka puhuu profeetoille ja joka muuttaa kansakuntien kulkua, on halukas puhumaan sinun sydämellesi Henkensä kautta. Hän ohjaa elämäsi kulkua ja tekee sinusta paljon paremman kuin millaiseksi voisit itse ikinä tulla. Ja Hän auttaa sinua elämäsi arkisissa haasteissa, jos turvaat ja tukeudut Häneen.

Hän tuntee sinut, Hän rakastaa sinua, ja Hänen lupauksensa pitävät.