Instituutti
Oppiaihe 17, luokan valmistautumisaineisto: Tasavertainen kumppanuus avioliitossa


”Oppiaihe 17, luokan valmistautumisaineisto: Tasavertainen kumppanuus avioliitossa”, Iankaikkinen perhe, opettajan aineisto, 2022

”Oppiaihe 17, luokan valmistautumisaineisto”, Iankaikkinen perhe, opettajan aineisto

Kuva
aviomies ja vaimo laittavat ruokaa yhdessä

Oppiaihe 17, luokan valmistautumisaineisto

Tasavertainen kumppanuus avioliitossa

Perheessä Herra on uskonut miehille ja naisille ”erilaiset mutta yhtä merkittävät roolit [jotka] täydentävät toisiaan” (M. Russell Ballard, ”Vanhemmuuden pyhät velvollisuudet”, Liahona, maaliskuu 2006, s. 13). Profeetat ovat opettaneet, että ”näissä pyhissä tehtävissä isillä ja äideillä on velvollisuus auttaa toisiaan tasavertaisina kumppaneina” (”Perhe – julistus maailmalle”, churchofjesuschrist.org). Näistä vastuista keskustellaan syvällisemmin muutamien seuraavien oppiaiheiden aikana.

Osa 1

Kuinka voin olla tasavertainen kumppani avioliitossa?

Voimme oppia tärkeitä totuuksia suhteesta, jonka Herra on tarkoittanut aviomiehelle ja vaimolle, siitä, miten Hän kuvaili Eevan luomista, kuten se on tallennettuna Mooseksen kirjassa.

Kuva
tutki-kuvake

Valmistaudu oppitunnille tutkimalla

Lue Moos. 3:18, 21–23 ja mieti, mitä Eevan luomista kuvaileva vertauskuvallisuus tarkoittaa.

Kuva
Aadam ja Eeva, Lowell Bruce Bennett

Kuvaus Eevan luomisesta Aadamin kylkiluusta on kuvaannollinen (ks. Spencer W. Kimball, ”The Blessings and Responsibilities of Womanhood”, Ensign, maaliskuu 1976, s. 71). Presidentti Russell M. Nelson on selittänyt yhtä mahdollista kylkiluun vertauskuvallista merkitystä:

Kuva
presidentti Russell M. Nelson

Kylkiluu, joka on kyljestä, näyttää kuvaavan kumppanuutta. Kylkiluu ei merkitse alistamista eikä alistumista vaan tasavertaista kumppanuussuhdetta, jossa tehdään työtä ja eletään rinta rinnan. (”Mitä voimme oppia Eevasta”, Valkeus, tammikuu 1988, s. 81)

Sisar Linda K. Burton, entinen Apuyhdistyksen ylijohtaja, on opettanut seuraavaa sopivan avun merkityksestä:

Kuva
ylijohtaja Linda K. Burton

Tämä [sopiva apu] olisi ”apu, joka olisi miehelle sopiva, kelvollinen eli hänen tarpeitaan vastaava” [ks. 1. Moos. 2:18, ks. LDS-laitoksen alaviite b]. Esimerkiksi meidän kaksi kättämme muistuttavat toisiaan, mutta ne eivät ole täysin samanlaiset. Itse asiassa ne ovat aivan vastakkaiset, mutta ne täydentävät toisiaan ja sopivat toisilleen. Yhdessä toimiessaan ne ovat vahvemmat. (”Yhdessä me ylennymme”, Liahona, toukokuu 2015, s. 30)

Jotkin kulttuuriin liittyvät tai henkilökohtaiset uskonkäsitykset ja käyttäytymistavat voivat estää meitä olemasta tasavertaisia kumppaneita avioliitossa. Presidentti Dallin H. Oaks ensimmäisestä presidenttikunnasta on kuvaillut näitä olosuhteita ja sitä, kuinka ne voi voittaa:

Kuva
presidentti Dallin H. Oaks

Joillakin – – aviomiehillä on se väärä käsitys, että aviomies lepää vaimon tehdessä suurimman osan työstä kotona tai että vaimo ja lapset ovat vain aviomiehen palvelijoita. Se ei ole Herralle mieleen, koska se on esteenä sellaisten perhesuhteiden syntymiselle, joiden on vallittava iankaikkisuudessa, ja se pysäyttää sellaisen kasvun, jonka on tapahduttava täällä maan päällä, jos haluamme tulla kelvollisiksi iankaikkisuuden siunauksiin. Tutkikaa pyhiä kirjoituksia, niin näette, että Aadam ja Eeva, ensimmäiset vanhempamme, jotka toimivat mallina meille kaikille, rukoilivat yhdessä ja tekivät työtä yhdessä (ks. Moos. 5:1, 4, 10–12, 16, 27). Sen tulisi olla perhe-elämämme malli – toistemme kunnioittaminen ja työn tekeminen yhdessä rakkaudessa. (”Evankeliumin kulttuuri”, Liahona, maaliskuu 2012, s. 24)

Kuva
aviomies ja vaimo työskentelevät yhdessä keittiössä
Kuva
pohdi-kuvake

Valmistaudu oppitunnille pohtimalla

Mitä siunauksia avioliittoon voi tulla, jos aviomies ja vaimo näkevät toisensa tasavertaisina kumppaneina ja tukevat toisiaan sellaisina?

Osa 2

Mitä tarkoittaa se, että johtaa perheessä?

Herra on asettanut perheessä miehelle ja vaimolle ainutlaatuisia vastuita, jotka ovat ”arvoltaan ja tärkeydeltään yhdenvertaisia” (Quentin L. Cook, ”Suuri rakkaus Isämme lapsia kohtaan”, Liahona, toukokuu 2019, s. 79). Joitakin näistä vastuista käsitellään tulevissa oppiaiheissa. Mutta yhtenä esimerkkinä on seuraava pyhä vastuu, jonka Herra on antanut aviomiehille ja isille: ”Jumalallisen suunnitelman mukaan isän on määrä johtaa perhettään rakkaudessa ja vanhurskaudessa” (”Perhe – julistus maailmalle”, churchofjesuschrist.org). Aviomiehen tai isän poissa ollessa vaimo tai äiti johtaa kodissa (ks. Russell M. Nelson, ”Hengellisiä aarteita”, Liahona, marraskuu 2019, s. 79).

Kuva
isä ja äiti lukevat pyhiä kirjoituksia lastensa kanssa

Mieti, kuinka seuraavat opetukset voivat lisätä ymmärrystäsi siitä, kuinka isä voi johtaa perhettään rakkaudessa ja vanhurskaudessa:

Perheen johtaminen on vastuuta omalta osaltaan johtaa perheenjäseniä takaisin asumaan Jumalan luona. Tätä tehdään palvelemalla ja opettamalla lempeästi, sävyisästi ja puhtaalla rakkaudella noudattaen Jeesuksen Kristuksen esimerkkiä (ks. Matt. 20:26–28). Perheen johtamiseen sisältyy perheenjäsenten johtamista säännölliseen rukoukseen, evankeliumin tutkimiseen ja jumalanpalveluksen muihin osa-alueisiin. Vanhemmat työskentelevät ykseydessä täyttääkseen nämä vastuut. (”Vanhemmat ja lapset”, Yleiskäsikirja: Palveleminen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa, 2.1.3)

Apostoli Paavali opetti aviomiehen vastuuta johtaa epäitsekkäästi, kun hän sanoi: ”Mies on vaimonsa pää, niin kuin Kristus on seurakunnan pää. – – Miehet, rakastakaa vaimoanne niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi henkensä sen puolesta.” (Ef. 5:23, 25.) Lainattuaan jaetta Ef. 5:23 presidentti Ezra Taft Benson tähdensi, kuinka Vapahtaja on täydellinen esimerkki johtamisesta:

Kuva
presidentti Ezra Taft Benson

Tätä esikuvaa meidän tulee seurata roolissamme johtaa kotona. Emme näe Vapahtajan johtavan seurakuntaa kovalla tai epäystävällisellä tavalla. Emme näe Vapahtajan kohtelevan seurakuntaansa epäkunnioittavasti tai laiminlyövän sitä. Emme näe Vapahtajan käyttävän voimakeinoja tai pakkoa toteuttaakseen tarkoituksensa. Emme koskaan näe Vapahtajan tekevän mitään muuta kuin sellaista, mikä rakentaa, kohottaa, lohduttaa ja korottaa seurakuntaa. Veljet, sanon teille kaikella vakavuudella, että Hän on se esikuva, jota meidän on seurattava johtaessamme perhettämme hengellisesti. (Kirkon presidenttien opetuksia: Ezra Taft Benson, 2014, s. 204)

Innoitetussa kirjeessä kirkon jäsenille profeetta Joseph Smith kuvaili sitä, miten tärkeää on noudattaa Kristuksen kaltaisia ominaisuuksia johtaessaan muita. Nämä ominaisuudet koskevat myös perheen johtamista.

Kuva
tutki-kuvake

Valmistaudu oppitunnille tutkimalla

Lue OL 121:41–43. Voisit merkitä löytämäsi Kristuksen kaltaiset ominaisuudet.

Kuva
kirjoita-kuvake

Kirjoita ajatuksiasi

Valitse yksi Kristuksen kaltainen ominaisuus, jonka huomasit tai merkitsit, ja kirjoita ajatuksiasi yhdestä tai useammasta seuraavista kysymyksistä: Miksi tällä ominaisuudella on merkitystä perheen johtamisessa? Kuinka tämä ominaisuus voi auttaa minua olemaan tasavertainen kumppani avioliitossa? Milloin Jeesus Kristus on ollut esimerkkinä tästä ominaisuudesta johtotehtävässään? Valmistaudu kertomaan ajatuksiasi oppitunnilla.

Osa 3

Kuinka puolisot voivat neuvotella yhdessä vanhurskaasti perheensä johtamisesta?

”Perheen johtaminen” voidaan ymmärtää väärin. Esimerkiksi jotkut ovat tulkinneet väärin pyhien kirjoitusten kohtien kuten 1. Moos. 3:16 (Herra sanoo Eevalle, että Aadam ”pitää [häntä] vallassaan”) tarkoittavan sitä, että aviomies voi määräillä tai hallita, mikä on väärin. Tämä Herran antama ohje koskee sen sijaan aviomiehen vastuuta johtaa rakkaudessa ja vanhurskaudessa. Kuten presidentti Gordon B. Hinckley opetti tämän ilmauksen merkityksestä, aviomiehellä on ”vallitsemisvastuuna elättää, suojella, vahvistaa ja varjella vaimoaan” (ks. ”Jumalan tyttäriä”, Valkeus, tammikuu 1992, s. 117; ks. myös Spencer W. Kimball, ”The Blessings and Responsibilities of Womanhood”, Ensign, maaliskuu 1976, s. 72).

Vanhin Richard G. Scott kahdentoista apostolin koorumista puhui siitä epävanhurskaasta käytännöstä, että aviomies on määräilevä tai hallitseva:

Kuva
vanhin Richard G. Scott

Kuuluuko teidän kulttuuriinne, että aviomiehellä on hallitseva, määräävä rooli ja että hän tekee yksin kaikki tärkeät perhettä koskevat päätökset? Sellainen malli täytyy muuttaa, niin että aviomies ja vaimo toimivat tasavertaisina kumppaneina ja tekevät itseään ja perhettään koskevat päätökset yhdessä. Mikään perhe ei voi kestää pitkään pelon ja pakon vallassa. Se johtaa kiistelyyn ja kapinointiin. Rakkaus on onnellisen perhe-elämän perusta. (”Onnen esteiden poistaminen”, Valkeus, heinäkuu 1998, s. 98)

Avioparien tulee nöyrästi, kunnioittavasti ja ystävällisesti neuvotella yhdessä tehdessään perhettään koskevia päätöksiä. Vanhin Quentin L. Cook kahdentoista apostolin koorumista on opettanut:

Kuva
vanhin Quentin L. Cook

Perheneuvostossa vaimo ja mies tasavertaisina kumppaneina tekevät tärkeimmät päätökset. He päättävät, kuinka lapsia opetetaan ja ojennetaan, kuinka rahaa käytetään, missä he asuvat, ja he tekevät monia muita perheen päätöksiä. Ne tehdään yhdessä sen jälkeen kun on pyydetty johdatusta Herralta. (”Herra on minun valoni”, Liahona, toukokuu 2015, s. 64)

Kuva
aviomies ja vaimo polvistuvat yhdessä rukoukseen

Pidä mielessä nämä muut tärkeät totuudet, jotka liittyvät yhdessä neuvottelemiseen puolisoina ja tasa-arvon vaalimiseen avioliitossa:

  • Aviomiehellä ja vaimolla on määrä olla päätösten tekemisessä ”tasaveroinen ääni- ja päätäntävalta” (L. Whitney Clayton, ”Avioliitto: katso ja opi”, Liahona, toukokuu 2013, s. 84).

  • Vaimoa tarvitaan puhumaan osaltaan vaikuttavana ja täysivaltaisena kumppanina (ks. Spencer W. Kimball, ”Sisarten etuoikeudet ja velvollisuudet”, Valkeus, huhtikuu 1979, s. 184), kun hän yhdessä aviopuolisonsa kanssa johtaa perhettään (ks. Russell M. Nelson, ”Vetoomus sisarilleni”, Liahona, marraskuu 2015, s. 97).

  • Aviomiehellä ja vaimolla on ”yhdenvertainen voima saada ilmoitusta perhettään varten” (Quentin L. Cook, ”Suuri rakkaus Isämme lapsia kohtaan”, Liahona, toukokuu 2019, s. 79).

  • Vanhemmat voivat pitää perheneuvostoja lastensa kanssa neuvotellakseen yhdessä päätöksistä tai haasteista, jotka saattavat koskea koko perhettä (ks. M. Russell Ballard, ”Perheneuvostot”, Liahona, toukokuu 2016, s. 63–65).

Kuva
pohdi-kuvake

Valmistaudu oppitunnille pohtimalla

Kuinka yhdessä neuvotteleminen vanhurskaasti voi siunata aviopareja ja heidän lapsiaan?