Riippuvuus
Askel 1: Rehellisyys


“Askel 1: Rehellisyys,” Riippuvuuksista toipumisen ohjelma: Opas riippuvuuksista toipumiseen ja paranemiseen (2005), 1–6

“Askel 1,” Riippuvuuksista toipumisen ohjelma, 1–6

Askel 1

Rehellisyys

Avainperiaate: Myönnä olevasi voimaton voittamaan riippuvuutesi ja menettäneesi elämäsi hallinnan.

Monen riippuvuus on alkanut uteliaisuudesta. Joistakuista meistä tuli aineiden väärinkäyttäjiä perustellun reseptilääkkeiden tarpeen tai tahallisen kapinoinnin vuoksi. Moni astui tälle polulle lähes lapsenkengissä. Olivatpa vaikuttimemme tai olosuhteemme alussa mitkä tahansa, huomasimme pian, että riippuvuus lievitti muutakin kuin ruumiillista tuskaa. Se piristi tai turrutti kipeitä tunteita tai mielialoja. Se auttoi meitä välttämään kohtaamiamme ongelmia – tai niin me luulimme. Hetken meistä tuntui, ettei meillä ollut pelkoja, huolia, mielipahaa, ei mitään kaduttavaa ja ettei elämä ollut tylsää. Mutta koska elämä on täynnä olosuhteita, jotka herättävät tällaisia tunteita, me turvauduimme riippuvuuksiemme aiheuttajiin yhä useammin. Silti useimmat meistä eivät pystyneet tunnistamaan tai myöntämään, että olimme menettäneet kykymme vastustaa riippuvuuden aiheuttajaa ja pysyä siitä erossa omin voimin. Kuten vanhin Russell M. Nelson kahdentoista koorumista on havainnut, ”myöhemmin riippuvuus poistaa valinnanvapauden. Ihminen voi kemiallisin keinoin kirjaimellisesti sammuttaa oman tahtonsa!” (”Orjuus vai vapaus”, Valkeus, tammikuu, 1989, s. 6.)

Riippuvaisiksi jääneet ihmiset myöntävät harvoin olevansa riippuvaisia. Yritimme vähätellä ja peitellä käyttäytymistämme kieltääksemme tilamme vakavuuden ja välttääksemme paljastumisen sekä valintojemme seuraukset. Emme tajunneet, että pettämällä toisia ja itseämme luisuimme syvemmälle riippuvuuksiimme. Kun voimattomuutemme riippuvuuteen nähden lisääntyi, monet meistä löysivät vikoja perheestä, ystävistä, kirkon johtajista ja jopa Jumalasta. Vajosimme yhä suurempaan yksinäisyyteen eristäen itsemme toisista, varsinkin Jumalasta.

Hengellisyytemme heikentyi, kun me riippuvaisina turvauduimme valheisiin ja salailuun toivoen voivamme vapauttaa itsemme tai syyttää muita. Jokaisella epärehellisellä teolla sidoimme itsemme ”pellavaköysillä”, jotka tulivat pian vahvoiksi kuin kahleet (ks. 2. Nefi 26:22). Sitten koitti aika, jolloin jouduimme kasvotusten totuuden kanssa. Emme voineet enää kätkeä riippuvuuksiamme valehtelemalla jälleen kerran tai sanomalla: ”Ei se niin paha ole!”

Joku rakkaamme – lääkäri, tuomari tai pappeusjohtaja – kertoi meille totuuden, jota emme voineet enää kieltää: riippuvuus oli tuhoamassa elämämme. Kun katsoimme rehellisesti menneisyyttä, myönsimme, ettei mikään, mitä olimme omin voimin yrittäneet, ollut onnistunut. Myönsimme riippuvuuden vain pahentuneen. Tajusimme, kuinka paljon riippuvuutemme olivat vahingoittaneet ihmissuhteita ja että ne olivat riistäneet kaiken omanarvontuntomme. Sillä hetkellä otimme ensi askelen kohti vapautta ja toipumista myöntämällä rohkeasti, että emme olleet tekemisissä pelkästään ongelman tai pahan tavan kanssa. Lopulta myönsimme totuuden, että elämästämme oli tullut sellaista, ettemme kyenneet selviytymään omin voimin ja että tarvitsimme apua voittaaksemme riippuvuutemme. Ihmeellistä tässä rehellisessä tappion oivaltamisessa oli se, että toipuminen lopulta alkoi.

Mormonin kirjan profeetta Ammon ilmaisi selvästi havaitsemamme totuuden, kun lopulta olimme rehellisiä itsellemme:

”Minä en kersku omasta voimastani enkä omasta viisaudestani, mutta katso, minun iloni on täysi, niin, sydämeni on ääriään myöten täynnä iloa, ja minä riemuitsen Jumalastani.

Niin, minä tiedän, että en ole mitään; voimiltani minä olen heikko; sen tähden en kersku itsestäni, vaan kerskun Jumalastani, sillä hänen voimassaan minä voin tehdä kaiken.” (Alma 26:11–12.)

Toiminta-askelet

Ala omasta tahdostasi pysyä erossa riippuvuuden aiheuttajasta

Vaikka ihmisten riippuvuudet ovat erilaisia, jotkin totuudet, kuten tämä, eivät vaihtele: mikään ei ala ilman, että ihminen tahtoo sen alkavan. Riippuvuudesta vapautuminen ja puhtaus alkavat pienestä tahdon kipinästä. Sanotaan, että ihminen haluaa lopulta pysyä erossa riippuvuuden aiheuttajasta, kun ongelman aiheuttama tuska on pahempi kuin ratkaisun aiheuttama tuska. Oletko sinä tullut tähän pisteeseen? Jos et ole ja jos riippuvuutesi jatkuu, tulet siihen varmasti, koska riippuvuus on vähitellen etenevä ongelma. Rappeuttavan sairauden tavoin se jäytää kykyäsi toimia normaalisti.

Ainoa vaatimus toipumisen alkamiselle on halu lakata jatkamasta riippuvuutta. Jos halusi on vähäinen ja epävakaa tänään, älä ole huolissasi. Se kasvaa!

Jotkut oivaltavat tarpeen vapautua riippuvuudesta, mutta eivät halua vielä aloittaa. Jos näin on sinun laitasi, voit ehkä aloittaa myöntämällä haluttomuutesi ja miettimällä riippuvuutesi hintaa. Voit tehdä luettelon sinulle tärkeistä asioista. Tarkastele perhettäsi ja ihmissuhteitasi, suhdettasi Jumalaan, hengellistä voimaasi, kykyäsi auttaa ja siunata muita, terveyttäsi. Etsi sitten ristiriitoja uskosi ja toiveidesi ja käyttäytymisesi välillä. Pohdi, miten toimintasi turmelee arvojasi. Voit rukoilla, että Herra auttaa sinua näkemään itsesi ja elämäsi kuten Hän ne näkee – kaikkine jumalallisine mahdollisuuksinesi – ja mitä panet vaaralle alttiiksi jatkaessasi riippuvuuttasi.

Sen myöntäminen, mitä menetät antaessasi periksi riippuvuudellesi, voi auttaa sinua saamaan halun lopettaa. Jos sinulla on edes vähän halua, voit aloittaa askeleesta 1. Ja kun etenet askel askeleelta tämän ohjelman mukaan ja havaitset muutokset elämässäsi, halusi lopettaa voimistuu.

Luovu ylpeydestä ja etsi nöyryyttä

Ylpeyttä ja rehellisyyttä ei voi esiintyä samanaikaisesti. Ylpeys on harhakuva ja oleellinen tekijä kaikissa riippuvuuksissa. Ylpeys vääristää totuuden asioista sellaisina kuin ne ovat, kuin ne ovat olleet ja kuin ne tulevat olemaan. Se on suuri este toipumisellesi. Presidentti Ezra Taft Benson on määritellyt ylpeyden:

”Ylpeys on erittäin väärin ymmärretty synti. – –

Useimmat meistä ajattelevat ylpeyden olevan itsekeskeisyyttä, omahyväisyyttä, pöyhkeyttä, ylimielisyyttä tai kopeutta. Nämä kaikki ovat synnin osatekijöitä, mutta asian ydin puuttuu vielä.

Ylpeyden keskeisin piirre on vihamielisyys – vihamielisyys Jumalaa ja vihamielisyys lähimmäisiä kohtaan. Vihamielisyys tarkoittaa vihaa tai vihanpitoa. Se on voima, jolla Saatana haluaa hallita meitä.

Ylpeys on pohjimmiltaan kilpailuhenkistä. Me asetamme oman tahtomme vastakkain Jumalan tahdon kanssa. Kun me suuntaamme ylpeytemme Jumalaa vastaan, se tapahtuu siinä hengessä, että ’tapahtukoon minun tahtoni eikä sinun’. – –

Kun oma tahtomme kilpailee Jumalan tahdon kanssa, halumme, mieltymyksemme ja himomme jäävät hillitsemättä (ks. Alma 38:12; 3. Nefi 12:30).

Ylpeät eivät voi hyväksyä sitä, että Jumalalla on valtuus antaa heidän elämäänsä koskevia ohjeita (ks. Hel. 12:6). He asettavat oman käsityksensä totuudesta Jumalan suurta tietoa vastaan, omat kykynsä Jumalan pappeuden voimaa vastaan, omat saavutuksensa Hänen voimallisia tekojaan vastaan.” (Ks. ”Kavahtakaa ylpeyttä”, Valkeus, heinäkuu 1989, s. 3.)

Kun alat omasta halustasi pysyä erossa riippuvuuden aiheuttajasta ja myönnät kohtaamasi ongelmat, ylpeytesi korvautuu vähitellen nöyryydellä.

Myönnä ongelma, etsi apua, osallistu kokouksiin

Kun annoimme periksi riippuvuuksillemme, valehtelimme itsellemme ja muille. Mutta emme voineet todella pettää itseämme. Uhmakkaina ja verukkeita keksien teeskentelimme voivamme hyvin, mutta jossakin syvällä sisimmässämme tunsimme asioiden todellisen laidan. Kristuksen valo muistutti meitä jatkuvasti. Tiesimme, että olimme luisumassa kaltevalla pinnalla kohti yhä suurempaa surua. Tämän totuuden kieltäminen oli niin raskasta, että oli lopulta suuri helpotus myöntää, että meillä oli ongelma. Yhtäkkiä sallimme toivon pilkahtaa. Kun aloimme myöntää itsellemme, että meillä on ongelma, ja halusimme etsiä tukea ja apua, annoimme tuolle toivolle kasvusijan. Olimme valmiita ottamaan seuraavan askelen ja osallistumaan toipumiskokoukseen.

Kaikki eivät ehkä voi osallistua tukiryhmään tai toipumiskokoukseen. Jos et voi käydä toipumiskokouksessa, voit silti ottaa jokaisen askelen vähäisin muunnoksin, kun toimit yhteistyössä piispasi tai huolella valitun ammattiauttajan kanssa.

Kun osallistuminen toipumiskokoukseen on mahdollista, havaitset sen hyödylliseksi ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin, näissä kokouksissa tutkit erityisiä evankeliumin periaatteita, jotka käytäntöön sovellettuina auttavat sinua muuttamaan käyttäytymistäsi. Presidentti Boyd K. Packer kahdentoista koorumista on opettanut: ”Evankeliumin oppien tutkiminen parantaa käyttäytymistä nopeammin kuin käyttäytymisen tutkiminen. Syventyminen huonoon käytökseen voi johtaa huonoon käytökseen. Siksi tähdennämme niin voimakkaasti evankeliumin oppien tutkimista.” (”Pienet lapset”, Valkeus, tammikuu 1987, s. 13.) Toiseksi, näissä kokouksissa tapaa muita toipumiseen pyrkiviä ja sellaisia, jotka ovat jo astuneet tälle polulle ja jotka ovat elävä todiste sen tehokkuudesta. Toipumiskokouksissa saat ymmärtämystä, toivoa ja tukea.

Tutki ja ymmärrä

Pyhien kirjoitusten ja kirkon johtajien sanojen tutkiminen auttaa sinua aloittamaan toipumisesi. Sellainen tutkiminen lisää ymmärrystäsi ja auttaa sinua oppimaan.

Voit käyttää seuraavia pyhien kirjoitusten kohtia, kirkon johtajien sanoja ja kysymyksiä, kun itse tutkit rukoillen, kirjoitat ja keskustelet ryhmässä. Ajatus kirjoittamisesta saattaa pelottaa sinua, mutta kirjoittaminen on voimakas toipumisen apuväline. Sen avulla saat aikaa mietiskellä, se auttaa sinua keskittämään ajatuksia, sen avulla voit havaita ja ymmärtää riippuvuuteesi liittyviä asioita, ajatuksia ja käyttäytymistä. Kun kirjoitat, sinulle kertyy myös muistiinpanoja ajatuksistasi. Kun etenet askelesta toiseen, voit arvioida edistymistäsi. Niinpä ole nyt rehellinen ja vilpitön kirjoittaessasi ajatuksiasi, tunteitasi ja vaikutelmiasi.

Saarroksissa kiusausten tähden

”Minä olen saarroksissa kiusausten ja syntien tähden, jotka niin helposti kietoutuvat minuun.

Ja kun haluan riemuita, sydämeni huokaa syntieni tähden; kuitenkin minä tiedän, keneen olen turvannut.

Minun Jumalani on ollut minun tukeni; hän on johdattanut minut ahdinkojeni lävitse erämaassa, ja hän on varjellut minua suuren syvyyden vesillä.

Hän on täyttänyt minut rakkaudellansa, niin että se kuluttaa lihaani.” (2. Nefi 4:18–21.)

  • Tunnetko olevasi saarroksissa tai ansassa? Milloin sinusta tavallisimmin tuntuu siltä?

  • Mitkä tilanteet tai tunteet heikensivät sinua niin, että jouduit riippuvuutesi valtaan?

  • Kun Nefi tunsi olevansa lannistunut, keneen hän turvasi? Mitä sinä voit tehdä, että turvaisit enemmän Herraan?

”Tiedän, ettei ihminen ole mitään”

”Ja tapahtui, että kului monen tunnin aika, ennen kuin Mooses sai luonnolliset ihmisvoimansa; ja hän sanoi itsekseen: Nyt, tästä syystä minä tiedän, ettei ihminen ole mitään, jota asiaa en ollut koskaan ajatellut.” (Moos. 1:10.)

  • Kuinka Mooses kuvasi itseään verrattuna Jumalaan?

  • Kuinka pieni lapsi voi olla äärettömän arvokas ja silti ei mitään verrattuna vanhempiinsa?

  • Millä tavoin sinä et ole mitään, kun sinulla ei ole Jumalan apua?

  • Millä tavoin sinä olet äärettömän arvokas?

  • Kirjoita, kuinka sen tiedostaminen, että olet omin voimin avuton voittamaan riippuvuutesi, voi saada sinut myöntämään oman mitättömyytesi ja tulemaan pienen lapsen kaltaiseksi.

Nälkä ja jano

”Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan” (Matteus 5:6).

”Ja minun sielullani oli nälkä; ja minä polvistuin maahan Luojani eteen, ja minä huusin hänen puoleensa voimallisessa rukouksessa ja anomisessa oman sieluni puolesta; ja kaiken päivää minä huusin hänen puoleensa; niin, ja kun yö tuli, minä yhä korotin korkealle ääneni, niin että se ylti taivaisiin” (En. 4).

  • Näistä kahdesta pyhien kirjoitusten kohdasta opimme, että sielullamme voi olla nälkä. Tunnetko koskaan itseäsi sisäisesti tyhjäksi, vaikka et olisi fyysisesti nälkäinen? Mikä aiheuttaa tuon tyhjyyden?

  • Kuinka Hengen nälkäsi voi auttaa sinua olemaan rehellisempi?

Rehellisyys

”Jotkut voivat pitää luonteenlaatua, jota kutsutaan rehellisyydeksi, hyvin tavanomaisena. Mutta minä uskon, että se on evankeliumin ydin. Ilman rehellisyyttä elämämme – – rapautuu rumuudeksi ja kaaokseksi.” (Gordon B. Hinckley, ”We Believe in Being Honest”, Ensign, lokakuu 1990, s. 2; ks. myös Gordon B. Hinckley, ”Rehellinen ihminen – Jumalan jaloin luomus”, Valkeus, lokakuu 1976, s. 54.)

  • Kirjoita, kuinka olet valehdellut ja yrittänyt piilotella riippuvuuttasi itseltäsi ja muilta. Kuinka tämä käyttäytyminen on aiheuttanut ”rumuutta ja kaaosta”?

Nöyryys

”Koska teidän on pakko olla nöyriä, te olette siunattuja, sillä toisinaan, jos ihmisen on pakko olla nöyrä, hän tavoittelee parannusta; ja nyt totisesti jokainen, joka tekee parannuksen, saa armon; ja se, joka saa armon ja kestää loppuun asti, pelastuu” (Alma 32:13).

  • Kirjoita niistä olosuhteista, jotka pakottivat sinut nöyryyteen ja saivat sinut tavoittelemaan parannusta. Mitä toivoa Alma suo sinulle? Kuinka voit löytää ja ottaa vastaan tuon toivon?

Herralle mieleen

”Petollista puhetta Herra ei siedä, sanansa pitävä on hänelle mieleen” (Sananl. 12:22).

  • Vastausten kirjoittaminen näihin kysymyksiin on vaatinut sinua olemaan perinpohjaisen rehellinen itsellesi. Kuinka tämä pyhien kirjoitusten jae soveltuu tällaiseen rehellisyyteen? Kuinka sinusta voi tulla sellainen, että olet Herralle mieleen?