Tulkaamme sanan tekijöiksi

Pyhäkoulun ylin johtokunta

Kuva

pyhäkoulun ylin johtokunta

Miksi on hyvin tärkeää soveltaa oppimaansa käytäntöön?

Veli Milton Camargo, ensimmäinen neuvonantaja: Vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista on sanonut: ”Se, että tietää Pyhän Hengen voimasta, että Jeesus on Kristus, on tärkeää ja välttämätöntä. Mutta se, että tulemme Hänen luokseen vilpittömästi ja annamme uhriksi koko sielumme, vaatii paljon muutakin kuin vain tietämistä. Kääntymys vaatii koko sydämemme, koko väkevyytemme ja koko mielemme ja voimamme.”¹

Toisin sanoen me voimme ja meidän tulee tutkia pyhiä kirjoituksia, yleiskonferenssipuheita ja kirkon aineistoa ja tutkia niitä usein. Mutta ellemme sovella käytäntöön sitä, mitä Vapahtaja opetti, niin pelkkä tieto siitä, mitä Hän opetti, ei muuta meitä.

Kuva

nainen nauttimassa sakramenttia

Mikä voi auttaa meitä toimimaan oppimamme mukaan?

Ylijohtaja Mark L. Pace: Henki kannustaa meitä toimimaan, ja niinpä paras tapa, jolla meistä voi tulla sanan tekijöitä, on se, että Henki on kanssamme.² Se on yksi niistä syistä, miksi nautimme sakramentin joka viikko. Me lupaamme, että otamme Jeesuksen Kristuksen nimen päällemme, muistamme Hänet aina ja pidämme Hänen käskynsä. Ne ovat kehotuksia toimia. Kun sitten teemme niitä asioita, saamamme siunaus on, että Hänen Henkensä on aina meidän kanssamme.³

Sakramentti auttaa meitä elämään Kristuksen opin mukaan. Se auttaa meitä vahvistamaan uskoamme Häneen. Se innoittaa meitä tekemään parannusta, mikä on kutsu toimia. Se innoittaa meitä pyrkimään parempaan muistamalla Hänet viikon aikana. Ja yksi Pyhän Hengen tehtävistä on osoittaa meille kaikki, mitä meidän tulee tehdä⁴.

Kun osallistumme sunnuntain jumalanpalvelukseen ja oppimiseen, kuinka voimme siirtyä profeetallisen sanan kuulemisesta siihen, mitä Henki kehottaa meitä tekemään?

Veli Camargo: On tärkeää, että ihmiset tulevat sunnuntaina valmiina keskustelemaan siitä, mitä Pyhä Henki on opettanut heille viikon aikana. Se on suurenmoinen tapa osallistua keskusteluihin pyhäkoulussa, pappeuskoorumeissa ja Apuyhdistyksessä.

Ylijohtaja Pace: Ne, jotka opettavat sunnuntaisin, saattavat kysyä itseltään: ”Mitä sellaista minä voin tehdä minun opetuksessani, mikä saa kuulijan paitsi oppimaan sanan myös tekemään sen mukaan? Kuinka voin kutsua luokkani tai koorumini jäseniä olemaan uutterampia kotiin keskittyvässä oppimisessaan, jotta he voivat osallistua tehokkaammin kirkon tukemaan osaan evankeliumin tutkimista?” Se on osa tekemistä – että ihmiset ottavat vastuun omasta kääntymyksestään ja tekevät työtä pelastuakseen.

Kuva

nuoria kirkon luokassa

Veli Jan E. Newman, toinen neuvonantaja: Ja opettajien voisi olla hyvä päättää keskustelut sanomalla: ”Haluaisin kuulla kymmenen sekunnin esityksen siitä, mitä olette oppineet tai mitä Herra haluaisi teidän tekevän sen johdosta, mistä puhuimme tällä viikolla.” Se vahvistaisi kehotuksen toimia: ”Mitä Herra kutsuu sinua tekemään tällä viikolla niiden havaintojen pohjalta, joita olemme tehneet tutkiessamme pyhiä kirjoituksia yhdessä?”

Ylijohtaja Pace: Yksi syy siihen, miksi palvelemme Jumalaa yhdessä sunnuntaisin, on se, että voimme vahvistaa toisiamme. En ole hyvä laulaja. Kun laulan kuorossa, istun jonkun sellaisen kanssa, joka osaa laulaa, ja se auttaa minua laulamaan paremmin. Sama pätee evankeliumin mukaiseen elämään. Se, että olemme ihmisten kanssa, jotka elävät hyvin evankeliumin mukaan, auttaa myös meitä muita elämään paremmin evankeliumin mukaan.

Kuinka voimme viikon aikana soveltaa käytäntöön sitä, mitä opimme Tule ja seuraa minua -aineistoa opiskellessamme?

Veli Camargo: Usein luettuamme tai kuunneltuamme me sitoudumme tekemään jotakin. Mutta sitten päivää tai kahta myöhemmin me unohdamme. Siksi on tärkeää kirjoittaa muistiin saamiamme kehotuksia ja sitoumuksia, jotta voimme muistaa ne viikon aikana. Sanoissa ”muistakaa, muistakaa”⁵ on suurta voimaa.

Veli Newman: Vapahtajan tavoin mekin voimme mennä ja tehdä hyvää. Kun noudatatte Hänen esimerkkiään palvelemisesta, siitä tulee osa sitä, mitä te olette. Eräänä sunnuntaina sain siitä täydellisen esimerkin kirkossa. Olin siellä yksin, koska vaimoni oli sairaana. Kun istuuduin, takanani oleva henkilö kysyi: ”Missä vaimosi on?” Sanoin: ”Hän ei voi kovin hyvin.” Hän kysyi: ”Voimmeko tuoda teille jotakin päivälliseksi tänä iltana?” Sanoin: ”Älä ole huolissasi. Siitä on huolehdittu.” Hän sanoi: ”Sitten tuomme jotakin huomenna.” Ja he toivat meille päivällisen.

Ilman minkäänlaista kehotusta nämä lähimmäiset tekivät jotakin hyvää, koska sellaisia he ovat. Kun olemme Kristuksen opetuslapsia ja näemme jonkun tarvitsevan apua, emme sano: ”No, heillä on luultavasti kaikki tarvittava.” Me teemme kaiken voitavamme auttaaksemme.

Ylijohtaja Pace: Olimmepa missä tahansa – esimerkiksi matkalla töihin tai opiskelemaan – me voimme ajatella Vapahtajaa. Mutta se, että olemme sanan tekijöitä, tarkoittaa sitä, että meidän pitää tehdä enemmän kuin vain ajatella Häntä. Tässä on joitakin nimenomaisia asioita, joita voitte tehdä soveltaaksenne sitä, mitä olette oppineet, opiskellessanne yksin, perheenä ja sunnuntaikokouksissa:

Antakaa sakramenttirukousten lupausten kannustaa teitä toimimaan.
Kutsukaa rukoilemalla, tutkimalla ja olemalla kuuliaisia Henkeä johdattamaan teitä.
Soveltakaa pyhiä kirjoituksia itseenne.⁶ Kysykää itseltänne tutkiessanne henkilökohtaisesti tai perheen kesken: ”Onko tässä pyhien kirjoitusten kohdassa jotakin sellaista, mikä voisi auttaa minua tietämään, mitä tehdä?”
Kun kuuntelette profeettoja ja apostoleja, kysykää: ”Mitä minun pitäisi tehdä sillä, mitä olen oppinut?” Kiinnittäkää erityistä huomiota niihin mahdollisiin kehotuksiin toimia, joita tunnette tai kuulette.
Tehkää muistiinpanoja tuntemuksistanne ja vaikutelmistanne, jotta voitte toimia niiden pohjalta.
Toteuttakaa käytännössä se, mitä teille on opetettu. Rukoilkaa johdatusta. Sitten, kuten Nefi sanoi, menkää ja tehkää⁷.
Auttakaa lähimmäistänne. Lähimmäisenne on ympärillänne jokainen, joka tarvitsee apua.

Veli Camargo: Pyhissä kirjoituksissa on muutakin, mikä kannustaa meitä olemaan tekijöitä eikä kuulijoita. Siellä sanotaan edelleen:

”Se, joka kuulee sanan mutta ei tee sen mukaan, on kuin mies, joka kuvastimesta katselee omien kasvojensa piirteitä.

Hän kyllä tarkastelee itseään, mutta poistuttuaan hän unohtaa saman tien, millainen on.

Mutta se, joka kiinnittää katseensa vapauden täydelliseen lakiin ja jää sen ääreen, ei unohda kuulemaansa vaan tekee sen mukaisesti, ja kerran hän on saava kiitoksen siitä mitä tekee.”⁸

Ylijohtaja Pace: Mikä suurenmoinen muistutus siitä, että jos meistä tulee sanan tekijöitä, meitä siunataan, kun elämme evankeliumin mukaan!