2013
ʻOku Fakaava ʻe he Vahehongofulú ʻa e Ngaahi Matapā ʻo e Langí
Māʻasi 2013


ʻOku Fakaava ʻe he Vahehongofulú ʻa e Ngaahi Matapā ʻo e Langí

Sekilini Kēpisoni, ʻIngilani

Naʻe mole ʻa e ngāue hoku husepānití ʻi he ngaahi taʻu siʻi kuo hilí. Naʻá ma feinga ke totongi homa ngaahi moʻuá mo fakatau ha meʻakai ʻaki e kiʻi vāhenga mālōlō siʻisiʻi naʻá ku maʻú ka naʻá ma lava pē ʻo moʻui.

Naʻe taʻe-fiemālie hoku husepānití ʻi heʻeku totongi vahehongofulu ʻi he taimi ʻoku ʻikai meimei malava ai ke totongi homa ngaahi moʻuá, neongo naʻe poupou ki heʻeku moʻui ʻaki e Siasí. Neongo ia, naʻá ku ongoʻi ʻoku totonu ke u kei hoko atu ʻi he talangofua ki he fekau ko ʻení.

Neongo naʻe siʻi ʻema kiʻi sēnití, ka naʻe ʻi ai ʻema kiʻi ngoue. Ko e taimi naʻe hoko mai ai e faʻahitaʻu failaú, naʻá ma tō kāloti, pateta, piisi, temata, polo kulokula, pea mo ha ngaahi ʻakau fakaifo ki he meʻakaí, mo ha ngaahi vesitapolo kehe. Naʻe maʻuiʻui ʻema ngoué ʻi he faʻahitaʻu māfaná kotoa, pea naʻe lahi e fua ne ma maʻú. Naʻe mei mafesi ʻema fuʻu palamú ʻi he toʻulu hono fuá. Naʻá ku femoʻuekina ʻi he faʻahitaʻu māfaná ʻi hono faʻo hina mo tukuʻaisi ʻa e fuaʻiʻakaú mo e vesitapoló, ngaahi siamú, taʻo paí, pea tufa e toengá ki homa ngaahi kaungāʻapí.

Naʻá ku luelue holo ʻi heʻema kiʻi ngoué ʻi ha ʻaho ʻe taha, peá u manatu’i e talaʻofa ʻa e ʻOtuá ke fakaava ʻa e ngaahi matapā ʻo e langí pea “peau lilingi hifo kiate kimoutolu ha tāpuaki, ʻe ʻikai ha potu ʻe faʻa hao ki ai.” (Malakai 3:10).

ʻI heʻeku fakakaukau ki he fonu mahuohua ʻo ʻeku ʻaisí ʻi he fua ʻo e ngoué, naʻá ku ʻilo kuo tāpuekina moʻoni kimaua ʻe he Tamai Hēvaní. Naʻe ʻomi ʻe heʻema kiʻi ngoué ha meʻa feʻunga ke ma moʻui ai ʻi he lolotonga ʻo ʻema masivá—ʻo feʻunga pea toe. ʻOku ou fakafetaʻi ʻi hono tāpuakiʻi kimaua ʻe he ʻOtuá ʻi heʻema talangofua ki Heʻene ngaahi fekaú.