Ki hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú
ʻOku ʻIkai Fiemaʻu ia Ke Ongoʻi Faingataʻaʻia
ʻEpeleli 2024


“ʻOku ʻIkai Fiemaʻu ia Ke Ongoʻi Faingataʻaʻia,” Ki Hono Fakamālohia ʻo e Toʻu Tupú, ʻEpeleli 2024.

ʻOku ʻIkai Fiemaʻu ia Ke Ongoʻi Faingataʻaʻia

Naʻe ʻikai ke kau ʻa Hena ki he Siasí. Ko Natālia ia naʻe Siasí. Pea naʻá na fetokoniʻaki ke na toe ofi ange kia Sīsū Kalaisi.

ʻĪmisi
kau finemuí

Tā fakatātā ʻe Gabriele Cracolici

Ko e Talanoa ʻo Hená

Naʻá ku fetaulaki mo Natālia ʻi he ʻuluaki ʻaho ʻo e kalasi onó. Naʻá ku fakatokangaʻi naʻe ʻikai ke ʻalu ia ʻo ʻeva ʻi he ʻaho Sāpaté pea naʻá ne toʻotoʻo holo ʻene folofolá ʻi he akó. ʻI ha ʻaho ʻe taha naʻá ku ʻi ha kātoanga fakafiefia ai mo Natālia, peá u pehē ange, “ʻOku ou fie kau ki homou Siasí.” ʻOku ʻikai ke u fakapapauʻi pe ko e hā ʻa e fakakaukau ʻa Natālia ʻi he taimi ko iá, koeʻuhí naʻe tupukoso hake pē ia. Ka naʻe talu mei he taimi ko iá mo ʻene kamata ke vahevahe mai ha konga lahi ʻo ʻene tuí mo au.

Kimui ange ʻi he taʻu ko iá, naʻá ku ʻalu mo Natālia ki ha konifelenisi ʻa e toʻu tupú. Ko e taha ʻo e ngaahi ʻekitivitī fakaʻosi ʻi he konifelenisi ʻa e toʻu tupú ko ha houalotu fakamoʻoni. Naʻe vahevahe ʻe Natālia ha fakamoʻoni makehe naʻá ne fakaʻaiʻai au ke u fie ʻilo lahi ange.

ʻI heʻeku ako ʻa e ongoongoleleí, naʻá ku lotu ki he Tamai Hēvaní ke maʻu ha fakamoʻoni. Naʻe ʻikai fuoloa kuó u ʻiloʻi ko e meʻa naʻá ku akó naʻe moʻoni ia. ʻI he faʻahitaʻu māfana ko iá, naʻá ku hoko ai ko ha mēmipa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní.

Naʻe fehuʻi mai ʻe haʻaku kaungāmeʻa kimui ange pe ko e hā ʻa e papitaiso. Naʻá ku vahevahe mo ia ʻa e ngaahi meʻa ʻoku ou saiʻia ai fekauʻaki mo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí pea mo e fiefia kuó u maʻu ʻi he Fakamoʻuí. ʻOku manako hoku kaungāmeʻá ʻi he soká, ko ia naʻá ku ngāue ai mo ʻeku kau palesitenisī fakakalasí ke palani ha ʻekitivitī soka ke fakaafeʻi mai ia ki ai. Pea naʻá ma ako fakataha mo Natālia pea mo ia ʻa e Tohi ʻa Molomoná ʻi he FaceTime.

ʻI he kamataʻangá, naʻá ku ongoʻi ko hono tokonia ko ia hoku kaungāmeʻá ko ha fuʻu fatongia lahi ia—ʻa e lea ʻaki ʻa e ngaahi meʻa totonú koeʻuhí ke mahino kiate ia pe fakaafeʻi ia ki he ngaahi ʻekitivitī totonú. Ka naʻá ku fakatokangaʻi ʻoku ʻikai ko e fakauluí ka ko e ʻofá. Kapau ʻokú ke maʻu pē ha loto-maʻa mo ha holi māʻoniʻoni, ʻe lau leva ha faʻahinga meʻa pē te ke fai ke ke kau ai ʻi he ngāue ʻa e Tamai Hēvaní ko ha lavameʻa. ʻI hoʻo feinga ke ʻofa ʻi ho ngaahi kaungāmeʻá ʻi he founga ʻa e Fakamoʻuí, ʻokú ke fakaafeʻi ai kinautolu ke nau haʻu kiate Ia.

Ko e Talanoa ʻo Natāliá

ʻI he taimi naʻá ku hiki ai ki ha ʻapiako foʻou ʻi he kalasi onó, naʻá ku kai hoʻatā fakataha mo ha kiʻi taʻahine ko Hena pea naʻá ne fakafeʻiloaki au ki ha ngaahi kaungāmeʻa foʻou. Ka naʻe ʻikai ke u teitei fakatokangaʻi, naʻá ku tokoni ke fakafeʻiloaki ia ki he ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí ʻi he taimi tatau.

ʻI ha ʻaho ʻe taha naʻá ma ʻalu fakataha ai mo Hena ki ha kātoanga fakafiefia. Naʻe fakaʻohovale pē ʻene talamai ʻokú ne fie kau ki he Siasí. Ko e pehē ko ia naʻá ku ʻohovalé ko ha fakaʻakiʻakimui ia. Ko ʻeku ʻuluaki fakakaukaú pē, “ʻOku ʻikai ke u tui ʻokú ne ʻiloʻi ko ha fuʻu tukupā lahi ia.”

Naʻe ʻikai ke u fakapapauʻi pe ko e hā ʻa e meʻa te u faí, ka naʻe pehē mai ʻe heʻeku ongomātuʻá, “ʻOkú ne fie ʻilo ki he ongoongoleleí. ʻOku totonu ke ke fakaafeʻi ia ki he kemi ʻa e uōtí.” Naʻá ku fakakaukau mahalo ʻe ongoʻi lōmekina ʻa Hena ke feohi mo kimautolu ʻi he uiké kakato pea feʻiloaki mo ha kakai foʻou tokolahi. Ka naʻá ku tali ʻena faleʻí peá u fakaafeʻi ia ki he kemí pea ki he konifelenisi ʻa e toʻu tupú.

Lolotonga ha houalotu fakamoʻoni ʻi he konifelenisi ʻa e toʻu tupú, naʻá ku ongoʻi hangē naʻe fiemaʻu ke fanongo ʻa Hena ki heʻeku fakamoʻoní, neongo ko e lea ʻi he kakaí ko e taha ia ʻo e ngaahi meʻa ʻoku ou ilifia lahi taha aí. Naʻe ʻiloʻi ʻe Hena naʻá ku ilifia, pea naʻá ne saiʻia ʻi heʻeku loto-lelei ke vahevahé koeʻuhí ko ʻeku tui ki he ongoongoleleí.

Ko ha tokotaha au ʻoku ou faʻa fakakaukau ʻo fuʻu tōtuʻa, pea ʻi he taimi kotoa pē naʻá ku fakakaukau ai ke fakaafeʻi ʻa Hena ki ha meʻa, naʻá ku pehē, “ʻE fakakaukau ia ʻoku ou teke ia ke kau ki he Siasí.” Ka naʻá ku ʻiloʻi ko ha manavasiʻi taʻeʻuhinga pē ʻeni. ʻOku saiʻia ʻa e kakaí ke fakaafeʻi kinautolu ki ha meʻa. ʻI he fakalau ʻa e taimí, naʻá ku ongoʻi fiemālie ange ʻi hono vahevahe ʻa e ongo naʻá ku maʻú. Naʻá ku ako ko hono vahevahe ko ia ʻo e ongoongoleleí ʻoku fekauʻaki ia mo e ʻofá.

ʻOku ʻi ai ha fiefia lahi ʻi hono vahevahe ʻa e ngaahi meʻa ʻokú ke ʻofa mo fakamahuʻingaʻi lahi tahá. Kuo ʻikai ke liliu pē ʻe he fononga ʻa Hená ʻene moʻuí; ka kuó ne liliu foki ʻeku moʻuí mo fakamālohia ʻeku fakamoʻoní. Naʻá ku mamata ki he liliu naʻe fakahoko ʻe he Fakamoʻuí maʻa Hená, pea naʻe tokoni ia ke u fakatokangaʻi ʻa e liliu naʻá Ne fakahoko maʻakú.

Ko e ongo faʻu tohí mei Hauaiʻi, ʻIunaiteti Siteiti ʻo ʻAmeliká.