Seminelí
2 Kolinitō 2


2 Kolinitō 2

“Ka Mou Fakamolemole Muʻa”

ʻĪmisi
ko e fakafiemālieʻi ‘e ha finemui ha finemui ʻe taha

ʻE lava ke faingataʻa hono fakamolemoleʻi e niʻihi kehé. Naʻe tohi ʻa Paula ki he Kāingalotu Kolinitoó fekauʻaki mo hono fakamolemoleʻi ha tokotaha maumaufono ʻi honau koló. Naʻe fakaafeʻi kinautolu ʻe Paula ke nau fakamolemoleʻi, koeʻuhí ko e lelei ʻa e tokotaha ʻoku fakamolemoleʻí pea pehē foki ki he lelei ʻanautolú. ʻI hoʻo akó, feinga ke fakalahi ʻa e mahino ʻokú ke maʻú ki he mahuʻinga ʻo e fakamolemolé mo hoʻo loto ke fakamolemoleʻi e niʻihi kehé.

ʻE fēfē nai hoʻo talí?

Fakakaukauloto ki he founga te ke tali ʻaki mo e niʻihi kehe ʻoku mou feohí e ngaahi tūkunga ko ʻení:

  • ʻOku ʻiloʻi lelei naʻe fakahoko ʻe ha mēmipa ho uootí pe koló ha angahala mamafa, hangē ko hono maumauʻi e fono ʻo e angamaʻá.

  • Naʻe fakafepakiʻi fakahāhā ʻe ha taha ʻi ho uootí pe koló ʻa e kau taki ʻo e Siasí.

Tali ʻa e ngaahi fehuʻi ko ‘ení:

  • Neongo kapau ʻe fakataha e kakai ʻi he ngaahi tūkunga ko ʻení mo e kau taki ʻo e Siasí mo feinga ke fakatomala, ʻe founga fēfē nai ha talanoa ʻa e niʻihi kehé mo fakafōtunga kiate kinautolú?

  • Ko e hā ka ala faingataʻa ai ki ha kakai ʻe niʻihi ke nau ʻofa mo fakamolemoleʻi kinautolú?

‘I he 2 Kolinitō 2, naʻe tohi ai ‘a Paula fekauʻaki mo ha tūkunga tatau ʻi Kolinitō ʻi he taimi naʻe maumauʻi mo fakatonutonuʻi ai ha taha ʻe he kāingalotu ʻo e Siasí.

Fakalaulauloto ki he founga hoʻo fakafōtunga kiate kinautolu ʻoku mou feohí ʻa ia kuo nau maumaufonó. Fakakaukau ki he ngaahi fehuʻi ko ʻeni naʻe fai ʻe ʻEletā Sefilī R. Hōlani ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá:

ʻĪmisi
Laʻitā fakaʻofisiale ʻo ʻEletā Sefilī R. Hōlani Faitaaʻi ʻi Sānuali 2018.

ʻOku ʻi ai nai ha taha ʻi hoʻo moʻuí ʻokú ne fiemaʻu ʻa e fakamolemolé? ʻOku ʻi ai nai ha taha ʻi homou ʻapí, fāmilí pe kaungāʻapí naʻá ne fai ha anga taʻe-totonu pe taʻe-ʻofa pe taʻe-fakakalisitiane? ʻOku tau halaia kotoa pē ʻi he ngaahi maumaufono hangē ko ʻení, ka ʻoku pau pē ʻoku ʻi ai ha taha ʻoku fiemaʻu ke ke fakamolemoleʻi.

(Jeffrey R. Holland, “I Stand All Amazed,” Ensign, Aug. 1986, 72)

ʻI hoʻo ako e lēsoni ko ʻení, fekumi ki he tokoni ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ke fakatupulaki e mahino ʻokú ke maʻu ki he mahuʻinga ʻo e fakamolemole faka-Kalaisí pea mo e founga te ke lava ai ʻo fakamolemoleʻi e niʻihi kehé.

Naʻe akonaki ʻa Paula fekauʻaki mo e fakamolemolé

1. Hiki tatau ʻa e saati ko ʻení ki hoʻo tohinoa akó ‘o fakakakato:

Lau ʻa e 2 Kolinitō 2:5–11, pea vakai pe ko e hā ʻa e ngaahi moʻoni te ke lava ʻo ʻiloʻi ʻi he ngaahi fakakalakalasi ko ʻení:

Ko e hā e founga ʻoku totonu ke tau fakafōtunga ʻaki ki ha taha kuó ne fakalotomamahiʻi kitautolu?

Ko e hā ʻoku totonu ai ke tau fai peheni ki he kakaí?

  • Ko e hā naʻá ke ʻilo mei hono ako ʻo e potufolofolako ʻení?

Ko e tefitoʻi moʻoni ʻe ua kuó ke ʻiló ko e lava ke tau fakamolemoleʻi mo tokoni ʻi he ʻofa ki he niʻihi kehé ʻo fakafou ʻi he Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí, pea kapau he ʻikai ke tau fakamolemoleʻi e niʻihi kehé ʻe maʻu ʻe Sētane ha mālohi kiate kitautolu.

  • Ko e hā ha ngaahi sīpinga ʻo e founga te ke lava ai ʻo fakamolemoleʻi, fakafiemālieʻi, pe fakapapauʻi hoʻo ʻofá ki ha taha kuo maumaufono pe taʻeʻofa?

  • Makatuʻunga ʻi he meʻa ʻokú ke ʻilo fekauʻaki mo e Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí, ko e hā ka Ne finangalo ai ke tau fakamolemoleʻi mo fakahaaʻi ʻetau feʻofaʻakí? Te Ne tokoniʻi fēfē nai kitautolu ke fai ʻení?

Naʻe akoʻi ʻe ʻEletā Masimo Tei Feo ʻo e Kau Fitungofulú ʻo pehē:

ʻĪmisi
Tā Fakaʻofisiale ʻo ʻEletā Massimo De Feo Faitaaʻi ʻi Māʻasi 2017.

ʻOku manako e kau ākonga mateakí ke fakamolemole. ʻOku nau ʻiloʻi ʻoku fālute ʻe he Fakalelei ʻa e Fakamoʻuí, ʻetau ngaahi angahalá mo e ngaahi fehalaākí takitaha. ʻOku nau ʻiloʻi ko e totongi naʻá Ne faí ʻoku “fakakau ai e meʻa kotoa pē.” ʻOku kau kotoa ai e ngaahi tukuhaú, totongi tupú, totongi makehé, mo e ngaahi moʻua fakalaumālie ʻoku fekauʻaki mo e angahalá, fehalaākí, pe tōnounoú. ʻOku fakavave ʻa e kau ākonga moʻoní ke fakamolemoleʻi mo kole ha fakamolemole.

Siʻoku kāinga ʻofeina, kapau ʻoku mou fefaʻuhi ke maʻu e mālohi ke fakamolemolé, ʻoua naʻa fakakaukau ki he meʻa ʻoku fai atu ʻe he kakai kehé kiate koé, kae fakakaukau ki he meʻa ʻoku fai atu ʻe he Fakamoʻuí maʻaú, pea te ke maʻu e melinó mei he ngaahi tāpuaki huhuʻi ʻo ʻEne Fakaleleí.

  • Ko e fē ha taimi kuó ke mamata ai ki ha sīpinga ʻo ha taha naʻá ne fakamolemoleʻi ha taha kehe peá ne tokoni ʻi he ʻofa ki he tokotaha ko iá?

  • ʻE founga fēfē nai hano hanga ʻe heʻetau fakatatali ʻetau fakamolemolé ʻo ʻoange kia “Sētane … [ha faingamālie kiate kitautolu]”? (2 Kolinitō 2:11).

2. Fakakakato ʻa e ʻekitivitī ko ení ʻi hoʻo tohinoa akó:

Fakakaukauloto pē, ʻo hangē ko e kakai Kolinitoó, ʻe fiemaʻu ke fakatupulaki ʻe he kakai ʻi ho uōtí ʻenau ʻofa mo e fakamolemole kiate kinautolu kuo nau fai angahalá. Koeʻuhí ko e meʻá ni, ʻoku fakaafeʻi ai koe ʻe hoʻo pīsopé ke ke vahevahe ha kiʻi fakakaukau nounou ki he fakamolemolé ʻi he kamataʻanga hoʻo kalasí pe fakataha kōlomú. Fakaʻaongaʻi ha ngaahi miniti siʻi pea faʻu ha fokotuʻutuʻu ʻo e meʻa te ke lava ʻo lea ʻakí. Fakakau ai e ngaahi meʻa ko ʻení:

  1. Veesi pe kupuʻi lea ʻe taha mei he 2 Kolinitō 2:7–11.

  2. Tohi folofola pe fakamatala ʻe taha mei ha taki ʻo e Siasí. (Te ke lava ʻo fakaʻaongaʻi ʻa e lea ʻa ʻEletā Kēvini R. Tanikeni ʻi laló, taha ʻo e ngaahi potufolofola ʻokú ne lave ki aí, pe ko ha taha ʻo e ngaahi potufolofola ʻoku hoko mai heʻene fakamatalá.)

  3. Ko hoʻo ngaahi fakakaukau mo e fakamoʻoni fekauʻaki mo hono foaki ʻo e ʻofá mo e fakamolemolé ki he niʻihi kehé mo e founga ʻe lava ke tokoniʻi ai kitautolu ke tau toe ofi ange ki he Fakamoʻuí.

Ngaahi Akonaki fekauʻaki mo e fakamolemolé

Naʻe pehē ʻe ʻEletā Kēvini R. Tanikeni ʻo e Kau Fitungofulú:

ʻĪmisi
Laʻitā Fakaʻofisiale ʻo ʻEletā Kēvini R. Tanikení. Naʻe faitaaʻi ʻi Māʻasi 2017.

ʻOku ou tui ʻoku loto hotau tokolahi ke fakamolemoleʻi, ka ʻoku faingataʻa ke fai ia. ʻI heʻetau aʻusia ʻa e fakamaau taʻetotonú, mahalo te tau pehē, “Naʻe faihala e taha ko eé. ʻOku totonu ke tauteaʻi. Ko e fē ʻa e fakamaau totonú?” ʻOku tau maʻuhala ʻo pehē kapau te tau fakamolemoleʻi, he ʻikai fakahoko e fakamaau totonú pea ʻikai fakahoko ha tautea.

ʻOku ʻikai ke pehē ia. ʻE ʻoatu ʻe he ʻOtuá ʻa e tautea feʻunga, koeʻuhí he ʻikai lava ke toʻo ʻe he ʻaloʻofá ʻa e fakamaau totonú (vakai, ʻAlamā 42:25). ʻOku fakapapauʻi mai ʻe he ʻOtuá ʻi he ʻofa kiate kitaua: “Tuku kiate au pē ʻa e fakamāú, he ʻoku ʻaʻaku ia pea te u totongi fakafoki. [Kae tuku] ke ʻiate kimoutolu ʻa e melinó” [Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 82:23].

(Kevin R. Duncan, “Ko e Faitoʻo Faifakamoʻui ʻo e Fakamolemolé,” Liahona, Mē 2016, 33–34)

  • Ko e hā naʻá ke ako ʻe lava ʻo tokoni ke mahino lelei ange ki he kāingalotu homou uōtí mo fakahoko ʻa e fakamolemolé?

  • ʻE ʻomi fēfē nai kinautolu ʻe he fakamolemoleʻi ʻo e niʻihi kehé ke nau ofi ange kia Sīsū Kalaisí?

Fakakaukau ki he anga hoʻo fakafōtunga kiate kinautolu kuo nau maumaufonó. Fekumi ki ha ueʻi fakalaumālie mei he Tamai Hēvaní fekauʻaki mo e meʻa te ke lava ʻo fai ke “fakamolemole muʻa pea … fakamoʻoni [hoʻo] ʻofá kiate [kinautolu]” (2 Kolinitō 2:7–8). Fakakaukau ke hiki hoʻo ngaahi ongó mo e fakakaukaú ʻi hoʻo tohinoa akó, kau ai ha faʻahinga ngāue pē ʻokú ke ongoʻi ʻoku ueʻi koe ke ke fai.

Fili Pē: Fie Ako Lahi Ange?

ʻE tāpuekina fakatāutaha fēfē nai koe ʻe he fakamolemolé?

Naʻe akoʻi ʻe Palesiteni Sēmisi E. Fausi (1920–2007) ʻo e Kau Palesitenisī ʻUluakí ʻo pehē:

ʻĪmisi
Tā fakaʻofisiale fakamuimui ʻo Palesiteni James E. Faust, Tokoni Ua ʻi he Kau Palesitenisī ʻUluakí, 2001. Pekia ʻi he ʻaho 10 ʻo ʻAokosi 2007.

Kapau te tau lava ʻo maʻu ha fakamolemole ʻi hotau lotó maʻanautolu kuo nau fakamamahiʻi mo fakalaveaʻi kitautolú, te tau aʻusia ha tuʻunga māʻolunga ange ʻo e ongoʻi mahuʻingaʻia ʻiate kitá mo e tuʻunga leleí.

(James E. Faust, “The Healing Power of Forgiveness,” Liahona, May 2007, 68)

Naʻe akonaki ʻa ʻEletā Sefilī R. Hōlani ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá ʻo pehē:

ʻĪmisi
Laʻitā fakaʻofisiale ʻo ʻEletā Sefilī R. Hōlani Faitaaʻi ʻi Sānuali 2018.

ʻI he mafai fakaeʻaposetolo kuo foaki kiate au ʻe he Fakamoʻui ʻo māmaní, ʻoku ou fakamoʻoniʻi ʻene fakanonga ki he laumālié ʻa e fakalelei mo e ʻOtuá pea ʻiate kitautolú, kapau ʻoku tau angamalū mo lototoʻa feʻunga ke tulifua ki ai.

(Jeffrey R. Holland, “Ko e Ngāue ʻo e Fakaleleí,” Liahona, Nōvema 2018, 79)

ʻE tokoniʻi fēfē nai koe ʻe Sīsū Kalaisi ke ke lava ‘o fakamolemole?

Naʻe akonaki ʻa ʻEletā Kēvini R. Tanikeni ʻo e Kau Fitungofulú ʻo pehē:

ʻĪmisi
Laʻitā Fakaʻofisiale ʻo ʻEletā Kēvini R. Tanikení. Naʻe faitaaʻi ʻi Māʻasi 2017.

Ko e fakamolemolé ʻa e ʻuhinga naʻe fekauʻi mai ai ʻe he ʻOtuá Hono ʻAló, ko ia, tau fiefia ʻi Heʻene finangalo ke fakamoʻui kotoa kitautolú. Ko e Fakalelei ʻa e Fakamoʻuí ʻoku ʻikai maʻanautolu pē ʻoku fiemaʻu ke fakatomalá; kae maʻanautolu foki ʻoku fiemaʻu ke nau fakamolemoleʻí. Kapau ʻoku faingataʻa ke ke fakamolemoleʻi ha taha, kole ki he ʻOtuá ke tokoni atu. Ko ha tefitoʻi moʻoni nāunauʻia mo faifakamoʻui ʻa e fakamolemolé. ʻOku ʻikai fiemaʻu ke tuʻo ua ʻetau hoko ko e tokotaha mamahí. ʻE lava ke tau fakamolemoleʻi.

(Kevin R. Duncan, “Ko e Faitoʻo Faifakamoʻui ʻo e Fakamolemolé,” Liahona, Mē 2016, 35)

 ChurchofJesusChrist.org

ʻE mahino lelei ange fēfē nai kiate au ʻa e fakamolemolé?

Naʻe akonaki ʻa ʻEletā Sefilī R. Hōlani ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá ʻo pehē:

ʻĪmisi
Laʻitā fakaʻofisiale ʻo ʻEletā Sefilī R. Hōlani Faitaaʻi ʻi Sānuali 2018.

Naʻe ʻikai ke Ne [Sīsū Kalaisi] pehē, “Oku ʻikai ngofua ke mou ongoʻi ʻa e mamahi moʻoní pe lotomamahi moʻoní, ʻi he ngaahi aʻusia fakamamahi mei he nima ʻo ha taha.” Pe naʻá Ne pehē, “Koeʻuhí ke fakamolemoleʻi kakato kimoutolu, kuo pau ke mou toe foki ki ha ngaahi tūkunga ʻoku ʻikai lelei pe tuʻunga ngaohikovia, pe maumau.” Kae naʻa mo e ngaahi maumau-fono kovi taha ʻe ala hokó, te tau toki lava pē ʻo hao hake mei heʻetau mamahí ʻi ha taimi te tau fokotuʻu ai hotau vaʻé ʻi he hala ki he fakamoʻui moʻoní.

(Jeffrey R. Holland, “Ko e Ngāue ʻo e Fakaleleí,” Liahona, Nōvema 2018, 79)