Seminelí
Hilamani 1–4, 6: “Naʻe Lahi ʻa e Fakakikihí”


“Hilamani 1–4, 6: ʻNaʻe Lahi ʻa e Fakakikihí,ʻ” Tohi ʻa Molomoná – Tohi Lēsoni ʻa e Faiakó (2024)

“Hilamani 1–4, 6,” Tohi ʻa Molomoná – Tohi Lēsoni ʻa e Faiakó

Hilamani 1–4, 6

“Naʻe Lahi ʻa e Fakakikihí”

ʻĪmisi
ko ha finemui loto-mamahi ʻoku fakakaukau

Ko e fē ʻokú ke mamata ai ki he fakakikihí, moveteveté, fekeʻikeʻí, pe angatuʻú ʻi he māmani ʻokú ne ʻākilotoa koé? Naʻe ʻikai fuoloa mei he pekia ʻa e ʻEikitau ko Molonaí, Hilamani, mo e tuʻi fakamaau lahi ko Peiholaní, naʻe tofanga ʻa e kau Nīfaí ʻi he ngaahi nunuʻa ʻo ha fakakikihi lahi. Neongo ia, naʻe fili ha niʻihi ke nau fekumi ki he melinó ʻia Sīsū Kalaisi. ʻE lava ke tokoni ʻa e lēsoni ko ʻení ke mahino kiate koe ʻa e ngaahi nunuʻa ʻo e fakakikihí pea mo e founga ke maʻu ai ʻa e melinó ʻia Kalaisi ʻi ha māmani fakakikihi.

Tokoniʻi e kau akó ke nau fakatupulaki ha ongo ʻo e kau maí. ʻOku totonu ke hoko ʻa e seminelí ko ha hūfangaʻanga malu maʻá e fānau akó. ʻOange ha ngaahi faingamālie ki he kau akó ke fakatupulaki ʻa e uouangatahá mo e mahinó ʻi heʻenau fetalanoaʻaki mo fefanongoʻakí. Poupouʻi ʻa e kau akó ke nau fakaʻapaʻapaʻi mo fakamahuʻingaʻi ʻa e ngaahi aʻusia mo e fakakaukau ʻa e niʻihi kehé.

Teuteu ʻa e tokotaha akó: Fakaafeʻi ʻa e kau akó ke lotua ha taha pe ha meʻa kuo hoko ko ha tupuʻanga ʻo e fakakikihí ʻi heʻenau moʻuí.

Ngaahi ʻEkitivitī Ako ʻOku Ala Fakahokó

Fakatokangaʻi ange: ʻOku aleaʻi ʻa e siakale ʻo e hīkisiá ʻi he Tohi ʻa Molomoná ʻi he lēsoni ʻo e Hilamani 1–6 ʻi he Haʻu, ʻo Muimui ʻIate Au—Maʻá e Fakafoʻituituí mo e Ngaahi Fāmilí: Tohi ʻa Molomoná 2024.

Fakakikihí

Ke tokoni ke vakai ʻa e kau akó ki he ola ʻo e fakakikihí, fakakaukau ke faʻu ha fakatātā ʻoku ngāue ʻaki ʻa e fanga kiʻi siakalé ʻo hangē ko ʻeni ʻi he palakipoé pea fakaafeʻi ʻa e kau akó ke fai ʻa e meʻa tatau ʻi heʻenau tohinoa akó.

ʻĪmisi
fakatātā fanga kiʻi siakale ʻoku teʻeki fakafonu

Tohiʻi ʻa e foi lea ko e fakakikihí ʻi lotomālie ʻi he fakatātā fanga kiʻi siakalé. Hiki takatakai ʻi he foʻi leá ha niʻihi ʻo e ngaahi tafaʻaki ʻi hoʻo moʻuí ʻokú ke sio ai ki he fakakikihí, hangē ko e mītia fakasōsialé pe lotolotonga ʻo e ngaahi kaungāmeʻá. Te ke tānaki atu ki he fakatātā ko ʻení ʻamui ange ʻi he lēsoní.

Te ke lava ʻo fakaafeʻi e kau akó ke nau fakalaulauloto pe aleaʻi e ongo fehuʻi ko ʻení.

  • ʻOku founga fēfē hono uesia fakahangatonu pe ʻikai fakahangatonu ʻe he fakakikihí hoʻo moʻuí?

  • Ko e hā hoʻo tali ʻi he taimi ʻoku ʻikai ke ke loto tatau ai mo e niʻihi kehé pe taimi ʻokú ke fehangahangai ai mo e kakai fakakikihí?

ʻI he kamata hoʻo ako ʻa e tohi ʻa Hilamaní, tokanga ki he founga naʻe uesia ai ʻe he fakakikihí ʻa e kau Nīfaí. Fakakaukau foki ki ha ngaahi founga te ke lava ai ʻo fekumi ki he melinó meia Sīsū Kalaisi ʻi ha māmani fakakikihi.

Fakakikihi ʻi he ngaahi fāmilí, Siasí, pea mo e tūkui koló

Hili ha ngaahi taʻu lahi ʻo e taú, naʻe lava ke toe maʻu ʻe he kau Nīfaí honau ngaahi fonuá mei he kau Leimaná. Naʻe pekia ʻa e ʻEikitau ko Molonaí mo Hilamani lolotonga ʻa e taimi ʻo e melinó ʻa ia naʻe hoko atu aí. Naʻe foaki ʻa e ngaahi lekooti toputapú ki he foha ʻo Hilamaní, ʻa ia naʻe fakahingoa foki ko Hilamani. Naʻe ʻikai fuoloa mei ai kuo kamata ke hīkisia ʻa e kau Nīfaí pea nau fehangahangai mo e fakakikihí.

Ke tokoni ke maʻu ʻe he kau akó ha vakai fakalūkufua ki he ngaahi meʻa naʻe hoko ʻi he ngaahi vahe ko ʻení, ʻe lava ke ke ʻai ke nau lau ʻa e ngaahi ʻuluʻi vahe ʻo e Hilamani 1–6.

ʻOku tau lau ʻi he tohi ʻa Hilamaní ki ha ngaahi fakamatala ʻokú ne fakahaaʻi ʻa e founga ʻoku uesia ai ʻe he fakakikihí ʻa e ngaahi fāmilí, Siasí, pea mo e koló.

Kapau ʻoku tokosiʻi hoʻo kalasí, ʻe lava ke fili ʻe he kau akó ha konga ʻe taha pe ua mei he ngaahi konga ko ʻení ke nau ako ko ha kalasi. Kapau ʻoku tokolahi ange hoʻo kalasí, ʻe lava ke vahevahe ʻa e kau akó ki ha ngaahi kulupu ke nau ako fakataha ha konga ʻe taha pe lahi ange. Hili pē hono aleaʻi ʻe he kau akó, fakaafeʻi ha taha ke ne vahevahe ʻa e meʻa ne nau ako mei he ngaahi konga takitaha.

Ako ha konga ʻe taha pe lahi ange mei he ngaahi konga ko ʻení.

  • Fāmilí: Lau ʻa e Hilamani 1:1–13, ʻo kumi ʻa e founga naʻe uesia ai ʻe he fakakikihí ʻa e fāmili ʻo Peiholaní hili ʻene pekiá.

  • Siasí: Lau ʻa e Hilamani 4:1–13, ʻo kumi ʻa e founga naʻe uesia ai ʻe he hīkisiá mo e fakakikihi ʻi he Siasí ʻa e fonuá fakakātoa.

  • Koló: Koeʻuhí ko e ngaahi fakakikihi pe ko hai ʻoku totonu ke hoko ko e tuʻi fakamaau lahí, naʻe fokotuʻu ai ʻe ha tangata ko Kisikumeni ha kulupu fakapulipuli. Naʻe ʻikai fuoloa kuo kau fakataha mo ia ha tangata faiangahala ʻe taha ko Katianetoni (vakai, Hilamani 2). ʻI he Tohi ʻa Molomoná, ʻoku ui ʻa e faʻahinga kulupu ko ʻení ko e ngaahi kautaha fufū (vakai, Hilamani 3:23). Lau ʻa e Hilamani 6:15–21, 37–41, ʻo kumi ʻa e meʻa naʻe hoko ki he kau Nīfaí koeʻuhí ko e fekeʻikeʻi mo e faiangahala naʻe fakatupu ʻe he kau kaihaʻa ʻa Katianetoní.

  • Ko e hā ha niʻihi ʻo e ngaahi nunuʻa ʻo e hīkisiá mo e fakakikihí?

Tokoni ki he kau akó ke nau tānaki atu ki he fakatātā ʻo e fanga kiʻi siakalé. ʻE lava ke nau tānaki atu ha ngaahi siakale pea hiki ʻa e ngaahi nunuʻa ʻo e hīkisiá mo e fakakikihí ʻi he tafaʻaki takitaha ʻo e moʻuí naʻe hiki kimuʻá.

Mei he meʻa naʻá ke laú, mahalo te ke ʻiloʻi ʻe lava ke fakatupu ʻe he hīkisiá mo e fakakikihí ha māvahevahe ʻi he ngaahi fāmilí, tūkui koló, mo e ngaahi puleʻangá. Mahalo te ke fakakaukau ke hiki ʻa e moʻoni ko ʻení ʻi hoʻo folofolá ʻo ofi ki he Hilamani 1:4; 4:12–13; pe 6:38–40.

Naʻe akoʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻa e kau Nīfaí fekauʻaki mo e natula fakaʻauha ʻo e fakakikihí. Lau ʻa e 3 Nīfai 11:29–30, ʻo kumi ʻa e meʻa naʻá Ne folofola ʻakí.

  • ʻOku tupu ʻa e fakakikihí mei he hā? Ko e hā ʻoku fakatupu ʻauha maʻu ai pē iá?

  • Ko e hā ka mahuʻinga ai ke ʻiloʻi ʻeni ʻi he taimi ʻoku ʻahiʻahiʻi ai koe ke fakahoko ha meʻa ʻi he ʻitá pe fehangahangai mo e fakakikihí?

  • ʻOku hoko fēfē nai ʻa e Fakamoʻuí ko ha sīpinga ʻo e meʻa naʻá Ne akoʻi ʻi he 3 Nīfai 11:29–30?

Fekumi ki he melinó ʻia Sīsū Kalaisi

Naʻe fai ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni ha ngaahi fakaafe tatau fekauʻaki mo e fekeʻikeʻí mo e fakakikihí ʻi heʻetau moʻuí. Mamata ʻi he foʻi vitiō “Ko e Mālohi ʻo e Ivi Fakalaumālié” mei he taimi 1:38 to 3:31, pe lau ʻa e fakamatala ko ʻeni ʻi laló.

Siʻoku kāinga ʻofeina, ko ʻeku kole atu ʻi he ʻaho ní, ke fakangata ʻa e ngaahi fepakipaki ʻoku ʻikai mapuleʻi ʻi homou lotó, homou ʻapí, pea mo hoʻomou moʻuí. Tanu ha faʻahinga pea mo e ngaahi loto kotoa pē ke fakamamahiʻi ʻa e niʻihi kehé—ʻo tatau ai pē pe ko e ngaahi meʻatau ko iá ko ha loto-ʻita vave, faʻa fakaanga pe lauʻikoviʻi, pe ko ha fehiʻa ki ha tokotaha kúo ne toutou fakamamahiʻi koe. Naʻe fekauʻi mai ʻe he Fakamoʻuí ke tau fulihi atu ʻa e kouʻahe ʻe tahá, ke ʻofa ki hotau ngaahi filí, pea hūfia ʻa kinautolu ʻoku nau fai kovi mo fakatangaʻi kitautolú. …

Ko e kau muimui kitautolu ʻo e Pilinisi ʻo e Melinó. ʻOku tau fiemaʻu ʻi he taimí ni ʻo lahi ange ʻi ha toe taimi, ʻa e melino ko Ia toko taha pē te Ne lava ʻo ʻomí. ʻE lava fēfē nai ke tau ʻamanaki ki ha melino ʻi he māmaní, ka ʻoku ʻikai ke tau feinga fakafoʻituitui kitautolu ke maʻu ʻa e melinó mo e maʻumaʻulutá? Kāinga, ʻoku ou ʻiloʻi pē ʻoku ʻikai ke faingofua ʻa e meʻa ʻoku ou fokotuʻu atú. Ka ʻoku totonu ke fokotuʻu ʻe he kau muimui ʻo Sīsū Kalaisí ʻa e sīpinga ke muimui kotoa ki ai ʻa e māmaní. ʻOku ou kōlenga atu ke mou fai ʻa e meʻa kotoa ʻe malavá ke fakangata ai ʻa e ngaahi fekeʻikeʻi fakataautaha ʻoku lolotonga hoko ʻi homou lotó mo hoʻomou moʻuí. (Russell M. Nelson, “Ko e Mālohi ʻo e Ivi Fakalaumālié,” Liahona, Mē 2022, 97)

  • ʻE tokoniʻi fēfē nai kitautolu ʻe he fakaafe ʻa Palesiteni Nalesoní ke tau muimui ʻia Sīsū Kalaisí?

Toe sio ki hoʻo fakatātā ʻoku ngāue ʻaki ʻa e fanga kiʻi siakalé. Fokotuʻu ha fakaʻilonga tonu ʻo ofi ki ha faʻahinga tafaʻaki pē ʻo e fakakikihí ʻokú ke ongoʻi te ke lava ʻo tākiekina ki he leleí.

Faʻu ha saati kōlomu ʻe ua ʻi he palakipoé, pea tohiʻi ʻi ʻolunga ʻa e Te u lava ʻo maʻu ʻa e melinó ʻia Kalaisi ʻaki …. Mahalo naʻa fiemaʻu ke ke tamateʻi ʻa e fakatātā ʻo e fanga kiʻi siakalé ke ʻatā. Hiki ha taha ʻo e ngaahi potufolofola ko ʻení ʻi ʻolunga ʻi he kōlomu takitaha pea fakaafeʻi ha vaeua ʻo e kalasí ke nau ako ʻa e konga takitaha: Hilamani 3:32–36; Hilamani 6:1–9.

Fakaafeʻi ʻa e kau akó ke fakaʻosi ʻa e fakamatala ʻi he palakipoé ʻaki ʻa e meʻa ne nau maʻu ʻi heʻenau laukongá pea ke aleaʻi ʻa e founga ʻe lava ke tokoniʻi ai kinautolu ʻe he meʻa naʻa nau maʻú ke nau maʻu ʻa e melinó ʻia Kalaisi.

  • ʻI hono fakaʻaongaʻi ʻo e meʻa naʻá ke lau ʻi he Hilamani 3:32–36 pe Hilamani 6:1–9, fakakakato ʻa e sētesí Te u lava ʻo maʻu ʻa e melinó ʻia Kalaisi ʻaki …

  • ʻOku ʻomi fēfē nai ʻe he haʻu fakafoʻituitui kia Sīsū Kalaisí ʻa e melino mo e uouangataha mo e niʻihi kehé?

  • Fili ha taha ʻo e ngaahi founga naʻá ke hiki ke maʻu ai ʻa e melinó ʻia Kalaisí. Te ke lava fēfē ʻo fakaʻaongaʻi pe fakahoko ia ʻi hoʻo moʻuí?

Poupouʻi ʻa e kau akó ke nau fekumi ki he melino ko ia ko Sīsū Kalaisi pē te Ne lava ʻo foakí (vakai, Sione 14:27).