Ngaahi Maʻuʻanga Tokoni Makehe ki hono Akoʻi ʻo e Fānaú
Lēsoni 9: ʻOku ou Maʻu ha Sino Hangē ko e Tamai Hēvaní


9

ʻOku ou Maʻu ha Sino Hangē ko e Tamai Hēvaní

Talateu maʻá e Faiakó

Ke ke mateuteu fakalaumālie ke akoʻi e lēsoni ko ʻení, kātaki ʻo lau mo fakalaulauloto ki he ngaahi meʻá ni:

Ko kitautolu takitaha ko ha fānau ʻa e ʻOtuá. ʻOku akoʻi mai ʻe he folofolá “Naʻe ngaohi ʻa e tangatá ʻe he ʻOtuá ʻi hono tatau” (Sēnesi 1:27; toe vakai, Mōsese 2:26–27; ʻĒpalahame 4:26–27). ʻOku ʻuhinga ia ʻoku tatau hotau sinó mo Hono sinó. Naʻe mamata ʻa e Palōfita ko Siosefa Sāmitá ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi peá ne akoʻi “ʻOku maʻu ʻe he Tamaí ʻa e sino ʻo e kakano mo e hui ʻoku ongoʻingofua tatau mo e sino ʻo e tangatá; pehē foki mo e ʻAló (T&F 130:22).

Ngaahi ʻEkitivitī ke ako mei aí

Kamataʻaki ha ʻekitivitī fakatahataha. Ki ha ngaahi fakakaukau, vakai ki he peesi 3.

Lotu

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú.

Hiva

Hivaʻi ʻa e veesi ʻuluaki ʻo e “Fānau Au ʻa e ʻOtuá” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 2):

Fānau au ʻa e ʻOtua,

Kuó Ne fekau maí,

Ke u haʻu ki he māmani

Mo e ongo mātuʻa.

Toe hivaʻi pea fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau fanongo pe hiva fakataha mo koe. Talaange kiate kinautolu ko e taimi ʻoku tau lea ai “ʻOtua” ʻoku tau ʻuhinga ki he Tamai Hēvaní.

Talanoa ʻi he Folofolá

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā ʻi he peesi 42. Fakamatala nounou ki he talanoa ʻo e ʻUluaki Mata-Meʻa-Hā-Mai ʻa Siosefa Sāmitá ke akoʻi ʻa e fānaú ʻoku maʻu pē ʻe he Tamai Hēvaní ha sino hangē ko kitautolú (vakai, Siosefa Sāmita— Hisitōlia 1:17). Vakai ki he sīpinga ʻi laló:

ʻI he taimi naʻe kei tamasiʻi ai ʻa Siosefa Sāmitá (tuhu kia Siosefa ʻi he fakatātaá), naʻá ne lotu ki he Tamai Hēvaní. Naʻe ʻi ai ha meʻa fakaofo naʻe hoko. Naʻe mamata ʻa Siosefa ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi (tuhu ki he Tamai Hēvaní mo Sīsū ʻi he fakatātaá). Naʻá Na omi peá Na lea kia Siosefa. Naʻe mamata ʻa Siosefa ʻoku maʻu ʻe he Tamai Hēvaní ha sino hangē ko ia ʻoku tau maʻú. ʻOku ʻi ai ʻa e nima ʻo e Tamai Hēvaní. ʻOku ʻi ai hao nimá? Fakaʻaliʻali mai ho ongo nimá. ʻOku ʻi ai e lauʻinima ʻo e Tamai Hēvaní. ʻOku ʻi ai hao lauʻinima? Fakaʻaliʻali mai ho lauʻinimá. ʻOku ʻi ai e fofonga (mata) ʻo e Tamai Hēvaní. ʻOku ʻi ai ho mata. Ala ki ho matá. Ko e tokotaha moʻui koe. Ko e Tamai Hēvaní ko ha tokotaha moʻui Ia. Naʻá Ne ngaohi ho sinó. ʻOkú ke maʻu ha sino hangē ko e Tamai Hēvaní.

ʻĪmisi
First Vision

ʻEkitivitī Lau Maau

Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau tuʻu ki ʻolunga pea fai ʻa e ʻekitivitī lau maau ko ʻení fakataha mo koe:

ʻOku ou maʻu ha sino fakaʻofoʻofa

Naʻe ʻomai ʻe he Tamai Hēvaní. (ala ki ho fatafatá)

Naʻá Ne ʻomai hoku ongo telingá, ke u lava ʻo fanongo (ala ki ho telingá

ʻo fakafanongo)

Mo e ongo mata ke u lava ʻo sio. (tuhu ki ho matá)

Naʻá Ne ʻomai mo e ongo nima ke u lava ʻo pasi, (pasiʻi ho ongo nimá)

Vaʻe ʻe ua ke u tafoki takai. (tafoki takai)

Pea ʻo kau ka fie maʻu, te u lava ke ala ki hoku ʻuluʻuluvaʻé (punou ʻo ala

ki ho louhiʻi vaʻé).

ʻOku ʻi he kelekelé.

ʻI heʻeku fakakaukau ki hoku sinó, (tuhu ki ho ʻulú)

Ko e meʻa lelei tahá

He naʻe palani ia ʻe he Tamai Hēvaní

Ke fōtunga tatau pē mo Ia. (tangutu fakalongolongo ki lalo)

Fakaʻosí

Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke angimui atu kiate koe ʻo lau tahataha ʻa e kupuʻi lea ko e “ʻOku ou maʻu ha sino hangē ko e Tamai Hēvaní.” Fakahaaʻi hoʻo houngaʻia koeʻuhí ko ho sinó.

Lotu

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānau ke ne fai ʻa e lotu tukú.

Ngaahi ʻEkitivitī ke fili mei aí

Teuteú

  • Ki he talanoa tamapua-louhiʻinimá: ʻAi ha tatau, valivali pea kosi ʻa e tamapua louhiʻinima ʻi he peesi 91.

    ʻĪmisi
    coloring page, First Vision
  • Ki he ʻekitivitī fakatātaá: ʻOmai ha laʻipepa foʻou mo ha peni ke taki taha ʻa e fānaú.

  • Ki he ʻekitivitī fakatātaá: ʻAi ha tatau ʻo e fakatātā ʻi he peesi 43 ke taki taha ʻa e fānaú.

    ʻĪmisi
    coloring page, I Have a Body

    ʻOku ou Maʻu ha Sino Hangē ko e Tamai Hēvaní

    ʻOku ou maʻu ha mata hangē ko e Tamai Hēvaní.

    ʻOku ou maʻu ʻa e nima ʻe ua hangē ko e Tamai Hēvaní.

    ʻOku ou maʻu ʻa e vaʻe ʻe ua hangē ko e Tamai Hēvaní.

Hiva

Hivaʻi pe lau ʻa e ngaahi lea ki he “ʻUlu, Uma, Tui mo e Vaʻe” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 129) pea ala ki he konga takitaha ʻo e sinó ʻi hoʻo aʻu ki he konga ko iá. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke kau fakataha mo koe.

ʻUlu, uma, tui mo e vaʻe, tui mo e vaʻe, tui mo e vaʻe,

ʻUlu, uma, tui mo e vaʻe, mata, telinga, ngutu mo e ihu.

Toutou fai pē ki he lahi taha ʻoku fie maʻu ʻe he fānaú. Fakamanatu ange kiate kinautolu naʻe ʻomai ʻe he Tamai Hēvaní hotau sinó, ʻa ia ʻoku tatau mo Hono sinó.

Talanoa Tamapua-Louhiʻinimá

Toe fai ʻa e talanoa ʻo e Mata Meʻa-Hā-Maí, ngāueʻaki ʻa e tamapua louhiʻi-nima kuó ke ngaohí (vakai Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:11–17; toe vakai ki he sīpinga ʻi he peesi 88). Fakamamafaʻi ʻa e moʻoni ko ia naʻe mamata ʻa Siosefa Sāmita ʻoku maʻu ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ʻa e sino hangē ko kitautolú.

ʻĪmisi
finger puppet diagram

Tāfakatataú

Tāfakatatau ʻa e nima ʻo e fānau takitaha ʻi ha laʻipepa. ʻAi kinautolu ke nau valivali ʻa e tāfakatataú. Tohi ʻi he laʻi-pepá ʻa e hingoa ʻo e fānau takitaha mo honau taʻu mo e ʻaho.

Fakatātā

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā ʻi he peesi 43 pea ʻoange ke taki taha ʻa e fānaú ha tatau. Tuhu ki he mata ʻo e kiʻi tamasiʻí pea fakamanatu ki he fānaú ʻoku tau maʻu ha mata pea pehē pē mo e Tamai Hēvaní. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke tuhu ki he mata ʻi heʻenau fakatātaá. Toe fai ʻa e meʻa tatau ki he ngaahi konga kehe ʻo e sinó. ʻAi ʻa e fānaú ke valivali ʻenau ngaahi fakatātaá kapau ʻoku fie maʻu.