Ngaahi Maʻuʻanga Tokoni Makehe ki hono Akoʻi ʻo e Fānaú
Lēsoni 10: Te u Tokangaʻi Hoku Sinó


10

Te u Tokangaʻi Hoku Sinó

Talateu maʻá e Faiakó

Ke ke mateuteu fakalaumālie ke akoʻi e lēsoni ko ʻení, kātaki ʻo lau mo fakalaulauloto ki he ngaahi meʻá ni:

Ko e taha ʻo e ngaahi tāpuaki mahuʻinga ʻo e palani ʻo e fakamoʻuí, ko e faingamālie ko ia ke maʻu ha sino fakamatelié. ʻOku fie maʻu kitautolu ʻe he ʻEikí ke tau fakaʻapaʻapaʻi hotau ngaahi sinó pea tokangaʻi lelei kinautolu. ʻOkú Ne tāpuekina kitautolu ʻi he taimi ʻoku tau fai ai iá (vakai, 1 Kolinitō 3:16; T&F 89:18–21).

Ngaahi ʻEkitivitī ke ako mei aí

Kamataʻaki ha ʻekitivitī fakatahataha. Ki ha ngaahi fakakaukau, vakai ki he peesi 3.

Lotu

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e fua lotú.

Fakatātā

Talaange ki he fānaú naʻe ʻomai ʻe he Tamai Hēvaní hotau sinó pea te tau lava ʻo fai ha ngaahi meʻa fakaofo lahi ʻaki hotau sinó. Fakaʻaliʻali ʻa e faka-tātā ʻi he peesi 46. Tuhu ki he mēmipa takitaha ʻo e fāmili ʻi he fakatātaá; ʻi hoʻo tuhu ki he pēpeé, fai ʻa e ngaahi fehuʻi hangē ko ia ʻoku hā atu ʻi laló. ʻI he ʻosi ʻa e fehuʻi takitaha, fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau tali fakataha mo koe ʻaki ʻenau lea “ʻIkai” ʻi he kalokalo ho ʻulú.

ʻĪmisi
family playing
  • ʻE lava nai ha pēpē ʻo ʻalu?

  • ʻE lava nai ha pēpē ʻo lea?

  • ʻE lava nai ha pēpē ʻo tolongi ha foʻi pulu?

Talaange ki he fānaú naʻe ʻi ai e taimi naʻa nau kei pēpē ai ka kuo nau tupu ʻo fuʻu lahi he taimí ni.

Hiva

ʻAi ʻa e fānaú ke nau tuʻu ki ʻolunga. Hivaʻi pe lau ʻa e ngaahi lea ʻo e “Tokua Ne ʻI ai ha Tangata Sinou” (Tohi Hiva ʻa e Fānaú, 121) pea fai ʻa e fakatātaaʻi ʻoku hā atu ʻi laló. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke kau atu mo koe.

Tokua ne u hoko ko ha pēpē, pēpē, pēpē. (ʻai ke hangē pē ʻokú ke fua ha pēpē)

Tokua ne u hoko ko ha pēpē, siʻisiʻi, siʻisiʻi, siʻisiʻi. (tulolo māmālie hifo ki lalo)

ʻOku ou tupu ʻo fuʻu lahi he taimí ni, fuʻu lahi, fuʻu lahi. (tuʻu māmālie hake ki ʻolunga)

ʻOku ou tupu ʻo fuʻu lahi he taimí ni, lōloa, lōloa, lōloa! (mafao ho nimá ki ʻolunga ho ʻulú)

Fakatātā

Toe fakaʻaliʻali ʻa e fakatātaá pea tuhu ki he kiʻi taʻahine ʻoku vaʻinga mo ʻene tamaí. Talaange ki he fānaú ʻoku nau lahi tatau pē mo e kiʻi taʻahine ko ʻení. ʻEke ki he fānaú ʻa e ngaahi fehuʻi tatau mo ia ʻoku hā atu ʻi laló. ʻI he ʻosi ʻa e fehuʻi takitaha, fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau tali fakataha mo koe ʻaki ʻenau lea “ʻIo” ʻi hoʻo kamokamo ho ʻulu.

  • Te ke lava nai ʻo lue? (ʻai ʻa e fānaú ke nau lue tuʻumaʻu)

  • Te ke lava nai ʻo lea? (lau ki he nima fakataha mo e fānaú)

  • Te ke lava nai ʻo tolongi ha foʻi pulu? (ʻai ʻa e fānaú ke hangē pē ʻoku nau tolongi mo hapo ha foʻi pulu)

Talaange ki he fānaú ʻoku nau tupu ʻo fuʻu lahi koeʻuhí ʻoku nau kai ʻa e ngaahi meʻakai lelei, ʻalu ki honau mohengá ʻo mohe pea kaukau mo tauhi kinautolu ke nau maʻa.

Fakafaivaʻi

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā ʻi he peesi 47. Tuhu ki he fakatātā ʻo e kiʻi taʻahine ʻoku mohé pea fakamatalaʻi ko e mohé ko e founga ia ʻe taha ke tauhi lelei ʻaki hotau sinó. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke ʻai ke pehē pē ʻoku nau mohe. Toe fai pē e meʻa tatau ki he ngaahi tā kehekehe ʻi he fakatātaá.

ʻĪmisi
coloring page, I Will Take Care of My Body

Te u Tokangaʻi Lelei Hoku Sinó

Fakaʻosí

Fakahaaʻi hoʻo houngaʻia koeʻuhí ko e sino ʻoku ʻomai ʻe he Tamai Hēvaní. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau lea tahataha ʻaki ʻa e kupuʻi lea ko e, “Te u toka-ngaʻi lelei hoku sinó.”

Lotu

Fakaafeʻi ha taha ʻo e fānaú ke ne fai ʻa e lotu tukú.

Ngaahi ʻEkitivitī ke fili mei aí

Teuteú

  • Ki he vaʻinga mateʻi ʻo ha tahá: ʻOmai ha meʻakai moʻui lelei ʻe tolu pe fā, hangē ko e fuaʻiʻakau pe vesitapolo ʻi ha peleti. ʻOmai ha meʻa ke ʻufiʻufi ʻaki e peleti meʻakaí, hangē ko ha tupenu ʻufiʻufi lahi.

  • Ki he ʻekitivitī valivalí: ʻAi ha tatau ʻo e fakatātā ʻi he peesi 47 ke taki taha ʻa e fānaú ʻo valivali.

Vaʻinga Mateʻi ʻo ha Taha

Fakaʻaliʻali ki he fānaú ʻa e peleti meʻakaí. Tuhu ki he meʻakai takitaha pea tokoni ki he fānaú ke fakahingoa kinautolu. ʻUfiʻufi ʻa e meʻakaí ʻaki ʻa e konga tupenú; pea toʻo ʻa e meʻakai ʻe taha mei he peletí pea toʻo e ʻufiʻufí. Fakaafeʻi ʻa e fānaú ke nau mateʻi pe ko e hā e meʻa ʻe taha ʻoku puliá. ʻOku ngāue lelei ange ʻa e ʻekitivitī ko ʻení ki he fānau lalahi angé.

ʻEkitivitī Lau Maau

Toe lau ʻa e ʻekitivitī lau māú pea fakaafeʻi ʻa e fānaú ke kau fakataha mo koe:

Ko e kiʻi siana ko ʻení ʻoku ʻalu ʻo mohe. (ʻai hake e foʻi tuhu ʻe taha)

ʻOku ʻolunga hono ʻulú ʻi he piló. (fakatokoto e foʻi tuhú he laʻinima ʻo e nima ʻe tahá)

Takai ʻi hono sipí, (tāpuni e nima)

mohe ʻi he poʻulí.

ʻĀ hake ʻi he pongipongí

Tuku hono kafú ki he tafaʻakí. (fakaava e nimá ke ʻasi mai ʻe foʻi tuhu ne fakatokotó)

Taimi siʻi mei ai kuó ne tuʻu ki ʻolunga, ʻai hono valá pea mavahe, (ʻai hake foʻi tuhú ki ʻolunga)

Teuteu ke malimali, ngāue mo vaʻinga.

Valivalí

ʻAi ʻa e fānaú ke nau valivali ha tatau ʻo e fakatātā ʻi he peesi 47. Lolotonga ʻenau valivalí, talaange kiate kinautolu ʻoku hanga ʻe he fakatātaá ʻo fakahaaʻi mai ʻa e ngaahi founga te tau lava ai ʻo tokangaʻi hotau sinó.