”Olen kantanut sinua”, Liahona, heinäkuu 2022.
Myöhempien aikojen pyhien kertomaa
Olen kantanut sinua
Voimallinen tunne, joka valtasi minut, oli niin vahva, että se pudotti minut polvilleni.
Olin vasta kolmevuotias enkä halunnut lähteä sairaalasta, missä vanhempani olivat toipumassa auto-onnettomuudesta.
Valokuva kirjoittajan; kuva kiinnityskulmista Getty Images
Ollessani kolmevuotias vanhempani ja minä jouduimme auto-onnettomuuteen, johon liittyvän trauman ja ahdistuksen vuoksi kamppailin vuosikaudet. Syntymätön veljeni ei selvinnyt onnettomuudesta.
Onnettomuuden 25. vuosipäivänä koin takauman. Muutamia kuukausia myöhemmin minulla oli yhä vaikeuksia, kun eräs ystävä ehdotti, että kääntyisin taivaallisen Isäni puoleen. Nauroin ja kysyin sitten: ”Mitä Hän voisi tehdä hyväkseni?”
Kamppailuni jatkui. Vuoden tai parin kuluttua olin väsynyt tuskaan ja tuskani kääntyi vihaksi. Noudatin ystäväni neuvoa ja aloin kääntyä Jumalan puoleen.
”Jos todella olet siellä, lähetä joku – kuka tahansa”, rukoilin. ”Minä tarvitsen jotakuta!”
Päivä tuli ja meni, kun seisoin ovellani odottaen turhaan.
”Näethän, Jumala, kukaan ei välitä!” sanoin. ”Ketään ei tullut!”
Kyynelten vieriessä kasvoilleni menin hitaasti sisälle ja suljin oven. Kävelin ylös portaita lannistuneena. Mutta kun pääsin portaat ylös, minut valtasi voimallinen tunne. Se oli niin vahva, että se pudotti minut polvilleni.
Sitten mieleeni tuli tämä ajatus: ”ReNae, olen kantanut sinua.”
Taivaallinen Isä lähetti tuon voimallisen ajatuksen minulle lempeällä tavalla, kun tarvitsin sitä eniten. Ymmärsin, että Hän tosiaan rakastaa minua ja että Hän todella tuntee minut. Hän rakastaa minua niin paljon, että Hän on antanut minulle moraalisen tahdonvapauden. Hän ei pakota minua eikä ketään muutakaan seuraamaan Häntä, mutta Hän ja Hänen Poikansa kutsuvat meitä tulemaan luokseen (ks. Matt. 11:28–30).
Siitä päivästä lähtien olen tiennyt, että voin turvata Häneen. Elämäni on nyt parempaa, koska pyrin seuraamaan Häntä ja kuulemaan Häntä joka päivä. Vaikka taivaallinen Isä ja Jeesus Kristus sallivat minun tuntea tuskaa, He myös antavat minulle rauhaa, lohtua, voimaa ja rohkeutta, jotta voin oppia tekemällä vaikeita asioita. Tuskan tunteminen auttaa minua ymmärtämään ja tukemaan muita, joilla on vaikeuksia.
Emme ehkä koskaan tiedä täysin, mitä muut käyvät läpi, mutta voimme osoittaa rakkautta lähipiirissämme olevia kohtaan. Olen kiitollinen siitä, että tiedän taivaallisen Isäni rakastavan minua ja kuuntelevan minua, kun huudan Hänen puoleensa.