Nuorille
Valokuva Michael Morris
Viime aikoihin asti amerikkalainen jalkapallo, koulu ja kirkko ovat olleet aina asioita, joita olen käsitellyt erillään ja yrittänyt tasapainottaa. Jalkapallokauden päätyttyä meillä oli pelaajatapaamisia valmentajamme kanssa. Hän puhui minulle johtajuudesta ja siitä, kuinka voisin olla parempi johtaja. Hän sanoi jotakin kiinnostavaa, jota en ollenkaan odottanut.
Hän sanoi: ”Tiedän, että suunnittelet palvelevasi lähetystyössä. Olet uskonnollinen ja voit puhua vapaasti Jumalasta. Haluan, että puhut Jumalasta muiden pelaajien kanssa. Siitä syystä minä valmennan – viedäkseni ihmisiä lähemmäksi Jumalaa. Haluan nähdä ihmisten elämän muuttuvan. Mielestäni sinä olet yksi parhaista pelaajista joukkueessa tekemään tämän. Kun sinulla on mahdollisuus, mitä jos puhuisit jollekulle Jumalasta? Jotkut voivat torjua sen, mutta se saattaa muuttaa jonkun elämän. Kukapa tietää.”
En ollut koskaan todella yhdistänyt urheilua, koulua ja uskontoa. Mutta tämä keskustelu yhdisti ne mielessäni ja sai minut innostumaan niin, että olin halukkaampi kertomaan evankeliumista muille. Sen ansiosta oivalsin myös, että voin olla sama henkilö jalkapallokentällä, koulussa ja aamuseminaarissa jonkun kotona ja silti menestyä. Nyt kun olen yhdistänyt ne, monet asiat ovat helpottuneet.
Se on auttanut minua valmistautumaan lähetystyöhön. Alan tottua puhumaan ihmisille Jumalasta, kertomaan evankeliumista ja lausumaan todistukseni.
Joseph S., 17, Louisiana, USA