Puolusta uskoa
Vanhin Jörg Klebingat
seitsemänkymmenen koorumista
Herra tarvitsee kansan, joka on halukas ja kykenevä nöyrästi ja silti lujasti puolustamaan Kristusta ja Jumalan valtakuntaa.
Kuvitus Getty Images
Kuolevaisuutta edeltävässä olemassaolossa meillä oli tahdonvapaus, päättelykykyä ja älyä. Siellä meidät kutsuttiin ja meitä valmistettiin ”Jumalan ennalta tietämisen mukaisesti” ja me olimme alussa ”samassa asemassa” veljiemme ja sisartemme kanssa (Alma 13:3, 5). Tilaisuuksia kasvuun ja oppimiseen oli tarjolla laajalti.
Yhdenvertainen mahdollisuus saada opetusta rakastavassa taivaallisessa kodissa ei kuitenkaan johtanut meidän – taivaallisen Isän henkilasten – keskuudessamme samanlaiseen haluun kuunnella, oppia ja totella. Tahdonvapauttamme käyttäen me kuuntelimme – kuten nykyäänkin – vaihtelevalla mielenkiinnolla ja vaihtelevin aikein. Jotkut meistä pyrkivät innokkaasti oppimaan ja olemaan kuuliaisia. Samalla kun näköpiirissä häämötti taivaan sota, me valmistauduimme jättämään opinahjomme kuolevaisuutta edeltävässä kodissamme. Totuutta opetettiin ja kyseenalaistettiin, todistuksia lausuttiin ja ivattiin, kun jokainen henki kuolevaisuutta edeltävässä elämässä teki valinnan joko puolustaa tai vastustaa Isän suunnitelmaa.
Ei välimaastoa
Lopulta tämä konflikti ei jättänyt mahdollisuutta vetäytyä päättämättömänä välimaastoon. Eikä välimaastoa ole nykyäänkään. Ne meistä, joiden varustuksena oli usko Jeesuksen Kristuksen tulevaan sovitukseen, joita innosti todistus Hänen jumalallisesta roolistaan, joilla oli hengellistä tietoa ja rohkeutta käyttää sitä Hänen pyhän nimensä puolustamiseen, taistelivat tämän sanasodan etulinjassa. Johannes opetti, että nuo rohkeat henget ja muut voittivat Lusiferin, sillä ”Karitsan veri ja heidän todistuksensa toivat heille voiton” (Ilm. 12:11, kursivointi lisätty).
Niin, lupaus Vapahtajasta sekä veren tahrimasta Getsemanesta ja Golgatasta voittivat sodan kuolevaisuutta edeltävässä maailmassa. Mutta myös meidän rohkeutemme ja todistuksemme, halukkuutemme selittää, puhua järkeä ja taivutella muita henkiä kuolevaisuutta edeltävässä maailmassa oli avuksi valheiden tulvan tyrehdyttämisessä, niin etteivät ne vastustamatta leviäisi ympäriinsä!
Kun olimme onnistuneesti suorittaneet kuolevaisuutta edeltävän komennuksemme Hänen puolustusjoukoissaan, meistä tuli Hänen pyhän nimensä todistajia. Todellakin, kun Herra oli koetellut meitä taistelussa ja siten tullut vakuuttuneeksi meidän vakaumuksestamme ja rohkeudestamme, Hän sanoi myöhemmin meistä, Israelin huoneen jäsenistä: ”Te olette minun todistajani” (ks. Jes. 43:10). Kysykäämme itseltämme: onko tämä julistus yhä totta meidän kohdallamme nykyään?
Nykyinen taistelumme
Taistelu Isämme lasten mielestä, sydämestä ja sielusta riehuu edelleen tänä aikana odottaessamme Jeesuksen Kristuksen toista tulemista. Vaikka monet maailmassa suhtautuvat vilpittömän uteliaasti kirkon opetuksiin, niin yhä laajeneva kuilu jumalattomien ja vanhurskaiden välillä erottaa moraalin vapaassa pudotuksessa olevan maailman palautetun evankeliumin totuuksista. Kun epätäydellisiä mutta valoa kohti ponnistelevia pyhiä syytetään pimeyden seuraamisesta, kun heidän makeat aikeensa ja tekonsa julistetaan karvaiksi (ks. Jes. 5:20), onko mikään ihme, että pilkkaavat sormet osoittavat kohti Herran palautettua kirkkoa ja Hänen uskollisia palvelijoitaan (ks. 1. Nefi 8:27)?
Presidentti Thomas S. Monson on opettanut: ”Me elämme aikana, jolloin ympärillämme on paljon sellaista, minkä tarkoituksena on houkutella meitä poluille, jotka saattavat johtaa meidän tuhoomme. Sellaisten polkujen välttäminen vaatii päättäväisyyttä ja rohkeutta.”
Tässä myöhempien aikojen konfliktissa passiivinen, välinpitämätön jäsenyys ei riitä! Presidentti Monson jatkoi: ”Kun me elämme jokapäiväistä elämäämme, on miltei väistämätöntä, että uskoamme koetellaan. – – Onko meillä moraalista rohkeutta puolustaa lujana omia uskonkäsityksiämme, vaikka meidän täytyisi tehdä se yksin?”1
Vaikka siitä suuresta ja avarasta rakennuksesta (ks. 1. Nefi 8:26–27) kantautuukin jatkuvaa taustahälyä, astelemmeko me päättäväisinä ja lujina tätä vähemmän kuljettua tietä?2 Olemmeko sekä halukkaita että kykeneviä keskustelemaan kohteliaasti niiden kanssa, joilla on rehellisiä kysymyksiä? Pystymmekö me ja olemmeko me halukkaita kiistaan turvautumatta selkiyttämään ja puolustamaan Jeesuksen Kristuksen palautetun kirkon opetuksia?
Neuvoessaan meitä kyvyssä olla eri mieltä olematta eripuraisia vanhin Dallin H. Oaks kahdentoista apostolin koorumista opetti: ”Silloinkaan kun pyrimme olemaan sävyisiä – –, me emme saa tehdä myönnytyksiä tai heikentää sitoutumistamme niihin totuuksiin, jotka me ymmärrämme.”3
Tule rohkeaksi
Harkitkaamme tarkoin presidentti Monsonin kutsua: ”Kun meillä sitten on todistus, meidän velvollisuutenamme on kertoa tuosta todistuksesta muille. – – Olkaamme aina rohkeita ja valmistautuneita puolustamaan sitä, mihin me uskomme, ja jos meidän täytyy tehdä se yksin, tehkäämme se rohkeasti, sen voiman vahvistamina, että todellisuudessa emme ole koskaan yksin, kun seisomme taivaallisen Isämme rinnalla.”4
Kirkon jäsenyys yksinään ei tee automaattisesti kenestäkään rohkeaa todistajaa Kristuksesta ja Hänen palautetusta kirkostaan. Herra on opettanut meitä antamaan valomme loistaa elämällä evankeliumin mukaan, ja silti muutamat jäsenet pitävät jäsenyytensä salassa panemalla valonsa vakan alle. Jotkut vastaavat satunnaisiin evankeliumia koskeviin kysymyksiin mutta epäröivät todistaa ja esittää kutsun. Vielä on muita, jotka todella etsivät tilaisuuksia kertoa evankeliumista ja tekevät sen hyvin auliisti. Kuinka moni meistä on aloitteellinen, rohkea uskon puolustaja?
Säilyttääkseen asemansa nykyisessä sanasodassa ja vallatakseen takaisin lisää alaa Herra tarvitsee kansan, joka on sekä halukas että kykenevä nöyrästi ja silti lujasti puolustamaan Kristusta, Hänen eläviä puhetorviaan, profeetta Joseph Smithiä, Mormonin kirjaa ja kirkon tasovaatimuksia. Hän tarvitsee kansan, joka on aina valmiina antamaan vastauksen ”jokaiselle, joka kysyy, mihin [heidän toivonsa] perustuu” (1. Piet. 3:15). Hän tarvitsee sotajoukon todellisia myöhempien aikojen pyhiä, jotka ovat halukkaita sävyisyyden ja rakkauden hengessä todistamaan totuudesta, kun palautetun evankeliumin jotakin näkökulmaa kyseenalaistetaan!
Sotapäällikkö Moronin esimerkki
Jos tunnet riittämättömyyttä totuuden puolustamisessa rohkeasti meidän aikanamme, et ole yksin. Useimmat meistä tuntevat jossakin määrin samoin. Silti me voimme tehdä joitakin yksinkertaisia asioita saadaksemme sekä kykyä että itseluottamusta.
Mormonin kirjassa kerrotaan, että sotapäällikkö Moroni ”[valmisti] kansan mieltä olemaan uskollinen Herralle Jumalalleen” (Alma 48:7). Hän ymmärsi, että puolustuksen etulinjana oli henkilökohtaisen kuuliaisuuden perustukselle rakennettu elämä. Lisäksi hän pystytti pieniä linnakkeita, loi maavalleja ja myös rakensi kivimuureja niiden ympärille (ks. jae 8). Hän ryhtyi paitsi ilmiselviin puolustuksellisiin varotoimiin myös vahvisti strategisesti heidän heikoimpia linnoituksiaan (ks. jae 9). Hänen varotoimensa olivat niin onnistuneita, että hänen vihollisensa ”olivat tavattoman hämmästyneitä” (Alma 49:5) eivätkä pystyneet toteuttamaan jumalattomia aikeitaan.
Saatat kysyä: ”Kuinka joku niin heikko kuin minä pystyy olemaan Kristuksen ja Hänen palautetun evankeliuminsa rohkea puolustaja?” Mieltämäsi heikkous voi tulla vahvuudeksi, kun hyväksyt sen, ettei Herra vaadi sinulta alkuun muuta kuin ”sydäntä ja altista mieltä” (OL 64:34). Maailman ”pienet ja yksinkertaiset”, joita on siunattu rohkealla hengellä, ovat Hänen mieluisimpia värvättyjään. Muista, että ”hyvin pienin keinoin” Hän saattaa kernaasti ”viisaat ymmälle” (ks. Alma 37:6–7). Jos olet halukas kertomaan palautetusta evankeliumista, kirkon johtajista ja opeista ja puolustamaan niitä, voisit miettiä seuraavia ehdotuksia.
1. Tiedä, ketä ja mitä puolustat. Vankka puolustusstrategia on vankan hyökkäyksen perusta. Vaikka et pystykään puolustamaan tehokkaasti sitä, mistä et tiedä mitään tai tiedät hyvin vähän, et edes halua puolustaa sitä, ellet välitä siitä syvästi. Aivan kuten palkkarenki, jolle maksetaan lampaiden kaitsemisesta, vetäytyy eli pakenee ensimmäisestä vaaranmerkistä, sinäkään et pysty puolustautumaan kovin kauan, ellei sinulla ole hengellistä vakaumusta siitä, että puolustamasi asia on oikein ja totta. Todistaaksesi Kristuksesta ja Hänen kirkostaan ja puolustaaksesi niitä sinun on tiedettävä, että Hän elää ja että tämä on Hänen palautettu kirkkonsa!
Ne, jotka tuntevat evankeliumin ja elävät sen mukaan, täyttyvät sekä ymmärryksellä että palavalla vakaumuksella, jonka sytyttävät kelvollisuus ja henkilökohtainen kokemus. He ovat valmiimpia todistamaan totuudesta kuin ne, jotka ovat kiinnittäneet huomiota vain siihen, kuinka voi oppia antamaan vastauksia.
2. Tee arvio linnoituksistasi. Noudata sotapäällikkö Moronin esimerkkiä. Arvioi rehellisesti vahvuutesi ja heikkoutesi evankeliumin ymmärtämisessä. Näytätkö hyvää esimerkkiä elämällä Kristuksen kaltaista elämää? Pystytkö löytämään vastauksia kysymyksiin tutkimalla pyhiä kirjoituksia? Tuntuuko sinusta luontevalta lausua todistuksesi? Osaatko pyhiin kirjoituksiin vetoamalla vastata kirkon oppia ja opetuksia koskeviin kysymyksiin, myös niihin, joita on muita haasteellisempaa selittää? Oletko valmis sanomaan: ”En tiedä, mutta otan selvää”, tai ohjaamaan ihmiset sinne, mistä he voivat löytää vastauksia? Voisiko olla niin, että ahkera tutkiminen auttaa sinua saamaan tavoittelemaasi itseluottamusta ja rohkeutta?5
3. Vahvista linnoituksiasi. Kun olet arvioinut opillisten ”linnoitustesi” tilan, aloita keskittynyt, pitkäjänteinen tutkiminen tavoitteena tehdä se, mikä on heikkoa, itsellesi vahvaksi (ks. Et. 12:27). Vastaa Mooseksen huutoon: ”Kunpa koko Herran kansa olisi profeettoja ja saisi Herran hengen!” (4. Moos. 11:29.) Uuvuta Herra pyynnöillä, että päivittäisten pyrkimystesi jokaisen lusikallisen vastineeksi Hän kasaa kiloittain maata puolustusmuuriksesi.
Lue rukoillen pyhiä kirjoituksia yhä uudelleen. Älä vain siemaile tuttuja kertomuksia pillillä. Kestitse niillä itseäsi. Voisit tutkiessasi tehdä opillisia muistiinpanoja ja täydentää niitä jatkuvasti. Voisit etsiä jokaisesta aiheesta muutaman pyhien kirjoitusten kohdan ja sitten omien ajatustesi ja opetusten tueksi opetella ne ulkoa loogisessa järjestyksessä. Vanhin Richard G. Scott (1928–2015) kahdentoista apostolin koorumista onkin opettanut, että ”kun pyhiä kirjoituksia käytetään kuten Herra on halunnut ne merkittävän muistiin, niissä on luontaista voimaa, joka ei välity toisin ilmaistuna”6.
Voisit opetella ulkoa muutamia lainauksia profeettojen ja apostolien sanoista. Pyhä Henki voi yleensä palauttaa mieleesi vain sen, mitä olet ensin sinne pannut (ks. Joh. 14:26). Paras linnoitus ja hyökkäysase, mitä sinulla on, on todellinen Kristus-keskeinen opillinen tietämys, johon yhdistyy Hänen Henkensä miekka (ks. OL 27:18).
4. Harjoittele! Kirkon kokoaikaisia lähetyssaarnaajia kannustetaan valmistautumaan roolileikin avulla tilanteisiin, joihin he saattavat joutua. Koska sinua saatetaan pyytää puolustamaan kirkkoa tai selittämään sen oppia mitä odottamattomimmissa tilanteissa tai paikoissa, voisit noudattaa lähetyssaarnaajien esimerkkiä valmistautumalla hengellisesti ennen kuin käyt keskustelua luonnollisesti (ks. Moos. 3:5, 7). Harjoittele roolileikkinä etukäteen tilanteita, joissa opetat tai puolustat evankeliumin tasovaatimuksia. Olitpa sitten yksin tai perheen tai ystävien kanssa, esitä kuvitteellisia kysymyksiä ja vastaa sitten niihin! Kun valmistaudut yhä paremmin, itseluottamuksesi Kristuksen todistajana tulee entistä vahvemmaksi (ks. Hel. 3:35). Aloita lyhyillä ja yksinkertaisilla vastauksilla. Useimmissa tilanteissa ne riittävät. Mutta voit myös vahvistaa puolustustasi vielä enemmän tutkimalla vastauksiin liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia ja yhdistämällä eri opinkohtia.
5. Etsi tilaisuuksia. Kun olet näin valmistautunut, rukoile tilaisuuksia kertoa evankeliumista nöyrästi ja silti luottavaisena ja tarpeen vaatiessa puolustaa evankeliumia. Muista, että ”lannistuminen ei ole riittävyyden puutetta vaan rohkeuden puutetta”7. Rukoile, että rakastaisit taivaallisen Isän lapsia niin kirkossa kuin muuallakin riittävästi kertoaksesi evankeliumin tasovaatimuksista ja puolustaaksesi niitä. Rukoile, ettet koskaan suhtaudu välinpitämättömästi tai alistuvasti henkilökohtaisiin opillisiin sokeisiin pisteisiin vaan teet työtä uskossa Kristukseen niiden voittamiseksi.
Muista, että jopa lapsi voi olla Kristuksen puolustaja leikkikentällä lausumalla yksinkertaisen todistuksen, ettei sinun tarvitse olla evankeliumin tuntija voidaksesi todistaa totuudesta, ettei sinulla tarvitse olla kaikkia vastauksia, että on aivan sopivaa sanoa toisinaan: ”En tiedä” tai ”näitä salaisuuksia ei ole vielä täysin ilmaistu minulle; sen tähden minä maltan mieleni” (Alma 37:11). Se, ettei häpeä evankeliumia (ks. Room. 1:16), on enemmän kuin sitä, ettei välitä puolitotuuksista eikä valheista tai kestää ne. Se tarkoittaa sitä, että tuntee opit ja puolustaa niitä! Jos siis pysymme vaiti, älköön se johtuko pelosta vaan siitä, että noudatamme innoitusta (ks. esim. Alma 30:29).
Ole aloitteellinen todistaja
Kun jatkat Jeesuksen Kristuksen evankeliumin puolustamista, ”usko, toivo ja rakkaus, silmämääränä vain Jumalan kunnia, tekevät [sinut] kelvolliseksi työhön” (OL 4:5). Palauttakaamme tässä mieleen, että Kristus oli sävyisä mutta ei koskaan heikko – että Hän kutsui mutta myös nuhteli ja että Hän sanoi lisäksi: ”Se, jossa on kiistelyn henki, ei ole minusta” (3. Nefi 11:29).
Kun jumalaton maailma jatkaa Jumalan asettamien moraalisten ja opillisten tasovaatimusten rikkomista, Kristus luottaa siihen, että vähäisinkin pyhistä todistaa elämällään Hänen nimestään.
Presidentti Gordon B. Hinckley (1910–2008) muistutti meille, että ”pelkkä hyvänä oleminen ei riitä. Teidän täytyy olla hyviä jonkin hyväksi. Teidän täytyy antaa hyvää maailmalle. Maailman täytyy olla parempi paikka, koska te olette siinä. – – Tässä maailmassa, joka on niin täynnä ongelmia, jota niin jatkuvasti uhkaavat synkät ja jumalattomat haasteet, te voitte ja teidän täytyy nousta keskinkertaisuuden yläpuolelle, välinpitämättömyyden yläpuolelle. Te voitte mennä mukaan ja puhua voimakkaalla äänellä sen puolesta, mikä on oikein.”8
Jos haluat olla palautetun evankeliumin todistaja, liity myöhempien aikojen todistaja-armeijan riveihin antamalla valosi loistaa! Kuvastakoon se, kuinka elät evankeliumin mukaan ja kuinka puolustat tuota samaa evankeliumia, kääntymyksesi syvyyttä Jeesukseen Kristukseen.