Ko e Kaumeʻá
Ko ha ʻUlungaanga Lelei Ange
ʻEpeleli 2024


“Ko ha ʻUlungāanga Lelei Ange,” Kaumeʻá, ʻEpeleli 2024, 10–11.

Ko ha ʻUlungaanga Lelei Ange

Naʻá ku ako ʻi he Palaimelí ʻoku makehe ʻa e huafa ʻo e ʻEikí.

Naʻe hoko ʻa e talanoa ko ʻení ʻi he ʻIunaiteti Siteiti ʻo ʻAmeliká.

Naʻe kamata mei he vaʻinga ko e foʻi sikuea ʻe fā.

Ko e foʻi sikuea ʻe faá ko ha vaʻinga ia naʻe fai ʻe ha fānau ʻe niʻihi ʻi tuʻa he ʻapiakó ʻi he taimi mālōloó. ʻOku tuʻu ha kau vaʻinga ʻe toko fā ʻi ha sikuea ʻo fai ʻenau tā-pulu. Kapau he ʻikai ke nau lava ʻo taaʻi ʻa e foʻi pulú, te nau mate leva.

Naʻá ku manavasiʻi ʻi he fuofua taimi naʻá ku vaʻinga aí. Ka naʻe fuʻu sai ʻaupito ʻeku vaʻingá. Naʻe fakalata ʻaupito!

Naʻe ʻikai ke taaʻi ʻe he taʻahine naʻe hoko mai kiate aú ʻa e foʻi pulú. Naʻá ne takuanoa ʻa e huafa ʻo e Tamai Hēvaní peá ne kata. Naʻá ne pehē mai, “Foʻi tā lelei ia, Kueni. Mahalo pē ʻoku ou mate!”

Naʻá ku puke maʻu ʻa e foʻi pulú. Naʻá ne toki takuanoa pē ʻa e huafa ʻo e ʻEikí! Naʻe hangē pē ia ha kapekapé.

Ka naʻe ʻikai ha toe taha ia ʻe fakakaukau naʻe kovi. Naʻa nau kakata kotoa, ʻo hangē naʻe fakaoli pe leleí.

Naʻe hokohoko atu pē ʻemau vaʻingá. Pea naʻe toe hoko pē ʻa e meʻa tatau. Naʻe ʻikai ke taaʻi ʻe ha tokotaha ʻa e foʻi pulú peá ne takuanoa ʻaki ʻa e huafa ʻo e Tamai Hēvaní ʻo hangē ha kapekapé.

Hili ha ngaahi miniti siʻi mei ai, naʻe kau mo au ʻi he ʻikai lava ke taaʻi ʻa e foʻi pulú. Pea hangē pē ko e niʻihi kehé, naʻá ku takuanoa ʻa e huafa ʻo e ʻEikí. Naʻe kakata ʻa e fānaú mo tā nima mai kiate au ʻi heʻeku foki ʻo tuʻu laine ke fakahokohoko ki he vaʻingá.

ʻĪmisi
Fānau ʻoku nau vaʻinga sikuea ʻe fā

Hili iá, naʻá ku vaʻinga sikuea fā ʻi he ʻaho kotoa pē … pea naʻe toe lahi ange ai ʻeku takuanoa ʻa e huafa ʻo e ʻEikí.

ʻI ha ʻaho ʻe taha naʻe kau mai hoku kaungāmeʻa ko ʻEpí ki he vaʻingá. Naʻá ne paasi mai ʻa e foʻi pulú kiate au. Naʻe ʻikai ke u taaʻi ia peá u takuanoa ʻa e huafa ʻo e Tamai Hēvaní.

Naʻe fuʻu ʻohovale ʻa ʻEpi. “Naʻe ʻikai te ke faʻa lea pehē.”

Naʻá ne moʻoni. Naʻá ku ako ʻi ʻapi pea ʻi he Palaimelí, ʻoku makehe ʻa e huafa ʻo e ʻEikí pea ʻoku ʻikai totonu ke tau fakaʻaongaʻi ia ko ha kapekape pe fakakata holo ʻaki. Pea ko e meʻa ia kuó u fai maí—ʻi ha ngaahi uike lahi! Naʻá ku ongoʻi loto-mamahi.

ʻI he tuku ʻa e akó, naʻá ku kumi ʻo ʻilo ʻeku Faʻeé ʻoku ʻi hono ʻōfisí.

Naʻá ne pehē mai “Hei, ʻofaʻanga.”

Naʻe kamata ke u tangi. Naʻá ku talaange kiate ia ʻa e vaʻinga sikuea ʻe faá mo hono takuanoa ʻa e huafa ʻo e ʻEikí. Naʻá ku mihimihi pē mo pehē ange, “ʻOku ʻikai ke u ʻiloʻi pe te u lava ʻo tuku ia.”

Naʻá ne fāʻofua mai kiate au. “Mahalo ko e ongo ia he taimi ní. Ka ʻoku ou ʻiloʻi ʻe lava ʻe he Tamai Hēvaní ʻo tokoniʻi koe.”

“ʻO fēfē?” Ko ʻeku fehuʻí ange ia.

Naʻe pehē mai ʻe Mami, “ʻOku ʻuhinga ʻa e fakatomalá ki he tafoki ki he Tamai Hēvaní pea feinga mālohi ke toe lelei ange. He ʻikai ke faingofua, ka te ke lava ʻo lotua ha tokoni. ʻI hoʻo fakaʻaongaʻi ha ngaahi lea lelei angé, ʻe mole atu leva hoʻo tōʻonga moʻui motuʻá.”

Naʻe tokoni mai ʻa Mami ke u hiki ha lisi ʻo ha ngaahi foʻi lea foʻou te u lava ʻo lea ʻaki kae ʻikai ko e huafa ʻo e ʻEikí. Hili iá, naʻá ma lotu fakataha leva. Naʻá ku kole fakamolemole ki he Tamai Hēvaní pea kole ha tokoni ke fakaʻaongaʻi ha lea ʻoku leleí.

ʻI he ʻaho hono hokó ne u mihiʻi ʻeku mānavá kimuʻa peá u toki vaʻinga he sikuea faá. ʻI he taimi naʻe ʻikai ke u taaʻi ai ʻa e foʻi pulú, naʻá ku meimei takuanoa ʻi he huafa ʻo e Tamai Hēvaní, ka naʻe ʻikai ke u fai ia. Ka, naʻá ku lea ʻaki ha foʻi lea mei heʻeku lisí.

Naʻá ku pehē ange. “Hoi, foʻi siaine!” Naʻe ongo fakafiefia ia!

Naʻá ku feinga mālohi ʻi he ʻaho kotoa pē ke fakaʻaongaʻi ha lea lelei ange. Naʻá ku kei tōnounou pē he taimi ʻe niʻihi. Ka naʻá ku kei lotu pē mo feinga. Ne ʻikai fuoloa kuó u lava ʻo vaʻinga ʻi ha foʻi keimi kakato kuo teʻeki ai ke u takuanoa ʻi he huafa ʻo e ʻEikí. Pea aʻu pē ʻo uike kakato ʻe taha. Pea aʻu ki ha māhina kakato ʻe taha!

Naʻá ku ʻiloʻi naʻe tokoniʻi au ʻe he Tamai Hēvaní mo Sīsū Kalaisi ke u fakatomala pea liliu ʻeku tōʻonga moʻuí—pea naʻe ongo fakafiefia ange ia ʻi haʻaku ikuna ʻi ha faʻahinga vaʻinga pē!

ʻĪmisi
Talanoa ʻi he PDF

Tā fakatātā ʻa Kiersten Eagan

  • Vakai, Dale G. Renlund, “Ko Hono Maʻu ʻa e Mālohi ʻo e ʻOtuá ʻi he Ngaahi Fuakavá,” Liahona, Mē 2023, 36.