Ngaahi Folofolá
Molonai 9


Ko e tohi hono ua ʻa Molomona ki hono foha ko Molonai.

ʻOku kau ki ai ʻa e vahe 9.

Vahe 9

ʻOku anga-fakalielia mo angakovi fakatouʻosi ʻa e kau Nīfaí mo e kau Leimaná—ʻOku nau fefakamamahiʻiʻaki mo fetāmateʻaki ʻiate kinautolu—ʻOku lotua ʻe Molomona ʻa e ʻaloʻofa mo e angalelei ʻa e ʻOtuá ke nofoʻia ʻa Molonai ʻo taʻengata. Taʻu T.S. 401–421 nai.

1 ʻE hoku foha ʻofeina, ʻoku ou toe tohi atu kiate koe ke ke ʻiloʻi ʻoku ou kei moʻui pē; ka ʻoku ou tohi atu ʻo kau ki ha ngaahi meʻa ʻoku fakamamahi.

2 He vakai, kuó u fai ha fuʻu tau fakamanavahē mo e kau Leimaná, ʻa ia naʻe ʻikai te mau ikuna; pea kuo tō ʻa ʻAlekanetusi ʻi he heletā, pea pehē foki mo Lulame mo ʻImeloni; ʻio, pea kuo mole ʻa e tokolahi ʻo ʻemau kau tangata lelei tahá.

3 Pea ko ʻeni vakai, ʻe hoku foha, ʻoku ou manavahē telia naʻa hanga ʻe he kau Leimaná ʻo fakaʻauha ʻa e kakaí ni; he ʻoku ʻikai te nau fakatomala, pea ʻoku hanga ʻe Sētane ʻo ueʻi ʻa kinautolu maʻu ai pē ke nau feʻiteʻitani ʻiate kinautolu.

4 Vakai, ʻoku ou feinga ke ngāue mo kinautolu maʻu ai pē; pea ʻo kau ka lea mālohi ʻaki ʻa e folofola ʻa e ʻOtuá ʻoku nau teketekelili mo ʻita kiate au; pea ʻo ka ʻikai te u lea amāsila kiate kinautolu ʻoku nau fakafefeka honau lotó ki ai; ko ia, ʻoku ou manavahē ai telia naʻa kuo tuku ʻe he Laumālie ʻo e ʻEikí ʻa ʻene bfāinga mo kinautolú.

5 He ʻoku pehē fau hono lahi ʻo ʻene ʻitá ʻoku ngalingali kiate au ʻoku ʻikai ke ʻiate kinautolu ha manavahē ki he maté; pea kuo mole meiate kinautolu ʻa ʻenau feʻofaʻaki, ʻiate kinautolú; pea ʻoku nau aholi ke lilingi toto mo fai ha sāuni maʻu ai pē.

6 Pea ko ʻeni, ʻe hoku foha ʻofeina, neongo ʻenau loto-fefeká, ʻai ke ta ngāue afaivelenga; he kapau te ta tuku ʻa e bngāué; ʻe ʻomi ʻa kitaua ki he fakahalaiá; he ʻoku ʻi ai ha ngāue ke ta fai lolotonga ʻokú ta ʻi he sinó ni ʻo e kelekelé, ke ta ikuna ʻa e fili ʻo e māʻoniʻoni kotoa pē, pea fakafiemālieʻi hota laumālié ʻi he puleʻanga ʻo e ʻOtuá.

7 Pea ko ʻeni ʻoku ou tohi ha meʻa ʻe niʻihi ʻo kau ki he ngaahi mamahi ʻa e kakai ní. He hangē ko e tala kuó u maʻu meia ʻAmoloní, vakai, kuo maʻu ʻe he kau Leimaná ʻa e kau pōpula tokolahi, ʻa ia naʻa nau ʻave mei he taua ʻo Seilaisá; pea naʻe ʻi ai ʻa e kakai tangata, kakai fefine, mo e fānau.

8 Pea ko e ngaahi husepāniti mo e ngaahi tamai ʻo e kakai fefine mo e fānau ko iá kuo nau tāmateʻi; pea kuo nau fafanga ʻa e kakai fefiné ʻaki ʻa e kakano ʻo honau ngaahi husepānití, pea mo e fānaú ʻaki ʻa e kakano ʻo ʻenau ngaahi tamaí; pea ʻoku ʻikai te nau ʻoange ha vai, ka koe kiʻi vai siʻi pē kiate kinautolu.

9 Pea neongo ʻa e fuʻu ngāue fakalieliá ni ʻa e kau Leimaná, ka ʻoku ʻikai ke lahi hake ia ʻi he ngāue ʻa hota kakai ʻi Molianitumú. He vakai, ko e tokolahi ʻo e ngaahi ʻofefine ʻo e kau Leimaná kuo nau puke pōpula; pea kuo nau toʻo meiate kinautolu ʻa e meʻa ʻoku mahuʻinga mo lelei taha ʻi he meʻa kotoa pē, ʻa ia ko e aangamaʻá mo e banga-māʻoniʻoní

10 Pea hili ʻenau fai ʻa e meʻa ní, naʻa nau fakapoongi ʻa kinautolu ʻi ha founga fakamamahi ʻaupito, ʻo nau fakamamahiʻi honau sino ʻo aʻu ki heʻenau mate; pea hili ʻenau fai ʻení, ʻoku nau kai honau kakanó ʻo hangē ko e fanga manu fekai, koeʻuhi ko e fefeka ʻo honau lotó; pea nau fai ia ko ha fakaʻilonga ʻo ʻenau toʻá.

11 ʻOiauē ʻe hoku foha ʻofeina, ʻoku lava fēfē nai ʻe ha kakai hangē ko ʻení, ʻo anga taʻe-fakasivilaise pehē—

12 (Pea ko e hili ange pē ʻeni ʻa e ngaahi taʻu siʻi, ka naʻa nau hoko ko ha kakai angalelei mo fiefia.)

13 Kae ʻoiauē ʻe hoku foha, ʻoku lava fēfē ha kakai hangē ko ʻení, ʻa ia ʻoku nau fiefia ki he fuʻu fakalielia pehē—

14 Te ta lava ʻo ʻamanaki fēfē ʻe ataʻofi ʻe he ʻOtuá ʻa hono toʻukupú mei hono tauteaʻi kitautolú?

15 Vakai, ʻoku tangi hoku lotó: Malaʻia ki he kakaí ni. Hāʻele mai ʻi he fakamaau, ʻE ʻOtua, pea fufuuʻi ʻenau ngaahi angahalá, mo e ngaahi fai angahalá, mo e ngaahi anga-fakalieliá mei ho fofongá!

16 Pea ko e tahá, ʻe hoku foha, ʻoku tokolahi ʻa e kau auitou mo honau ngaahi ʻofefine ʻoku kei nofo ʻi Seilaisa; pea ko e konga ʻo e ngaahi meʻakai ʻa ia naʻe ʻikai ke fetuku atu ʻe he kau Leimaná, vakai, kuo ʻave ia ʻe he kau tau ʻa Senefaí, ʻo liʻaki ʻa kinautolu ke nau hē hē holo ki ha potu pē ʻa ia te nau lava ʻo maʻu ai ha meʻakaí; pea ʻoku tokolahi ʻa e kau finemātuʻa ʻoku pongia ʻi he halá ʻo mate.

17 Pea ko e kau tau ʻoku ʻiate aú ʻoku vaivai; pea ko e ngaahi kau tau ʻa e kau Leimaná ʻoku nau ʻi hoku vahaʻa mo Seilaisá; pea ko kinautolu kotoa pē kuo hola ki he kau tau ʻa aʻĒloné, kuo nau moʻua ki heʻenau anga-fītaʻa fakaʻuliá.

18 ʻOiauē ʻa hono fakamasivaʻi ʻa hoku kakaí! ʻOku nau nofo taʻe-māʻopoʻopo pea ʻikai maʻu ha ʻaloʻofa. Vakai, ko ha tangata pē au, pea ʻoku ou maʻu ʻa e ivi pē ʻo ha tangata, pea ʻoku ʻikai te u toe malava ʻo fakamālohiʻi ʻa ʻeku ngaahi fekaú.

19 Pea kuo nau fakaʻau ʻo mālohi ʻi heʻenau ngaahi paongataʻá; pea nau anga-fītaʻa tatau pē, ʻo ʻikai fakamoʻui ha taha, pe ko e motuʻa pe ko e talavou; pea ʻoku nau fiefia ʻi he meʻa kotoa pē tuku kehe pē ʻa e meʻa ʻoku leleí; pea ko e faingataʻaʻia ʻa homau kakai fefiné mo ʻemau fānau ʻi he funga hono kotoa ʻo e fonuá ni ʻoku lahi hake ia ʻi he meʻa kotoa pē; ʻio, ʻoku ʻikai faʻa fakamatala ʻe ha ʻelelo, pea ʻoku ʻikai faʻa tohi ia.

20 Pea ko ʻeni, ʻe hoku foha, ʻoku ʻikai te u toe lea ki he meʻa fakamamahí ni. Vakai, ʻokú ke ʻiloʻi ʻa e fai angahala ʻa e kakai ní; ʻokú ke ʻiloʻi ʻoku ʻikai ke ʻiate kinautolu haʻanau ngaahi tefitoʻi moʻoni, pea ʻoku ʻikai te nau toe maʻu ha ʻofa; pea ʻoku alahi ange ʻenau fai angahalá ʻi he fai angahala ʻa e kau Leimaná.

21 Vakai, ʻe hoku foha, ʻoku ʻikai te u lava ke fakaongoongoleleiʻi ʻa kinautolu ki he ʻOtuá telia naʻá ne taaʻi au.

22 Kae vakai, ʻe hoku foha, ʻoku ou fakaongoongoleleiʻi koe ki he ʻOtuá, pea ʻoku ou falala kia Kalaisi ʻe fakamoʻui koe; pea ʻoku ou kole ki he ʻOtuá ke ne afakahaofi hoʻo moʻuí, ke ke mamata ki he foki ʻa hono kakaí kiate iá, pe ko honau fakaʻauha ʻo ʻosiʻosingamālié; he ʻoku ou ʻilo kuo pau ke nau ʻauha ʻo ka ʻikai te nau bfakatomala pea tafoki kiate ia.

23 Pea kapau te nau ʻauha ʻe tatau ia mo e kau Sēletí, ko e tupu mei he paongataʻa ʻa honau lotó, ʻi he afeinga ke lilingi toto mo e bsāuní.

24 Pea kapau te nau ʻauha, ʻokú ta ʻiloʻi ʻoku ʻi ai hota kāinga tokolahi kuo nau atafoki ki he kau Leimaná, pea ʻe ʻi ai mo e tokolahi kehe ʻe tafoki kiate kinautolu; ko ia, ke ke tohi ha ngaahi meʻa ʻe niʻihi, ʻo kapau te ke moʻui, peá u mate au ʻo ʻikai toe feʻiloaki mo koe; kae ʻofa ke vave ʻeku feʻiloaki mo koé; he ʻoku ʻiate au ʻa e ngaahi lekooti toputapu ʻa ia ʻoku ou fie btuku kiate koe.

25 ʻE hoku foha, tui faivelenga kia Kalaisi; pea ʻofa ke ʻoua naʻa hanga ʻe he ngaahi meʻa kuó u tohí ʻo fakamamahiʻi koe, ke fakamafasiaʻi koe ʻo aʻu ki he mate; kae ʻofa he hiki hake koe ʻe Kalaisi, pea ʻofa ke nofo maʻu ai pē ʻi hoʻo fakakaukaú ʻo taʻengata ʻa ʻene ngaahi amamahí mo e pekiá, pea mo e fakahā ʻo hono sinó ki heʻetau ngaahi tamaí, mo ʻene ʻaloʻofá mo e kātaki fuoloá, pea mo e ʻamanaki lelei ki hono nāunaú mo e bmoʻui taʻengatá, ʻi homou cʻatamaí.

26 Pea ʻofa ke ʻiate koe ʻa e ʻaloʻofa ʻa e ʻOtua ko e Tamaí, ʻa ia ʻoku māʻolunga ʻa hono ʻafioʻangá ʻi he ngaahi langí, pea mo hotau ʻEiki ko Sīsū Kalaisí, ʻa ia ʻoku ʻafio ʻi he atoʻukupu toʻomataʻu ʻo hono māfimafí, kae ʻoua ke moʻulaloa kiate ia ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē, pea nofo ʻiate koe ʻo taʻengata. ʻĒmeni.